KURSSIT JA MARKKINAT / UUTISET

Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2019 Kannattavuus parani, liiketoiminnan rahavirta edelleen vahvaa

29.01.2020 klo 12:00 Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2019 Kannattavuus parani, liiketoiminnan rahavirta edelleen vahvaa

Suominen Oyj Tilinpäätöstiedote 29.1.2020 klo 12.00

Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2019
Kannattavuus parani, liiketoiminnan rahavirta edelleen vahvaa

Avainlukuja

  10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/   2019 2018 2019 2018 Liikevaihto, milj. euroa 94,5 109,8 411,4 431,1 Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 1,4 -0,4 8,1 4,6 Liikevoitto, milj. euroa 1,4 -0,4 8,1 4,6 Raportointikauden voitto, milj. euroa -1,2 -2,0 0,2 -1,7 Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa -0,02 -0,04 0,00 -0,03 Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa -0,02 -0,04 0,00 -0,03 Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,10 -0,15 0,52 0,56 Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % − − 3,7 2,3 Velkaantumisaste (gearing), % − − 50,7 54,2 Osakekohtainen osinko, euroa * − − 0,05 −                    

* 2019 osalta ehdotus yhtiökokoukselle.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa sulkeissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei toisin mainita.

Loka–joulukuu 2019 lyhyesti:

- Liikevaihto laski 13,9 % ja oli 94,5 milj. euroa (109,8)
- Liikevoitto parani 1,4 milj. euroon (-0,4)
- Liiketoiminnan rahavirta heikkeni edellisvuodesta ja oli 5,7 milj. euroa (8,5)

Tilikausi 2019 lyhyesti:

- Liikevaihto laski 4,6 % ja oli 411,4 milj. euroa (431,1)
- Liikevoitto parani 77 % ja oli 8,1 milj. euroa (4,6)
- Liiketoiminnan rahavirta säilyi vahvana ja oli 29,9 milj. euroa (32,1)
- Petri Helsky aloitti toimitusjohtajana 7.1.2019
- Uudet liiketoiminta-alueet, Amerikat ja Eurooppa, aloittivat 1.7.2019
- Hallitus ehdottaa 0,05 euron osakekohtaista osinkoa

Näkymät vuodelle 2020:

Suominen julkaisi 8.1.2020 pitkän aikavälin liikevaihdon kasvutavoitteensa strategiakaudelle 2020–2025. Tavoite on kohdemarkkinoiden kasvua nopeampi liikevaihdon kasvu. Suominen ei enää anna lyhyen aikavälin arviota liikevaihdon kehityksestä.

Suominen arvioi vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuodesta 2019. Vuonna 2019 Suomisen liikevoitto oli 8,1 milj. euroa. Tilikausilla 2019 ja 2018 Suomisella ei ollut liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoisen liikevoiton laskenta on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

Hallituksen esitys osingosta:

Suomisen hallitus esittää yhtiökokoukselle 0,05 euron osakekohtaista osinkoa tilikaudelta 2019. Yhtiöllä oli 29.1.2020 liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 529 868 kappaletta. Tällä osakemäärällä ehdotetun osingon kokonaismäärä olisi 2 876 493,40 euroa.


Petri Helsky, toimitusjohtaja:


”Vuonna 2019 liikevoittomme parani ja oli 8,1 milj. euroa. Etenkin bruttokate parani johtuen matalammista raaka-aineiden hinnoista, korkeammista myyntihinnoista ja paremmasta raaka-ainetehokkuudesta.

Vuoden 2019 liikevaihtomme oli vuoden 2018 tasolla 411,4 milj. euroa (431,1). Myyntimäärämme laskivat vertailukaudesta, kun taas myyntihinnat paranivat hieman. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon kasvatti liikevaihtoa 12,5 milj. euroa.

Vuoden aikana edistyimme hyvin monella alueella. Konserninlaajuinen tietojärjestelmien uudistus saatiin onnistuneesti päätökseen vuoden toisella neljänneksellä. Systemaattisesti tekemämme parannustoimet operaatioissamme ovat johtaneet suorityskyvyn parantumiseen. Näimme myös hyviä tuloksia muuttuvien kustannusten optimointiin tähtäävästä ohjelmastamme, joka lanseerattiin vuoden 2019 alussa.

Julkaisimme uuden strategiamme tammikuun 2020 alussa. Tavoitteemme on kasvaa luomalla innovatiivisia ja vastuullisia kuitukankaita asiakkaillemme ja parantaa kannattavuuttamme tehostamalla toimintojamme ja vaalimalla erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Visiomme on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Heinäkuussa tehdyt organisaatiomuutokset tukevat uutta strategiaamme.

Vastuullisuus on yksi uuden strategiamme kulmakivist’ ja uudistimme vastuullisuusagendamme osana strategiatyötä. Yritysvastuutyömme ei keskity pelkästään kehittämään ympäristöystävällisempiä tuotteita ja minimoimaan tuotantomme ympäristövaikutuksia, vaan korostamme vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen tärkeyttä koko arvoketjussa.

Yleisesti edistyimme hyvin vuonna 2019. Pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden markkinajohtajana Suominen on hyvässä asemassa tulevaisuutta ajatellen. Vastuullisten kuitukangastuotteiden markkina kasvaa maailmanlaajuisesti ja meillä on erinomaiset mahdollisuudet vastata tähän kasvavaan kysyntään. Uuden strategiamme myötä meillä on hyvä lähtötilanne vuoteen 2020.”

LIIKEVAIHTO

Loka–joulukuu 2019

Suomisen liikevaihto laski viimeisellä vuosineljänneksellä 13,9 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 94,5 milj. euroa (109,8) johtuen alhaisemmista myyntimääristä sekä raaka-aineiden laskevien hintojen aiheuttamista alhaisemmista myyntihinnoista.

Suomisen liiketoiminta-alueet 1.7.2019 lähtien ovat Amerikat ja Eurooppa. Neljännellä vuosineljänneksellä Amerikat-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 62,2 milj. euroa (65,9) ja Eurooppa-liiketoiminta-alueen 32,3 milj. euroa (43,9).

Koko tilikausi 2019

Suomisen liikevaihto laski 4,6 % vertailukaudesta ja oli 411,4 milj. euroa (431,1). Myyntimäärämme laskivat vertailukaudesta, kun taas myyntihinnat nousivat hieman. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon kasvatti liikevaihtoa 12,5 milj. euroa.

Amerikat-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 261,7 milj. euroa (259,9) ja Eurooppa-liiketoiminta-alueen 149,8 milj. euroa (171,3).

Vuonna 2019 lasten pyyhintätuotteisiin tarkoitettujen kuitukankaiden osuus oli 40 % (39 %), henkilökohtaisen hygienian pyyhkeiden osuus 22 % (22 %), kodinhoidon pyyhkeiden osuus 20 % (20 %), ammattikäytön pyyhkeiden osuus 9 % (9 %) ja hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden osuus 8 % (8 %).

LIIKEVOITTO JA TULOS

Loka–joulukuu 2019

Liikevoitto parani edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 1,4 milj. euroa (-0,4). Valuuttakurssivaikutus tulokseen oli vähäinen.

Tappio ennen tuloveroja oli neljännellä vuosineljänneksellä -0,5 milj. euroa (-1,9) ja raportointikauden tappio -1,2 milj. euroa (-2.0). Tuloverot olivat viimeisellä vuosineljänneksellä -0,7 milj. euroa (-0,1).

Koko tilikausi 2019

Liikevoitto parani 77 % ja oli 8,1 milj. euroa (4,6).  IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin soveltaminen paransi liikevoittoa 0,2 milj. eurolla. Negatiivinen valuuttakurssivaikutus oli noin -1,8 milj. euroa.
Uudelleenjärjestelyistä johtuen liikevoittoon sisältyy 0,5 milj. euroa uudelleenjärjestelykustannuksia.

Tilikauden 2019 voitto ennen tuloveroja oli 2,1 milj. euroa (-1.0). Raportointikauden tuloverot olivat
-1,9 milj. euroa (-0,8) ja raportointikauden voitto parani 0,2 milj. euroon (-1.7).

RAHOITUS

Katsauskauden lopussa 31.12.2019 korolliset nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 67,2 milj. euroa (70,8). Velkaantumisaste oli 50,7 % (54,2 %) ja omavaraisuusaste 42,7 % (40,7 %).

Nettorahoituskulut olivat vuonna 2019 yhteensä -6,0 milj. euroa (-5,6) eli 1,5 % (1,3 %) liikevaihdosta. Valuuttakurssien muutokset rahoituserissä olivat 0,2 milj. euroa (+0,3). Lisäksi lainasaamisista kirjattiin 0,5 milj. euron (0,6) suuruinen luottotappiovaraus odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella.

Liiketoiminnan rahavirta oli viimeisellä vuosineljänneksellä 5,7 milj. euroa (8,5) ja koko raportointikaudella 29,9 milj. euroa (32,1). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta vuonna 2019 oli 0,52 euroa (0,56). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin, -5,2 milj. euroa (-4,7), vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot. Vuoden alusta nettokäyttöpääoman muutos oli 1,6 milj. euroa positiivinen (5,6 milj. euroa positiivinen).

Syyskuussa maksettiin lainan ehtojen mukaisesti takaisin jäljellä oleva osuus, 15,7 milj. euroa, vuonna 2014 liikkeelle lasketusta joukkovelkakirjalainasta.

INVESTOINNIT

Vuonna 2019 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 11,2 milj. euroa (13,6). Bruttoinvestoinnit liittyivät pääasiassa kasvuinvestointihankkeeseen Green Bayn tehtaalla Yhdysvalloissa sekä konserninlaajuiseen hankkeeseen tietojärjestelmien uudistamiseksi. Kaikki Suomisen kahdeksan tehdasta ovat uusien tietojärjestelmien piiriissä, kun uudet tietojärjestelmät otettiin toisella vuosineljänneksellä onnistuneesti käyttöön Paulínian tehtaalla Brasiliassa sekä Bethunen tehtaalla Yhdysvalloissa. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.

