Vuoteen 2022 lähdettiin hyvissä tunnelmissa koronapandemian hellittäessä otettaan ja yhteiskunnan avauduttua jälleen. Talouskasvu oli edelleen vahvaa ja työttömyys laskussa, joten lähtökohdat hyvään vuoteen olivat kunnossa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan lannisti kuitenkin hyvän tunnelman helmikuun lopulla ja toi mukanaan erittäin paljon epävarmuutta. Ensimmäinen laajamittainen sota Euroopassa sitten Toisen maailmansodan ehti hidastaa taloutta monella tapaa.
Pankin liikevoitto vahvempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan
Pankin liikevoitto oli 10,6 miljoonaa euroa, mikä on 2,5 miljoonaa euroa edellisvuotta korkeampi. Korkokate pysyi viimevuotisella tasollaan. Negatiivisten markkinakorkojen kääntyminen positiivisiksi ei ehtinyt vielä näkyä korkotuloissa. Korkojen nousu tulee näkymään enemmän vasta loppuvuoden korkokatteessa. Nettopalkkiotuotot kasvoivat voimakkaasti viime vuoteen verrattuna. Korkosuojausten vahva kysyntä oli suurin syy palkkiotuottojen kasvuun. Korkojen noustessa yhä useampi asiakkaamme halusi suojata lainansa korkojen nousua vastaan. Tulokseen kirjattiin myös suuri sijoitusvarallisuuden arvostustuotto.
Myös kulut kasvoivat viimevuotisesta. Kuluja kasvattivat pankin kiinteistöjen korjauskulut ja sääntelyn aiheut-tamat kulut. Kiinteistökulujen odotetaan laskevan tulevaisuudessa, mutta sääntelyn vaikutukset tulevat kiristämään kulukehitystä jatkossakin.
OP-bonuksia omistaja-asiakkaillemme 2,4 miljoonaa euroa
Etelä-Karjalan Osuuspankki jakoi omistaja-asiakkailleen vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 2,4 miljoonaa euroa OP-bonuksia. OP-bonukset ansaitaan asioinnin perusteella ja niitä voidaan käyttää pankki- ja vakuutuspalveluiden maksamiseen.
Tuotto-osuuksista lisäkorko vuodelta 2022
Vietämme vuonna 2022 OP Ryhmän 120-vuotisjuhlavuotta. Sen kunniaksi tarjoamme omistaja-asiakkaillemme mahdollisuuden hyötyä Tuotto-osuuksien lisäkorosta. Sen myötä tuottotavoite on vuonna 2022 yhteensä 4,45 prosenttia, kun se vuonna 2021 oli 3,25 prosenttia.
Vakavaraisuus vahvistui selvästi
Pankin ydinvakavaraisuus oli kesäkuun lopussa 45,3 prosenttia. Pankin vahva vakavaraisuus tuo turvaa asiakkaillemme ja mahdollistaa toimialueemme merkittävienkin hankkeiden rahoittamisen. Omat varat kasvoivat 347 miljoonaan euroon.
Asuntoluottojen kysyntä jatkunut vilkkaana
Alkuvuonna asuntoluottoja myönnettiin yhtä paljon kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Ukrainan sota tai alkanut koronnousu ei näytä hidastuttavan luottokysyntää. Etenkin loppukeväästä ”perinteinen” kesäkysyntä eli vapaa-ajanasunnot olivat suosittu rahoituskohde. Etelä-Karjalassa kuitenkin mökkikauppa on ollut edellistä kesää selvästi hiljaisempaa. Luottoja kysytään runsaasti kodinvaihtamiseen mutta myös ensiasunnon hankintaan. Sijoitusasuntojen hankintaan liittyvä luottokysyntä on laantunut.
Asuntokauppa käy edelleen hyvin. Erityisesti 2000-luvulla rakennetuista omakotitaloista on kysyntää tarjonnan ollessa kohtuullisen vähäistä.
Uusia henkilö- ja yritysluottoja myönnettiin alkuvuoden aikana 133,4 miljoonaa euroa, joista uusien yritysluottojen osuus oli 47 miljoonaa euroa. Uusia asuntoluottoja myönnettiin 86,4 miljoonaa euroa, mikä oli hiukan enemmän kuin edellisvuoden vastaavana jaksona.
Pankin asuntoluottokanta kasvoi 1,7 prosenttia vuoden 2021 loppuun verrattuna. Korkotason nousu ei näkynyt asuntoluottojen kysynnässä vuoden alkupuoliskolla.Luottokanta vuoden lopussa oli 1 541,7 miljoonaa euroa. Luottokanta kasvoi vuoden 2021 loppuun verrattuna yhden prosentin.
Koronnousuun varautuminen kiinnostaa
Kiinnostus luoton korkosuojauksiin on kasvanut korkotasojen nousun myötä. Uuden asuntolainan nostajista jo joka kolmas suojasi luottonsa koronnousulta. Korkosuojausten kysyntä on kasvanut noin 30 prosenttia suhteessa alkuvuoteen 2021. Yhä useampi asiakas haluaa suojata myös niin sanotun vanhan asuntolainansa.
Nyt sijoittaja voi räätälöidä oman vastuullisuusmieltymyksensä sijoittamiseen
Eteläkarjalaiset sijoittavat entistä enemmän vastuullisesti sijoittaviin rahastoihin.
Huolimatta talousnäkymistä rahastoihin sijoittaminen ja säästäminen on jatkunut viime vuoden tasolla. Kasvavana ilmiönä säästämisessä ja sijoittamisessa on vastuullisesti sijoittavien rahastojen merkintöjen kasvu.
Euroopan komissio on luonut EU:n kestävän rahoituksen toimintaohjelman. Lainsäädännön keskeisenä ajatuksena on ohjata julkisia sekä yksityisiä rahavirtoja kohti kestäviä investointeja. Viime vuonna alkanut tiedonantovelvoitusasetus (SFDR) laajeni nyt elokuussa sijoitusneuvontaan ja toi uusia velvoitteita rahoitusalalle. Sääntelyn tavoitteena on tuottaa yksityiskohtaisempaa vastuullisuustietoa yritysten toiminnasta sijoittajille. Tiedon parantuessa myös vertailu helpottuu. Sääntelyllä pyritään myös kitkemään viherpesua eli katteettomien ympäristölupauksien antamista.
Sääntelyn tuoma muutos tarjoaa sijoittajalle paremman mahdollisuuden vaikuttaa omiin varoihinsa liittyvissä vastuullisuuspäätöksissä. Säästäjä ja sijoittaja voi nykyään halutessaan itse määrittää, kuinka iso prosentuaalinen osuus annettavasta suosituksesta on EU:n vastuullisuusluokittelun mukaisesti ympäristön kannalta kestäviä sijoituskohteita. Määrittelyssä voi myös korostaa itselle tärkeitä kestävyyteen liittyviä ongelmia, joita sijoituskohteet ainakin pyrkisivät ratkaisemaan; vesien saastuminen, kasvihuonepäästöt, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jne.
Aiemmin vastuullinen sijoittaminen on hoitunut lähinnä automaattisesti rahoituslaitoksen tai varainhoitajan valitsemien vastuullisuusstrategioiden kautta, joten entistä yksilöllisemmiksi muuttuvat kestävyyden määrittelyt ovat hyvä tapa saada myös piensijoittajien ääntä kuulumaan.
Lisätiedot:
Petri Krohns
toimitusjohtaja
OP Etelä-Karjala
Puh. 040 761 2512
petri.krohns@op.fi