Katsauskauden poistot olivat -25,5 milj. euroa (-21,0).

HENKILÖSTÖ

Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2019 keskimäärin 685 (676) ja tilikauden päättyessä 669 (690) henkilöä. Henkilöstö väheni pääasiassa Operaatiot-funktiossa.


TERVEYS, TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ

Suomisen tavoitteena on tarjota turvallinen ja terveellinen työympäristö kaikille työntekijöilleen. Vuonna 2019 Suomisella oli 6 (4) poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Suomisella on prosessit turvallisuuskulttuurin prarantamiseksi. Suomisella on Life Saving Rules -säännöt ja Behavior Based Safety -ohjelma, joilla turvallisuuskulttuuria vahvistetaan.

Suomiselle olennaisia ympäristövastuun näkökohtia ovat tavoitteemme minimoida tuotteidemme ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajalta, vähentää toimintamme ympäristövaikutuksia ja kehittää jatkuvasti vastuullisia hankintakäytäntöjä. Suominen on sitoutunut kehittämään entistä vastuullisempia tuotteita käyttämällä raaka-aineita, joiden ympäristöjalanjälki on pienempi, ja minimoimalla oman tuotantonsa ympäristövaikutukset.

OSAKETIEDOT

Osakepääoma

Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2019 oli 58 259 219 osaketta, ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Vaihto ja kurssi

Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2019 oli 4 655 863 osaketta eli 8,1 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 2,70 euroa, alin 2,04 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 2,38 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 2.1.2019 päätöskurssi oli 2,14 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 30.12.2019 päätöskurssi oli 2,31 euroa.

Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2019 oli 132,9 milj. euroa.

Omat osakkeet

Raportointikauden lopussa 31.12.2019 Suominen Oyj:n hallussa oli 729 351 omaa osaketta.

Katsauskaudella yhtiön hallituksen jäsenille luovutettiin osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista yhteensä 33 619 osaketta yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Hallituksella on 19.3.2019 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2020 saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset.

Hallituksella on 19.3.2019 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää uusien osakkeiden hankkimisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien optio ja muiden erityisten oikeuksien antamista. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita; tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten esimerkiksi osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittaminen, osakkeiden käyttäminen osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai osakkeiden käyttäminen hallituksen jäsenten palkkioiden osakeosuuden suorittamiseksi. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta.

Hallitus voi antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Oikeus voidaan antaa myös yhtiön velkojalle siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintähinnan kuittaamiseen (vaihtovelkakirjalaina). Osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia ei kuitenkaan anneta osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää.

Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka sisältyy yllämainittuun enimmäismäärään.

Valtuutukset kumoavat kaikki aikaisemmat osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2020 saakka.

Suominen tiedotti 29.5.2019 hallituksen jäsenten osakkeina suoritettavasta vuosipalkkiosta. Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista luovutettiin yhteensä 33 619 osaketta. Tämän jälkeen valtuutuksen enimmäismäärä on yhteensä 4 966 381 osaketta.


Hallituksen palkkioiden osakkeina maksettava osuus

Suomisen 19.3.2019 pidetty yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % maksetaan Suominen Oyj:n osakkeina.

Vuosipalkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytetään osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi–maaliskuun 2019 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalla. Osakkeet luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 31.5.2019.


Koska kyseessä on yhtiökokouksen yksityiskohtaisen päätöksen toimeenpanosta, hallitus ei käyttänyt päätöksen tekemisessä itsenäistä harkintavaltaa. Luovutetut osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet.

Vuonna 2019 voimassa olleet johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät 


Osakepalkkiojärjestelmä 2015–2019

Osakepalkkiojärjestelmän 2015–2019 viimeinen ansaintajakso, 2017–2019, päättyi vuonna 2019. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2019 perustui konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Ansaintajaksolta 2017–2019 ei makseta palkkioita.


Osakepalkkiojärjestelmä 2018
Osakepalkkiojärjestelmässä 2018 on tällä hetkellä kaksi kolmivuotista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2018–2020 ja 2019–2021. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 20 henkilöä. Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suomisen osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät. Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2018–2020 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR) ja liikevoittoprosenttiin (EBIT %). Ansaintajaksolta 2018–2020 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 502 000 Suomisen osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 88 000 osakkeen arvoa. Molemmat luvut sisältävät myös rahana maksettavan osuuden. Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2019–2021 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Ansaintajaksolta 2019–2021 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 729 000 Suomisen osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 151 500 osakkeen arvoa. Molemmat luvut sisältävät myös rahana maksettavan osuuden.

Ansaintajaksojen 2018–2020 ja 2019–2021 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuosina 2021 ja 2022. Rahana maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Suomisen toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

Sitouttava lisäosakejärjestelmä 2019–2021

Sitouttava lisäosakejärjestelmä on suunnattu valikoiduille Suominen-konsernin avainhenkilöille. Palkkion saamisen edellytyksenä on, että osallistuja hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän.

Jos osallistujalle asetetut edellytykset ovat täyttyneet ja hänen työsuhteensa Suominen-konserniin kuuluvassa yhtiössä on voimassa palkkion maksuhetkellä, hän saa palkkiona lisäosakkeita.

Järjestelmässä on sitouttamisjaksoja, joiden pituudet hallitus päättää. Mahdollinen palkkio maksetaan sitouttamisjakson jälkeen, osittain osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuus on tarkoitettu kattamaan osanottajille palkkioista aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Palkkioiden maksamisen edellytyksenä on, että osallistujan työ- tai toimisuhde on voimassa palkkion maksuhetkellä. Järjestelmästä vuosina 2019–2021 jaettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 200 000 Suomisen osaketta, mukaan lukien myös rahana maksettava osuus.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2019 lopussa Suomisella oli 3 710 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 § mukaiset ilmoitukset

Suominen Oyj vastaanotti 13.12.2019 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 ja 6 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Bolero Holdings SARL:n (Luxemburg) omistus Suominen Oyj:ssä ylitti 5 % liputusrajan ja oli 5,81 %. Bolero Holdings SARL:n omistamien osakkeiden lukumäärä on 3 382 052 osaketta. Bolero Holdings SARL on sataprosenttisesti Gondelero Holdings SARL:n omistama. Gondolero Holdings SARL on sataprosenttisesti Bolero Trustin omistama.

Suominen Oyj vastaanotti 13.12.2019 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 ja 6 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan TVF TopCo Limitedin omistus Suominen Oyj:ssä alitti 5 % liputusrajan. TVF TopCo Limited on Triton Value Fundin (TVF) välillisesti omistama yhtiö.

NIMITYSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO

Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Lisäksi Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Tilikaudella 2019 nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2018 ja 2.9.2019 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa Suominen Oyj:n hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä.

Ajalla 1.1.-2.9.2019 nimitystoimikuntaan kuuluivat:

Lasse Heinonen, Ahlström Capital Oy:n toimitusjohtaja (AC Invest Two BV:n nimeämänä edustajana) Roger Hagborg, Investment Advisory Professional, TVF TopCo Limited (Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana) Reima Rytsölä, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja, Sijoitukset (Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä edustajana)Jan Johansson, Suomisen hallituksen puheenjohtaja

Suomisen kolme suurinta osakkeenomistajaa AC Invest Two B.V., Oy Etra Invest Ab ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma nimittivät 2.9.2019 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat 3.9.2019 alkaen:  

Lasse Heinonen, toimitusjohtaja, Ahlström Capital Oy, AC Invest Two B.V:n edustajanaErik Malmberg, Investment Advisory Professional, Triton Advisers AB, Oy Etra Invest Ab:n edustajanaHanna Kaskela, vastuullisen sijoittamisen johtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jan Johansson, Suomisen hallituksen puheenjohtaja.

MUUTOKSET JOHTORYHMÄSSÄ


Petri Helsky aloitti toimitusjohtajana 7.1.2019. Suomisen talousjohtaja Tapio Engström toimi yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana 3.8.2018–7.1.2019.

Suominen tiedotti 9.1.2019, että Suominen Oyj:n talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen Tapio Engström jättää Suomisen. Hänen viimeinen päivänsä Suomisella oli 3.5. Toni Tamminen (TkT, KTM) nimitetiin talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 30.7.2019 alkaen. Sirpa Koskinen, VP, Group Controller toimi väliaikaisena talousjohtajana Toni Tammisen aloittamiseen saakka.

Suominen tiedotti 24.4.2019 uudesta organisaatiosta ja muutoksista johtoryhmässä. Ernesto Levy nimitettiin Amerikat-liiketoiminta-alueen johtajaksi, aikaisemmin hän oli Convenience-liiketoiminta-alueen johtaja. Markku Koivisto nimitettiin Eurooppa-liiketoiminta-alueen väliaikaiseksi johtajaksi, hän jatkaa myös roolissaan teknologiajohtajana. Lynda Kelly nimitettiin liiketoiminnan kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi, aikaisemmin hän oli Care-liiketoiminta-alueen johtaja. Operational Excellence
-organisaation johtaja Larry Kinn jäi eläkkeelle heinäkuussa. Samanaikaisesti yhtiö tiedotti lopettavansa laajennetun johtoryhmän.

Suominen tiedotti 20.5.2019, että henkilöstöjohtaja Hannu Sivula jättää yhtiön. Klaus Korhonen (OTK) aloitti henkilöstö- ja lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 19.8.2019.



VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 19.3.2019.

Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2018 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous päätti, hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2018 ei makseta osinkoa eikä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta palauteta pääomaa ja että tilikauden voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Jan Johansson valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Hannu Kasurinen ja Laura Raitio valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Sari Pajari.  

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin yhtiöjärjestyksen mukaiseksi kaudeksi uudelleen tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Ernst & Young Oy nimitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Toni Halosen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen ehdot on kuvattu aiemmin tässä tilinpäätöstiedotteessa.

Hallituksen järjestäytyminen ja valiokunnat

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi uudelleen Risto Anttosen.

Hallitus valitsi keskuudestaan myös tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Kasurinen. Andreas Ahlström ja Laura Raitio valittiin uudelleen tarkastusvaliokunnan jäseneksi. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jan Johansson ja jäseneksi uudelleen Risto Anttonen. Uudeksi jäseneksi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan valittiin Sari Pajari.

Suominen julkaisi 19.3.2019 pörssitiedotteen yhtiökokouksen sekä hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä. Pörssitiedote ja hallituksen jäsenten esittelyt ovat nähtävillä Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Valmistukseen liittyvät riskit
Suomisella on tuotantolaitoksia useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Esimerkiksi koneiden rikkoutumisesta aiheutuvat katkokset tehtailla voivat aiheuttaa tuotannon menetyksiä ja toimitusvaikeuksia. Järjestelmällinen kunnossapito ja koneiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävät investoinnit ovat keskeinen osa nykyisten tuotantolinjojen toimintatehokkuuden varmistamista.

Suomisen toiminta voi häiriintyä myös odottamattomien ja yrityksestä riippumattomien tapahtumien seurauksena. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sähkökatkokset, tulipalot tai vesivahingot. Suominen ei välttämättä pysty ehkäisemään tällaisia tapahtumia ennakolta, mikä voi johtaa liiketoiminnan keskeytymiseen. Tällaisia riskejä varten on otettu vakuutuksia toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Koska Suomisella on kattavat omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, vahingot ja liiketoiminnan keskeytymisestä koituvat taloudelliset tappiot on mahdollista saada katettua vakuutuksilla.

Suominen käyttää tuotannossaan tiettyjä tuotantomenetelmiä. Johdon näkemyksen mukaan valitut menetelmät ovat kilpailukykyisiä, eikä suuria investointeja uuteen tuotantoteknologiaan ole tarvetta tehdä. Ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yrityksen teknologiavalinnat osoittautuvatkin vääriksi, jolloin uusien tai korvaavien tuotantomenetelmien kehittäminen vaatisi investointeja.

Kilpailu
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Joissakin tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa Suomisen pääasiallisilla markkinoilla. Uusiin teknologioihin perustuvat ja halvempien tuotantokustannusten maista tuodut tuotteet saattavat heikentää Suomisen kilpailuetua. Ellei Suominen pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se saattaa menettää osan markkinaosuudestaan. Kilpailu saattaa lisätä yrityksen tuotteisiin kohdistuvia hintapaineita.

Raaka-aineiden hinta ja saatavuus
Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita. Raaka-aineet ovat toiminnan suurin kustannuserä. Muutokset raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoissa saattavat vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Suomisen varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta, ja näiden raaka-aineiden hinnanmuutosten siirtäminen sopimuksellisten asiakkaiden hintoihin kestää 2–5 kuukautta.

Pitkittyneet katkokset Suomisen tärkeimpien raaka-aineiden saatavuudessa saattavat häiritä tuotantoa ja vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan. Koska Suominen hankkii suurimman osan raaka-aineistaan useilta eri kansainvälisiltä toimittajilta, merkittävät, lukuisten tuotteiden valmistamiseen vaikuttavat häiriöt ovat epätodennäköisiä.

Markkinoihin ja asiakkuuksiin liittyvät riskit
Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää yksittäisten asiakkaiden ostomäärissä tapahtuvien muutosten mahdollisia vaikutuksia. Vuonna 2019 konsernin kymmenen suurinta asiakasta vastasi 65 %:sta (65 %) konsernin nettomyynnistä. Suurimpien asiakkaiden kanssa pyritään solmimaan pitkäaikaisia sopimuksia. Käytännössä asiakassuhteet ovat pitkäaikaisia ja kestävät useita vuosia. Asiakkuuksiin liittyviä luottoriskejä hallitaan yhtiön hallituksen hyväksymän luottopolitiikan mukaisesti. Asiakkaiden luottorajat määritetään luottoluokituksen ja asiakashistorian perusteella.

Suomisen tuotteiden kysyntä riippuu kuluttajamieltymysten kehityksestä. Historiallisesti globaalien kulutusmieltymysten muutoksilla on ollut Suomiseen lähinnä positiivinen vaikutus, sillä ne ovat lisänneet kuitukankaasta valmistettujen tuotteiden kysyntää. Tietyt tekijät, kuten kuluttajien suhtautuminen öljypohjaisia raaka-aineita sisältäviin tuotteisiin tai näkemykset kertakäyttötuotteiden haitallisuudesta, voivat kuitenkin muuttaa nopeasti kuluttajien mieltymyksiä ja ostotottumuksia. Suominen tarkkailee aktiivisesti kuluttajatrendejä ja kehittää tuotevalikoimaansa sen mukaisesti. Biohajoavat, sataprosenttisesti kasvipohjaiset kuitukangastuotteet ovat kuuluneet yrityksen valikoimaan jo yli kymmenen vuoden ajan.

Lainsäädännön, poliittisen ympäristön ja taloudellisten olosuhteiden muutokset
Suomisen liiketoimintaan ja tuotteisiin voivat suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa poliittiset päätökset ja lainsäädännölliset muutokset esimerkiksi ympäristöpolitiikan tai jätteiden käsittelyyn liittyvän lainsäädännön alueilla. Yksi esimerkki tällaisesta lainsäädännöstä on EU:n ns. kertakäyttömuovidirektiivi, joka tähtää muovijätteen vähentämiseen merissä. Vastaavanlaiset säädökset saattavat yleistyä myös EU:n ulkopuolisissa maissa. Tämä luo kysyntää vastuullisemmille tuotteille, ja Suominen on hyvässä asemassa vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään.

Maailmanpolitiikassa tapahtuvilla muutoksilla voi olla Suomiseen negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi vapaakauppaa rajoittavilla poliittisilla päätöksillä voi olla merkittävä vaikutus tiettyjen raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan vaikuttaa Suomisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Suomisen toiminta on hajautettu maantieteellisesti ja asiakkaat toimivat eri teollisuuden aloilla, mikä osaltaan suojaa tämän kaltaisilta riskeiltä.

Yhdysvaltojen merkitys Suomisen liiketoiminnalle lisää dollarin valuuttakurssiin liittyvää riskiä. Suominen suojaa valuuttapositiotaan suojauspolitiikkansa mukaisesti.

Etelä-Amerikan alueelle tyypillisillä riskeillä, kuten poliittisen ympäristön tai valuuttakurssien merkittävillä muutoksilla voi olla vaikutusta Suomisen toimintaan Brasiliassa.

Investoinnit
Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien toteutus voi viivästyä suunnitellusta, investointikustannukset voivat osoittautua odotettua suuremmiksi tai investoinnit saattavat tuottaa odotettua vähemmän liiketoiminnallista hyötyä. Investointien toteutusvaihe saattaa aiheuttaa toiminnassa tilapäisiä katkoksia.

Kyberturvallisuus ja tietoturva
Suomisen toiminta on riippuvainen sen ICT-järjestelmien ja ohjelmistojen eheydestä, turvallisuudesta ja toiminnan vakaudesta sekä kyberuhkien onnistuneesta hallinnasta. Mikäli Suomisen ICT-järjestelmät ja ohjelmistot muuttuisivat käyttökelvottomiksi, niiden käyttö vaikeutuisi merkittävästi pidemmäksi aikaa tai kyberuhat toteutuisivat, sillä voisi olla negatiivisia vaikutuksia Suomisen maineeseen, toimituskykyyn, raaka-aineiden hankintaan tai varastonhallintaan.

Rahoitus- ja taloudelliset riskit  
Konserni altistuu useille rahoitusriskeille, kuten valuuttakurssi-, korko-, vastapuoli-, maksuvalmius- ja luottoriskeille. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Suominen on tuloverovelvollinen useissa eri maissa. Tuloveron kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla vaatii huomattavaa harkintaa. Moniin liiketapahtumiin ja laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä lopullisen tuloveron määrän suhteen. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai niihin liittyviin virheellisiin tulkintoihin. Näiden riskien toteutuminen saattaisi johtaa veroviranomaisten määräämiin maksunkorotuksiin tai sanktioihin, jotka puolestaan voisivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että laskennallisia verosaamisia voidaan hyödyntää tulevia verotuksellisia voittoja vastaan.

Suominen tekee vuosittain liikearvon alentumistestauksen. Alentumistestauksessa omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvon avulla, joka muodostuu diskontatuista arvioiduista tulevista rahavirroista. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa diskontatuista arvioiduista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtoihin liittyviin epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä sekä muutokset Suomisen tuotteiden ennustetuissa myyntihinnoissa, tuotantokustannuksissa ja laskelmissa käytetyissä diskonttauskoroissa. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, erityisesti liikearvon kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, on kirjattava arvonalentumistappio, joka toteutuessaan heikentää tulosta ja omaa pääomaa. Liikearvon alentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne säätelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi yhtiö toimii Etelä-Amerikan markkinoilla. Kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä.

Kuluttajaluottamusindeksi heilahteli maltillisesti vuoden aikana sekä euroalueella että Yhdysvalloissa pysyen kaiken aikaa vahvana molemmilla maantieteellisillä alueilla. Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä yleisen markkinatilanteen ja erityisesti asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Kuitukangasmarkkinoilla on tällä hetkellä ylikapasiteettia, lähinnä lastenhoidon pyyhintätuotteissa sekä WC:stä huuhdeltavissa tuotteissa.

Kokonaisuutena Suominen odottaa kysynnän kasvun jatkuvan kohdemarkkinoillaan vuonna 2020 keskimäärin vuoden 2019 tasolla.

MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA


Suominen Spain Holding S.A.U. fuusioitui Alicante Nonwovens S.A.U:hun joulukuussa 2019.

NÄKYMÄT VUODELLE 2020


Suominen julkaisi 8.1.2020 pitkän aikavälin liikevaihdon kasvutavoitteensa strategiakaudelle 2020–2025. Tavoite on kohdemarkkinoiden kasvua nopeampi liikevaihdon kasvu. Suominen ei enää anna lyhyen aikavälin arviota liikevaihdon kehityksestä.

Suominen arvioi vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuodesta 2019. Vuonna 2019 Suomisen liikevoitto oli 8,1 milj. euroa. Tilikausilla 2019 ja 2018 Suomisella ei ollut liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoisen liikevoiton laskenta on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

HALLITUKSEN OSINGONJAKOEHDOTUS

Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n tappio tilikaudelta 1.1. - 31.12.2019 oli -1 268 595,40 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden tappion, olivat 8 386 647 euroa. Jakokelpoiset varat olivat 89 655 609 euroa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,05 euroa osakkeelta ja että tappio siirretään kertyneisiin voittovaroihin. 29.1.2020 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 529 868 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 2 876 493,40 euroa.

Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Osingonjaon täsmäytyspäivä on 23.3.2020 ja maksupäivä 3.4.2020.

SELVITYKSEN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ, PALKKA- JA PALKKIOSELVITYKSEN, TILINPÄÄTÖKSEN, HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN, MUITA KUIN TALOUDELLISIA TIETOJA KOSKEVAN RAPORTIN SEKÄ PALKITSEMISPOLITIIKAN JULKISTAMINEN

Suominen Oyj julkaisee tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkka- ja palkkioselvityksen sekä muita kuin taloudellisia tietoja koskevan raportin tilikaudelta 2019 yhtiön vuosikertomuksessa, sekä palkitsemispolitiikan 24.2.2020 alkavalla viikolla. Edellä mainitut asiakirjat julkaistaan pörssitiedotteena ja ne ovat saatavana myös Suominen Oyj:n verkkosivuilta www.suominen.fi.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2020

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 19.3.2020 Finlandia-talolla Helsingissä. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle myöhemmin pörssitiedotteena julkaistavalla kokouskutsulla. Kokouskutsu julkaistaan myös Suominen Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi.

RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Uusi strategia ja taloudelliset tavoitteet

Suominen julkaisi 8.1.2020 uuden strategiansa sekä taloudelliset tavoitteet vuosille 2020–2025. Uuden strategiansa mukaisesti Suominen hakee kasvua tarjoamalla innovatiivisia ja vastuullisia kuitukankaita asiakkailleen. Suominen parantaa kannattavuuttaan tehostamalla toimintojaan ja vallimalla erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Suominen keskittyy pyyhintätuotteisiin. Suomisen visio on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa.

Suomisen viisi painopistettä strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ovat toiminnan tehokkuus, tiennäyttäjä vastuullisuudessa, erottautuminen innovaatioilla ja kaupallisella osaamisella, hyvä työpaikka ja kaksi toimintamallia.

Suomisen hallitus on asettanut seuraavat taloudelliset tavoitteet strategiakaudeksi 2020–2025:

Liikevaihdon kasvu kauden aikana: nopeampaa kuin kohdemarkkinoiden kasvuKäyttökate-% (EBITDA-%) 2025 mennessä: yli 12 %Velkaantumisaste kauden aikana: 40–80 %, mukaan lukien IFRS 16 Vuokrasopimukset - standardin soveltamisen vaikutus

Uudistettu yritysvastuuagenda

Suominen julkaisi 13.1.2020 uudistetun yritysvastuuagendan vuosille 2020–2025. Agendan uudistamistyö perustuu kattavaan sidosryhmäkyselyyn, sidosryhmien edustajien haastatteluihin sekä sisäiseen johdon työpajaan. Yritysvastuuagendassa on neljä teemaa, jotka edustavat Suomisen liiketoiminnalle ja sidosryhmille kaikkein olennaisimpia asioita. Vastuullisuusteemat ovat ihmiset ja turvallisuus, vastuulliset kuitukankaat, ympäristövaikutukset minimiin ja yrityskansalaisuus. 

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle

Suominen julkaisi 27.1.2020 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset hallituksen kokoonpanosta sekä palkkioista 19.3.2020 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Ehdotus hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja puheenjohtajasta

Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä pysyy ennallaan ja olisi kuusi (6).

Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Jan Johansson, Andreas Ahlström, Sari Pajari ja Laura Raitio.

Hallituksen nykyisistä jäsenistä Risto Anttonen ja Hannu Kasurinen ovat ilmoittaneet, että eivät ole enää käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Björn Borgman ja Nina Linander.

Björn Borgman, (s. 1975, diplomi-insinööri) toimii tällä hetkellä kaupallisena johtajana HL Display AB:ssä ja sitä ennen hän on toiminut lukuisissa kansainvälisissä tehtävissä Reckitt Benckiserissä, muun muassa Kanadan myyntijohtajana ja Ruotsin maajohtajana. Borgman on Ruotsin kansalainen.

Nina Linander, (s. 1959, kauppatieteiden maisteri, MBA) toimii tällä hetkellä hallitusammattilaisena. Hän on aikaisemmin työskennellyt eri rooleissa Stanton Chase Internationalissa, Electroluxissa ja Vattenfallilla. Linander on Ruotsin kansalainen.

Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimii tällä hetkellä Ahlström Capital Oy:n sijoitusjohtajana. Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja AC Invest Two B.V. on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö. Kaikkien ehdolle asetettujen henkilöiden hallitustyöskentelyn kannalta olennaiset tiedot on esitelty yhtiön internetsivuilla www.suominen.fi.

Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen Jan Johansson.

Ehdotus hallituksen palkkioista

Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen palkkiot olisivat seuraavat: hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 66 000 euroa (2019: 60 000 euroa) ja hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vuosipalkkio 31 000 euroa (2019: hallituksen varapuheenjohtaja 37 500 euroa ja jäsenet 28 000 euroa). Nimitystoimikunta ehdottaa myös, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 10 000 euron lisäkorvaus. Hallituksen puheenjohtajan palkkiota on viimeksi korotettu vuonna 2017 ja jäsenten palkkiota vuonna 2012.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta seuraavasti: 500 euroa kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, 1 000 euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja puhelinkokouksesta 250 euroa. Päätöksistä, jotka tehdään kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota. Vuonna 2019 valiokuntien kokouksista tai hallituksen puhelinkokouksista ei maksettu lainkaan palkkioita. Muilta osin kokouspalkkiot ehdotetaan pidettäväksi ennallaan.

Vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Vuosipalkkiona luovutettavien osakkeiden määrä määritetään Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytetään osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2020 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalla. Osakkeet luovutetaan hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista viimeistään 31.5.2020.

Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Nimitystoimikunnan kokoonpano

Nimitystoimikuntaan kuuluvat 3.9.2019 alkaen AC Invest Two B.V:n nimeämänä edustajana Ahlström Capital Oy:n toimitusjohtaja Lasse Heinonen, Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana Investment Advisory Professional Erik Malmberg Triton Advisers AB:stä sekä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä edustajana vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jan Johansson toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Lasse Heinonen toimii nimitystoimikunnan puheenjohtajana. Nimitystoimikunta teki kaikki esityksensä yksimielisesti.

Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä

Suominen tiedotti 29.1.2020 että hallitus on päättänyt jatkaa konsernin johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteista kannustinjärjestelmää uudella ansaintajaksolla.

Osakepalkkiojärjestelmän uusi ansaintajakso kattaa kalenterivuodet 2020–2022 ja sen piirissä on noin 20 henkilöä.

Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2020–2022 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Relative Total Shareholder Return, TSR). Ansaintajaksolta 2020–2022 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 893 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät.

Ansaintajakson 2020–2022 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2023. Käteisenä maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS

Suominen Oyj julkaisee osavuosikatsauksensa tammi–maaliskuulta 2020 torstaina 23.4.2020.  

TIEDOTUSTILAISUUS

Suomisen toimitusjohtaja Petri Helsky ja talousjohtaja Toni Tamminen esittelevät tilinpäätöksen analyytikoille, sijoittajille ja medialle englanninkielisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 29.1.2020 klo 13.30. Tilaisuus pidetään Suomisen pääkonttorilla osoitteessa Karvaamokuja 2B.

Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen Eeva Oinoselle, eeva.oinonen@suominencorp.com tai puh. 010 214 3551.

Tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös suorana webcast-lähetyksenä osoitteessa https://suominen.videosync.fi/2019-results. Lähetys alkaa klo 13.30. Lähetyksen tallenne ja esitysaineistot ovat saatavilla tiedotustilaisuuden jälkeen osoitteessa www.suominen.fi.

Tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös Twitterissä: twitter.com/SuominenOyj


SUOMINEN-KONSERNI 1.1.–31.12.2019

Suomisen tilinpäätös on tilintarkastettu. Tilintarkastuskertomus on annettu 29.1.2020. Neljännesvuositiedot, puolivuotiskatsaus ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.

Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.

LAATIMISPERIAATTEET

Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin Euroopan Unioni on sen hyväksynyt. Tilinpäätöstiedote ei sisällä kaikkea vuositilinpäätöksen vaatimaa tietoa.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa on noudatettu samoja IFRS-laatimisperiaatteita kuin edellisessä konsernitilinpäätöksessä, paitsi että seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja on noudatettu 1.1.2019 lähtien:

- IFRS 16 Vuokrasopimukset
- IFRIC 23 -tulkinta: Tuloverotukseen liittyvä epävarmuus

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2019 ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

Mikäli sopimus siirtää yksilöidyn omaisuuserän käyttöoikeuden tietylle ajanjaksolle vastiketta vastaan, sopimus on vuokrasopimus tai sisältää vuokrasopimuksen. Suominen arvioi kunkin sopimuksen syntymisajankohtana onko sopimus vuokrasopimus tai sisältääkö sen vuokrasopimuksen. Mikäli sopimus on vuokrasopimus, Suominen vuokralle ottajana kirjaa taseeseensa IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti käyttöoikeusomaisuuserän sekä vuokrasopimusvelan, jotka vastaavat vuokrasopimukseen sisältyviä oikeuksia ja velvoitteita.

Suominen omistaa suurimman osan tuotantolaitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Lisäksi osa tuotantolaitoksesta Espanjassa on vuokrattu. Muut vuokrasopimukset ovat pääasiassa toimistotilojen, pienempien koneiden ja laitteiden, kuten trukkien ja toimistokoneiden, sekä ajoneuvojen vuokrasopimuksia.

Aloittaesaan IFRS 16 -standardin soveltamisen Suominen on noudattanut mallia, jossa vertailutietoja ei oikaista, ja jossa siirtymähetken vuokrasopimusvelat vastasivat jäljellä olevien vuokrien nykyarvoa. Tämän lisäksi IFRS 16 -standardia ei sovellettu sellaisiin vuokrasopimuksiin, jotka päättyivät 12 kuukauden kuluessa siirtymähetkestä 1.1.2019 tai vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin. Tämän lisäksi IFRS 16 -standardia sovellettiin vain sellaisiin sopimuksiin, jotka oli aikaisemmin luokiteltu vuokrasopimuksiksi. Vuokrasopimusvelat diskontattiin käyttäen siirtymähetken diskonttauskorkoja. Diskonttauskorkoina käytettiin lisäluoton korkoja, joiden painotettu keskiarvo oli 6,42 % p.a.

Soveltaessaan IFRS 16 -standardia Suominen käyttää standardin sallimia käytännön apukeinoja. Standardi sallii, että arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset kirjataan vuokrakuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrasopimusajalle. Suominen on määritellyt sekä standardin ohjeistusta että olennaisuusperiaatetta käyttäen, että kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, mikäli sen arvo uutena on enintään 5 000 euroa. Tällaisia kohdeomaisuuseriä ovat mm. tietokoneet ja muut pienet toimistokoneet.

Standardi sallii myös, että sopimukset, joissa alkuperäinen vuokra-aika on enintään 12 kuukautta ja jotka eivät sisällä osto-optiota, kirjataan vuokrakuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrasopimusajalle. Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskeva valinta on tehtävä kohdeomaisuuseräluokittain. Suomisella näitä ovat esimerkiksi tilapäisten varastojen vuokrat ja lyhytaikaiset koneiden ja laitteiden sekä autojen vuokrat. Lisäksi eräiden kohdeomaisuuseräluokkien, kuten autojen ja trukkien, osalta ei muita kuin vuokrasopimuskomponentteja eroteta vuokrasopimuskomponenteista. 

Vuokrasopimusten muutoksista johtuvat voitot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kulut liiketoiminnan muihin kuluihin.

Vuokrasopimusvelat
Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana Suominen kirjaa vuokrasopimusvelan, joka määritetään vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvona. Vuokriin sisältyvät kiinteät vuokramaksut vähennettynä vuokrasopimuksiin liittyvillä kannustimilla, indeksistä tai hintatasosta riippuvat muuttuvat vuokrat sekä erät, joiden arvioidaan tulevan maksettaviksi jäännösarvotakuista. Mikäli vuokrasopimus sisältää osto-option ja on kohtuullisen varmaa, että optio käytetään, myös option toteutushinta sisällytetään vuokriin. Mikäli on kohtuullisen varmaa, että vuokrasopimus päätetään, päättämisestä aiheutuvat sanktiot sisällytetään vuokriin.

Vuokrasopimusvelkojen nykyarvon laskemisessa Suominen käyttää joko vuokrasopimuksen sisäistä korkoa tai, mikäli tämä ei ole helposti määritettävissä, vuokralle ottajan lisäluoton korkoa vuokrasopimuksen alkamishetkellä. Suurin osa Suomisen vuokrasopimusveloista on laskettu käyttäen vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, joka on määritelty erikseen kullekin konserniyhtiölle. Koron määrittämisessä on huomioitu kunkin yhtiön maantieteellinen sijainti sekä luottoluokitus.

Vuokrasopimuksen alkamishetken jälkeen vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoa pienennetään maksetuilla vuokrilla ja kasvatetaan vuokrasopimusvelan koron huomioon ottamiseksi. Lisäksi vuokrasopimuvelan kirjanpitoarvo arvioidaan uudelleen, mikäli vuokrasopimusta muutetaan, vuokra-aikaa muutetaan, tulevaisuudessa maksettavat vuokrat muuttuvat esimerkiksi indeksi- tai hintatason muutoksen johdosta tai mikäli arviota osto-option käyttämisestä muutetaan.

Osa Suomisen vuokrasopimuksista on sellaisia, jotka jatkuvat uudella vuokra-ajalla mikäli sopimusta ei ole irtisanottu sopimuksen mukaisen irtisanomisajan aikana. Koska sekä vuokralle ottajalla että vuokralle antajalla on kummallakin oikeus päättää vuokrasopimus ilman toisen osapuolen suostumusta ilman että tästä koituisi sanktiota, on tällaisten sopimusten vuokra-ajaksi kirjattu vain sopimuksen mukainen vuokra-aika ilman jatko-option käyttämistä. Lisäksi joissain vuokrasopimuksissa on jatko-optioita, joiden käyttäminen on epätodennäköistä. Myös näiden vuokrasopimusten vuokra-aika on määritetty ilman jatko-option käyttöä.

Kaikki Suomisen tuotantolaitosten vuokrasopimukset sisältävät joko jatko-option tai ne jatkuvat automaattisesti, mikäli niitä ei irtisanota irtisanomisajan aikana. Mikäli vuokrasopimusta ei ole kummankaan osapuolen toimesta irtisanottu sopimuksen mukaisena irtisanomisaikana, määrittää Suominen jäljellä olevan vuokra-ajan uudelleen.

Kun vuokrasopimukseen sisältyy indeksiin perustuvia muuttuvia vuokria, on vuokrasopimusvelan alkuperäisessä arvostamisessa käytetty vuokrasopimuksen alkamisajankohdan indeksiä. Näistä vuokrasopimuksista aiheutuvat vuokrasopimusvelat määritetään uudelleen silloin, kun vuokramaksut muuttuvat uuden indeksin astuessa voimaan.

Käyttöoikeusomaisuuserät
Suominen kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän vuokrasopimuksen alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan myöhemmin hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla, ja kirjanpitoarvoa oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla erällä. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisista määristä, alkuvaiheen välittömistä menoista sekä sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetuista vuokrista vähennettynä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla.

Osaan tuotantolaitosten vuokrasopimuksia sisältyy velvoite palauttaa kohdeomaisuuserä sopimuksen ehdoissa vaadittavaan kuntoon. Nämä ennallistamisvelvoitteet on kirjattu varauksiksi taseeseen ja on huomioitu käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenossa alkuperäisen arvostuksen mukaisina määrinä.

Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina joko omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai vuokrasopimusaikana, mikäli tämä on lyhyempi. Mikäli vuokratun omaisuuserän omistusoikeus siirtyy Suomiselle vuokrasopimuksen päättyessä tai mikäli hankintamenoa määritettäessä on huomioitu osto-option käyttäminen, poistoaikana käytetään arvioitua taloudellista vaikutusaikaa. Mikäli käyttöoikeusomaisuuserän arvo on alentunut, kirjataan arvonalentumistappio.

IFRIC 23 -tulkinta: Tuloverotukseen liittyvä epävarmuus

IFRIC 23 -tulkinta ohjeistaa, kuinka tuloveroihin liittyvän epävarmuus huomioidaan tuloverojen kirjaamisessa. IFRIC 23:n mukaisesti olennaista on se, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön valitseman verotuksellisen kannanoton. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön verotuksellisen kannan, ei yhtiöllä ole verotuksellista epävarmuutta, joka vaatisi kirjausta kirjanpitoon. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä, huomioidaan epävarmuuden vaikutus tuloverojen tai laskennallisten verojen kirjaamisessa. Tällöin verotuksellisen epävarmuuden vaikutus huomioidaan joko todennäköisimmän lopputuloksen tai odotetun lopputuloksen perusteella, sen mukaan, kumpi menetelmistä heijastaa lopputulosta paremmin.

Verotuksellisesta epävarmuudesta johtuvia arvioita on muutettava, mikäli ne tosiasiat ja olosuhteet, jotka huomioitiin tuloverotukseen liittyvää epävarmuutta arvioitaessa, muuttuvat.

Tulkinnan mukaan yhtiön tulee valita, käsitteleekö se verotuksellisia epävarmuuksia toisistaan erillisinä, vai voidaanko näitä yhdistää yhden tai useamman eri epävarmuuden kanssa. Yhtiön tulee valita se lähestymistapa, joka parhaiten ennakoi verotuksellisten epävarmuustilanteiden ratkaisua.

Uudet standardit sekä niiden muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan vuonna 2020 tai myöhemmin:

Uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.


TASE

      1 000 euroa 31.12.2019 31.12.2018 Varat     Pitkäaikaiset varat     Liikearvo 15 496 15 496 Aineettomat hyödykkeet 20 020 21 231 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 121 584 129 391 Käyttöoikeusomaisuuserät 14 319 − Lainasaamiset 3 650 3 348 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 777 777 Muut pitkäaikaiset saamiset 70 1 393 Laskennalliset verosaamiset 2 091 2 540 Pitkäaikaiset varat yhteensä 178 007 174 175       Lyhytaikaiset varat     Vaihto-omaisuus 39 257 51 583 Myyntisaamiset 46 728 58 097 Lainasaamiset 3 845 4 017 Muut lyhytaikaiset saamiset 3 820 4 118 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 701 974 Rahavarat 37 741 27 757 Lyhytaikaiset varat yhteensä 132 093 146 545       Varat yhteensä 310 100 320 720       Oma pääoma ja velat     Oma pääoma     Osakepääoma 11 860 11 860 Ylikurssirahasto 24 681 24 681 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 81 269 81 185 Omat osakkeet -44 -44 Arvonmuutos- ja muut rahastot 264 264 Kurssierot 707 -669 Kertyneet voittovarat 13 715 13 237 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 132 452 130 513       Velat     Pitkäaikaiset velat     Laskennalliset verovelat 12 786 12 373 Velat etuuspohjaisista järjestelyistä 788 847 Varaukset 1 608 − Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 10 464 84 Muut pitkäaikaiset velat 17 17 Joukkovelkakirjalainat 81 714 80 615 Pitkäaikaiset velat yhteensä 107 375 93 935       Lyhytaikaiset velat     Joukkovelkakirjalainat − 15 687 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 2 986 78 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 14 000 5 000 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 5 121 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 53 282 75 386 Lyhytaikaiset velat yhteensä 70 273 96 272       Velat yhteensä 177 648 190 207       Oma pääoma ja velat yhteensä 310 100 320 720

TULOSLASKELMA

1 000 euroa 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018 Liikevaihto 94 459 109 764 411 412 431 109 Hankinnan ja valmistuksen kulut -86 658 -102 974 -377 255 -399 826 Bruttokate 7 801 6 790 34 157 31 283 Liiketoiminnan muut tuotot 607 397 2 903 2 528 Myynnin ja markkinoinnin kulut -1 600 -1 838 -7 273 -7 048 Tutkimus ja kehitys -794 -823 -3 376 -3 515 Hallinnon kulut -4 200 -4 371 -17 240 -17 599 Liiketoiminnan muut kulut -408 -516 -1 041 -1 055 Liikevoitto 1 405 -361 8 129 4 594 Nettorahoituskulut -1 926 -1 547 -5 998 -5 557 Voitto ennen tuloveroja -521 -1 908 2 132 -963 Tuloverot -675 -108 -1 907 -757 Raportointikauden voitto / tappio -1 195 -2 016 225 -1 720           Osakekohtainen tulos, euroa         Laimentamaton -0,02 -0,04 0,00 -0,03 Laimennettu -0,02 -0,04 0,00 -0,03



LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 euroa 10-12/
2019 10-12/
2018 1-12/
2019 1-12/
2018           Raportointikauden voitto -1 195 -2 016 225 -1 720           Muut laajan tuloksen erät:         Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi         Kurssierot -3 561 1 897 1 570 2 936 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot 324 -109 -193 -454 Yhteensä -3 237 1 788 1 377 2 482 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi         Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 75 -41 75 -41 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot -21 11 -21 11 Yhteensä 54 -29 54 -29           Muut laajan tuloksen erät yhteensä -3 237 1 758 1 431 2 452           Raportointikauden laaja tulos yhteensä -4 432 -258 1 656 732

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 euroa Osake-pääoma Ylikurssi-rahasto SVOP-rahasto Omat osakkeet Oma pääoma 1.1.2019 11 860 24 681 81 185 -44 Raportointikauden tulos − − − − Muut laajan tuloksen erät − − − − Laaja tulos yhteensä − − − − Osakeperusteiset maksut − − − − Omien osakkeiden luovutus − − 84 − Oma pääoma 31.12.2019 11 860 24 681 81 269 -44


1 000 euroa Kurssi-erot Arvon-muutos- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2019 -669 264 13 237 130 513 Raportointikauden tulos − − 225 225 Muut laajan tuloksen erät 1 377 −  54 1 431 Laaja tulos yhteensä 1 377 − 279 1 656 Osakeperusteiset maksut − − 198 198 Omien osakkeiden luovutus − − − 84 Oma pääoma 31.12.2019 707 264 13 715 132 452


          1 000 euroa Osake-pääoma Ylikurssi-rahasto SVOP-rahasto Omat osakkeet Oma pääoma 1.1.2018 11 860 24 681 87 423 -44 Raportointikauden tulos − − − − Muut laajan tuloksen erät − − − − Laaja tulos yhteensä − − − − Osakeperusteiset maksut − − − − Pääoman palautus − − -6 322 − Maksamattoman pääoman palautuksen palautus omaan pääomaan − −  0 − Omien osakkeiden luovutus − −  84 − Oma pääoma 31.12.2018 11 860 24 681 81 185 -44


          1 000 euroa Kurssi-erot Arvon-muutos- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2018 -3 151 264 15 761 136 794 Raportointikauden tulos − − -1 720 -1 720 Muut laajan tuloksen erät 2 482 − -29 2 452 Laaja tulos yhteensä 2 482 − -1 749 732 Osakeperusteiset maksut − − -775 -775 Pääoman palautus − − − -6 322 Maksamattoman pääoman palautuksen palautus omaan pääomaan − − − 0 Omien osakkeiden luovutus − − − 84 Oma pääoma 31.12.2018 -669 264 13 237 130 513

RAHAVIRTALASKELMA

1 000 euroa 1-12/2019 1-12/2018       Liiketoiminnan rahavirta     Raportointikauden voitto 225 -1 720 Oikaisut raportointikauden voittoon yhteensä 34 585 27 210 Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta 34 810 25 490 Nettokäyttöpääoman muutos 1 631 5 621 Rahoituserät -5 222 -4 677 Tuloverot -1 324 5 715 Liiketoiminnan rahavirta 29 895 32 148       Investointien rahavirta     Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -10 520 -15 039 Investointien rahavirta myydyistä liiketoiminnoista − 198 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 73 4 Investointien rahavirta -10 447 -14 837       Rahoituksen rahavirta     Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot 38 000 25 000 Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut -47 572 -35 118 Pääoman palautus − -6 322 Rahoituksen rahavirta -9 572 -16 440       Rahavarojen muutos 9 875 871       Rahavarat raportointikauden alussa 27 757 27 240 Valuuttakurssimuutosten vaikutus 109 -355 Rahavarojen muutos 9 875 871 Rahavarat raportointikauden lopussa 37 741 27 757

TUNNUSLUVUT

  10-12/
2019 10-12/
2018 1-12/
2019 1-12/
2018 Liikevaihdon muutos, % * -13,9 11,2 -4,6 1,2 Bruttokate, osuus liikevaihdosta, % 8,3 6,2 8,3 7,3 Liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % 1,5 -0,3 2,0 1,1 Vertailukelpoinen liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % 1,5 -0,3 2,0 1,1 Nettorahoituskulut, osuus liikevaihdosta, % -2,0 -1,4 -1,5 -1,3 Voitto ennen tuloveroja, osuus liikevaihdosta, % -0,6 -1,7 0,5 -0,2 Raportointikauden voitto,osuus liikevaihdosta, % -1,3 -1,8 0,1 -0,4 Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa 2 632 3 822 11 198 13 580 Poistot, 1 000 euroa 6 032 5 594 25 539 21 018 Oman pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % − − 0,2 -1,3 Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % − − 3,7 2,3 Omavaraisuusaste, % − − 42,7 40,7 Velkaantumisaste (gearing), % − − 50,7 54,2 Henkilöstö keskimäärin − − 685 676 Osakekohtainen tulos, euroa, laimentamaton -0,02 -0,04 0,00 -0,03 Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu -0,02 -0,04 0,00 -0,03 Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,10 0,15 0,52 0,56 Osakekohtainen oma pääoma, euroa − − 2,30 2,27 Osakekohtainen osinko, euroa ** − − 0,05 − Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) − − 590,63 − Osinkosuhde, % − − 1 278,4 − Efektiivinen osinkotuotto, % − − 2,16 − Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa, ilman omia osakkeita − − 57 529 868 57 496 249 Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa − − 2,31 2,05 Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa − − 2,04 1,80 Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa − − 2,70 4,60 Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa − − 2,38 3,10 Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa − − 132,9 117,9 Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä − − 4 655 863 3 643 880 Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä − − 8,1 6,3

.

*  Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. **  Osakekohtainen osinko 2019 on hallituksen ehdotus.


      31.12.2019 31.12.2018 Korolliset nettovelat, 1 000 euroa         Pitkäaikaiset korolliset velat, nimellisarvo     95 464 85 084 Lyhytaikaiset korolliset velat, nimellisarvo     16 986 20 808 Korolliset saamiset ja rahavarat     -45 236 -35 122 Korolliset nettovelat     67 213 70 770


TUNNUSLUKUJEN LASKENTA


Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta).


Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.

Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.

1 000 euroa   31.12.2019 31.12.2018 Raportointikauden voitto   225 -1 720                 Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita   57 515 960 57 468 939 Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita   57 301 340 57 508 720         Osakekohtainen tulos               euroa       Laimentamaton   0,00 -0,03 Laimennettu   0,00 -0,03

Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta

        Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta   Liiketoiminnan rahavirta = Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita  


    31.12.2019 31.12.2018 Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa   29 894 32 148 Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita   57 529 868 57 496 249 Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa   0,52 0,56

Osakekohtainen oma pääoma

Osakekohtainen oma pääoma   Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä = Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita  


    31.12.2019 31.12.2018 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä, tuhatta euroa   132 452 130 513 Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita   57 529 868 57 496 249 Osakekohtainen oma pääoma, euroa   2,30 2,27

Osakekohtainen osinko

Osakekohtainen osinko / pääoman palautus   Raportointikaudelta jaettu osinko = Liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita


    31.12.2019 31.12.2018 Raportointikaudelta jaettu osinko, tuhatta euroa   2 876 − Liikkeellelaskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita 57 529 868 57 496 249 Osakekohtainen osinko, euroa   0,05 −

Osinkosuhde, %

Osinkosuhde, %   Osakekohtainen osinko x 100 = Laimentamaton osakekohtainen tulos


    31.12.2019 31.12.2018 Osakekohtainen osinko x 100   5,00 − Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,00 − Osinkosuhde, %   1 278,4 −

Efektiivinen osinkotuotto, %

Efektiivinen osinkotuotto, % = Osakekohtainen osinko x 100   Raportointikauden viimeinen pörssikurssi


    31.12.2019 31.12.2018 Osakekohtainen osinko x 100   5,00 − Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 2,31 − Efektiivinen osinkotuotto, %   2,16 −

Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)

Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)   Raportointikauden viimeinen pörssikurssi = Laimentamaton osakekohtainen tulos


    31.12.2019 31.12.2018 Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa   2,31 2,05 Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,00 -0,03 Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)   590,63 -68,49

Osakekannan markkina-arvo

Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita x raportointikauden viimeinen pörssikurssi


    31.12.2019 31.12.2018 Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita   57 529 868 57 496 249 Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 2,31 2,05 Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa   132,9 117,9

Osakkeiden vaihto

Osakkeiden vaihto = Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita


    31.12.2019 31.12.2018 Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella   4 655 863 3 643 880 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita 57 515 960 57 468 939 Osakkeiden vaihto, %   8,1 6,3

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödylllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua.

Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto

Liikevoitto (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja rahoituserien vaikutusta ei huomioida tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan. Liikevoitto esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.                      

Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2019 ja 2018 Suomisella ei ollut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Liikevoitto (EBIT) = Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut Vertailukelpoinen likevoitto (EBIT) = Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä

Käyttökate (EBITDA)

Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.

Käyttökate (EBITDA) = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset)


1 000 euroa   31.12.2019 31.12.2018 Liikevoitto   8 129 4 594 + Poistot ja arvonalentumiset 25 539 21 018 Käyttökate   33 668 25 613

Bruttoinvestoinnit

Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa, miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan. Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot ja aktivoidut rahavirran suojaukset. Bruttoinvestoinnit eivät sisälly lisäyksiä käyttöoikeusomaisuuseriin.

1 000 euroa   31.12.2019 31.12.2018 Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin   2 224 6 157 Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 8 974 7 423 Bruttoinvestoinnit   11 198 13 580

Korolliset nettovelat

Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.

Korolliset nettovelat = Korolliset velat nimellisarvoon − korolliset saamiset – rahavarat


        1 000 euroa   31.12.2019 31.12.2018 Korolliset velat   109 163 101 463 Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut   3 286 4 429 Korolliset saamiset   -7 495 -7 365 Rahavarat -37 741 -27 757 Korolliset nettovelat   67 213 70 770         Korolliset velat   109 163 101 463 Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut   3 286 4 429 Korollisten velkojen nimellisarvo   112 450 105 892

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Oman pääoman tuotto-% on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa raportointikauden aikana.

Oman pääoman tuotto (ROE), % = Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) x 100     Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo)


1 000 euroa   31.12.2019 31.12.2018 Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta)   225 -1 720         Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2018 / 2017   130 513 136 794 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.3.2019 / 2018   133 776 126 866 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.6.2019 / 2018   133 178 132 631 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.9.2019 / 2018   136 871 130 981 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2019 / 2018   132 452 130 513 Keskiarvo   133 358 131 557         Oman pääoman tuotto (ROE), %   0,2 -1,3

Sijoitettu pääoma

Sijoitettu pääoma = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä + korolliset velat


        1 000 euroa   31.12.2019 31.12.2018 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä   132 452 130 513 Korolliset velat   109 163 101 463 Sijoitettu pääoma   241 615 231 977

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = Liikevoitto + rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) x 100     Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo


        1 000 euroa   31.12.2019 31.12.2018 Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta)   8 129 4 594 Rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta)   981 801 Yhteensä   9 110 5 395         Sijoitettu pääoma 31.12.2018  / 2017   231 977 247 266 Sijoitettu pääoma 31.3.2019 / 2018   250 259 232 580 Sijoitettu pääoma 30.6.2019 / 2018   249 752 238 589 Sijoitettu pääoma 30.9.2019 / 2018   246 660 227 186 Sijoitettu pääoma 31.12.2019 / 2018   241 615 231 977 Keskiarvo   244 053 235 520         Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %   3,7 2,3

(* Oikaistu

Omavaraisuusaste, %

Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.

Omavaraisuusaste, % = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä  x 100     Taseen loppusumma - saadut ennakot


        1 000 euroa   31.12.2019 31.12.2018 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä   132 452 130 513         Taseen loppusumma   310 100 320 720 Saadut ennakot   -58 -27     310 042 320 693         Omavaraisuusaste, %   42,7 40,7

Velkaantumisaste, %

Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudelllista tilannetta. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.

Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat x 100     Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä


        1 000 euroa   31.12.2019 31.12.2018 Korolliset nettovelat   67 213 70 770 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä   132 452 130 513 Velkaantumisaste, %   50,7 54,2


LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

1 000 euroa 1-12/2019 1-12/2018 Suomi 2 527 2 415 Muu Eurooppa 145 055 153 133 Pohjois- ja Etelä-Amerikka 259 560 268 188 Muut maat 4 270 7 372 Yhteensä 411 412 431 109


NELJÄNNESVUOSIKEHITYS

  2019 2018 1 000 euroa 10-12 7-9 4-6 1-3 10-12 7-9 4-6 1-3 Liikevaihto 94 459 103 363 103 824 109 766 109 764 104 768 109 961 106 616 Vertailukelpoinen liikevoitto 1 405 1 108 2 655 2 961 -361 488 2 919 1 548 % liikevaihdosta 1,5 1,1 2,6 2,7 -0,3 0,5 2,7 1,5 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät − − − − − − − − Liikevoitto 1 405 1 108 2 655 2 961 -361 488 2 919 1 548 % liikevaihdosta 1,5 1,1 2,6 2,7 -0,3 0,5 2,7 1,5 Nettorahoituskulut -1 926 -1 080 -1 695 -1 297 -1 547 -1 626 -507 -1 876 Voitto ennen tuloveroja -521 28 960 1 665 -1 908 -1 138 2 411 -328 % liikevaihdosta -0,6 0,0 0,9 1,5 -1,7 -1,1 2,2 -0,3

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN MYYNTI NELJÄNNESVUOSITTAIN

      2019 2018 1 000 euroa 10-12 7-9 4-6 1-3 10-12 7-9 4-6 1-3 Amerikat 62 180 66 161 65 011 68 326 65 916 63 896 66 855 63 210 Eurooppa 32 294 37 233 38 798 41 466 43 857 40 908 43 086 43 441 Kohdistamattomat kurssierot ja konsernieliminoinnit -15 -30 14 -25 -9 -36 21 -35 Yhteensä 94 459 103 363 103 824 109 766 109 764 104 768 109 961 106 616



LÄHIPIIRITIEDOT

Suomisen lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole osakkuusyhtiöitä.

Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.

Johdon palkat 

 

Suominen Oyj:n 19.3.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 40 % suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2019 osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli yhteensä 33 619 osaketta. Osakkeet luovutettiin 31.5.2019 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä 83 796 euroa eli noin 2,49 euroa osakkeelta.

Muut palkat lähipiirille luontoisetuineen ja ilman osakeperusteisia maksuja olivat katsauskaudella 2 222 tuhatta euroa, pakolliset eläkemaksut 242 tuhatta euroa, vapaaehtoiset eläkemaksut 71 tuhatta euroa. Jäljellä olevien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien kulujaksotukset ja kulujaksotusten peruutukset olivat nettona 157 tuhatta euroa.

 


Hallituksen ja johdon osakkeenomistus, kpl osakkeita


Halllitus 31.12.2019 Jan Johansson, hallituksen puheenjohtaja 21 243 Risto Anttonen, hallituksen varapuheenjohtaja 42 107 Hannu Kasurinen 29 122 Andreas Ahlström 15 272 Laura Raitio 15 272 Sari Pajari 4 493 Yhteensä 127 509 Yhteensä osakkeista ja äänistä 0,22%     Johtoryhmä   Petri Helsky 10 000 Toni Tamminen − Klaus Korhonen 10 000 Lynda Kelly 18 759 Ernesto Levy 27 834 Mimoun Saïm 29 060 Markku Koivisto 14 822 Yhteensä 110 475 Yhteensä osakkeista ja äänistä 0,19%



SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2019

  Osakkeenomistaja Osakemäärä kpl % osakkeista ja äänistä 1. AC Invest Two BV 13 953 357 23,95% 2. Oy Etra Invest Ab 7 770 000 13,34% 3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 500 000 7,72% 4. Nordea Bank ABP 3 729 456 6,40% 5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 046 892 5,23% 6. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 3 024 651 5,19% 7. Mandatum henkivakuutusosakeyhtiö 1 876 957 3,22% 8. Oy H. Kuningas & Co. AB 1 567 416 2,69% 9. Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 1 272 000 2,18% 10. Nissi Evald ja Hilda Säätiö 1 000 000 1,72% 11. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 989 909 1,70% 12. Heikki Bergholm 979 841 1,68% 13. Mikko Maijala 855 147 1,47% 14. Juhani Maijala 794 026 1,36% 15. Tiiviste-Group Oy 665 404 1,14%   15 suurinta yhteensä 46 025 056 79,00%   Muut 7 004 022 12,02%   Hallintarekisteröidyt osakkeet 4 496 741 7,72%   Omat osakkeet 729 351 1,25%   Yhteistilillä 4 049 0,01%   Yhteensä 58 259 219 100,00%

AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN, AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN JA KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN MUUTOKSET

  31.12.2019 31.12.2018 1 000 euroa Aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Kirjanpitoarvo kauden alussa 129 391 21 231 136 649 17 470 IFRS 16 -standardin käyttöönotto -149 − − − Investoinnit ja lisäykset 8 974 2 224 7 423 6 157 Myynnit ja vähennykset -1 −  0 0 Poistot ja arvonalentumiset -18 608 -3 448 -18 648 -2 371 Kurssierot ja muut muutokset 1 977 12 3 967 -25 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 121 584 20 020 129 391 21 231

Aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.

  31.12.2019 1.1.2019 1 000 euroa Käyttöoikeus-omaisuuserät Käyttöoikeus-omaisuuserät Kirjanpitoarvo kauden alussa 16 946 − Investoinnit ja lisäykset 946 − IFRS 16 käyttöönotto − 16 946 Myynnit ja vähennykset -215 − Poistot ja arvonalentumiset -3 483 − Kurssierot ja muut muutokset 125 − Kirjanpitoarvo kauden lopussa 14 319 16 946

VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa       Takaus- ja muut vastuut 2019 2018   Takaukset omista sitoumuksista 9 906 10 516   Muut omat vastuut 2 203 2 863   Yhteensä 12 108 13 378           Muut vastuut       Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset − 1 128   Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu 33     Yhteensä 33 1 128  
Vuokravastuut     Yhden vuoden kuluessa 294  3 991 1 - 5 vuoden kuluessa 115 9 545 Yli 5 vuoden kuluttua − 2 180 Yhteensä 179 15 716

JOHDANNAISTEN NIMELLISARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

  31.12.2019 31.12.2018 1 000 euroa Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Valuuttatermiinit           suojauslaskentaa ei sovelleta − − 1 397 9

RAHOITUSVAROJEN LUOKITTELU

a. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat
b. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat
c. Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat
d. Kirjanpitoarvo
e. Käypä arvo

1 000 euroa a. b. c. d. e. Oman pääoman ehtoiset instrumentit 347 − 429 777 777 Lainasaamiset 3 845 3 650 − 7 495 7 495 Myyntisaamiset − 46 728 − 46 728 46 728 Korko- ja muut rahoitussaamiset − 313 − 313 313 Rahavarat − 37 741 − 37 741 37 741 Yhteensä 31.12.2019 4 193 88 432 429 93 054 93 054


            1 000 euroa a. b. c. d. e. Oman pääoman ehtoiset instrumentit 347 − 429 777 777 Lainasaamiset 4 017 3 348 − 7 365 7 365 Myyntisaamiset − 58 097 − 58 097 58 097 Johdannaiset 9 − − 9 9 Korko- ja muut rahoitussaamiset − 491 − 491 491 Rahavarat − 27 757 − 27 757 27 757 Yhteensä 31.12.2018 4 373 89 693 429 94 496 94 496

Suominen on käyttänyt vuonna 2019 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2018..

KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOS
1 000 euroa

        2019 2018 Korolliset velat yhteensä kauden alussa 101 463 110 472 Lyhytaikaiset lainat kauden alussa 20 765 15 118 IFRS 16 -standardin soveltaminen 2 664 − Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset -47 572 -35 118 Lyhytaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset 38 000 25 000 Lyhytaikaisten lainojen lisäykset, ei vaikutusta rahavirtaan 218 − Lyhytaikaisten lainojen vähennykset, ei vaikutusta rahavirtaan -99 − Siirrot pitkäaikaisista lainoista 2 942 15 749 Joukkovelkakirjalainan jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan 43 16 Kurssiero, ei vaikutusta rahavirtaan 25 − Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa 16 986 20 765       Pitkäaikaiset lainat kauden alussa 84 162 IFRS 16 -standardin soveltaminen 12 622 − Pitkäaikaisten lainojen lisäykset, ei vaikutusta rahavirtaan 733 − Pitkäaikaisten lainojen vähennykset, ei vaikutusta rahavirtaan -121 − Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin -2 942 -78 Kurssiero, ei vaikutusta rahavirtaan 88 − Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa 10 464 84       Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden alussa  80 615 95 192 Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin − -15 671 Joukkovelkakirjalainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan 1 099 1 093 Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden lopussa 81 714 80 615 Korolliset velat yhteensä kauden lopussa 109 163 101 463

RAHOITUSVELAT

  31.12.2019 31.12.2018                         1 000 euroa Kirjanpito-arvo Käypä arvo Nimellis-arvo Kirjanpito-arvo Käypä arvo Nimellis-arvo Pitkäaikaiset rahoitusvelat                           Joukkovelkakirjalainat 81 714 86 063 85 000 80 615 80 750 85 000 Vuokrasopimusvelat 10 464 10 464 10 464 84 84 84 Yhteensä pitkäaikaiset rahoitusvelat 92 177 96 526 95 464 80 699 80 834 85 084               Lyhytaikaiset rahoitusvelat                           Joukkovelkakirjalainat − − − 15 687 16 156 15 730 Lyhytaikaiset rahoituslaitoslainat 14 000 14 000 14 000 5 000 5 000 5 000 Vuokrasopimusvelat 2 986 2 986 2 986 78 78 78 Korkovelat 551 551 551 725 725 725 Muut lyhytaikaiset velat 440 440 440 308 308 308 Ostovelat 44 495 44 495 44 495 66 677 66 677 66 677 Yhteensä lyhytaikaiset rahoitusvelat 62 473 62 473 62 473 88 475 88 944 88 518               Yhteensä 154 650 158 999 157 936 169 173 169 778 173 602

Rahoitusvelat ylläolevassa taulukossa on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.


Suominen on käyttänyt vuonna 2019 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2018.

KÄYPIEN ARVOJEN LUOKITTELUPERUSTEET

        Käypien arvojen hierarkia 2019       Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Oman pääoman ehtoiset instrumentit − − 777 Lainasaamiset − − 3 845 Yhteensä 2019 − − 4 622


 

 

Käypien arvojen hierarkia 2018       Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3   Oman pääoman ehtoiset instrumentit − − 777   Lainasaamiset − − 4 017   Valuuttajohdannaiset − 9 −   Yhteensä 2018 − 9 4 793            

Suominen on käyttänyt vuonna 2019 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2018.

AIKAISEMMIN JULKISTETTUJEN LUKUJEN OIKAISUT

Tase

  Oikaisun perusteena oleva standardi Julkaistu Oikaisut Oikaistu 1 000 euroa   31.12.2018   1.1.2019 Varat         Pitkäaikaiset varat         Liikearvo   15 496 − 15 496 Aineettomat hyödykkeet   21 231 − 21 231 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet IFRS 16 129 391 -149 129 242 Käyttöoikeusomaisuuserät IFRS 16 − 16 946 16 946 Lainasaamiset   3 348 − 3 348 Oman pääoman ehtoiset instrumentit   777 − 777 Muut pitkäaikaiset saamiset   1 393 − 1 393 Laskennalliset verosaamiset   2 540 − 2 540 Pitkäaikaiset varat yhteensä   174 175 16 797 190 972           Lyhytaikaiset varat         Vaihto-omaisuus   51 583 − 51 583 Myyntisaamiset   58 097 − 58 097 Lainasaamiset   4 017 − 4 017 Muut lyhytaikaiset saamiset   4 118 − 4 118 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset   974 − 974 Rahavarat   27 757 − 27 757 Lyhytaikaiset varat yhteensä   146 545 − 146 545           Varat yhteensä   320 720 16 797 337 517           Oma pääoma ja velat         Oma pääoma         Osakepääoma   11 860 − 11 860 Ylikurssirahasto   24 681 − 24 681 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto   81 185 − 81 185 Omat osakkeet   -44 − -44 Arvonmuutos- ja muut rahastot   264 − 264 Kurssierot   -669 − -669 Kertyneet voittovarat   13 237 − 13 237 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma   130 513 − 130 513           Velat         Pitkäaikaiset velat         Laskennalliset verovelat   12 373 − 12 373 Velat etuuspohjaisista järjestelyistä   847 − 847 Varaukset IFRS 16 − 1 511 1 511 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat IFRS 16 84 12 622 12 706 Muut pitkäaikaiset velat   17 − 17 Joukkovelkakirjalainat   80 615 − 80 615 Pitkäaikaiset velat yhteensä   93 935 14 132 108 067           Lyhytaikaiset velat         Joukkovelkakirjalainat   15 687 − 15 687 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat IFRS 16 78 2 664 2 742 Muut lyhytaikaiset korolliset velat   5 000 − 5 000 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat   121 − 121 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat   75 386 − 75 386 Lyhytaikaiset velat yhteensä   96 272 2 664 98 936           Velat yhteensä   190 207 16 796 207 003           Oma pääoma ja velat yhteensä   320 720 16 796 337 517

Vaihtoehtoiset tunnusluvut − vertailukauden oikaisu

Korolliset nettovelat

    Julkaistu Oikaistu 1 000 euroa   31.12.2018 1.1.2019 Korolliset velat   101 463 116 749 Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut   4 429 4 429 Korolliset saamiset   -7 365 -7 365 Rahavarat -27 757 -27 757 Korolliset nettovelat   70 770 86 056         Korolliset velat   101 463 116 749 Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut   4 429 4 429 Korollisten velkojen nimellisarvo   105 892 116 749

Sijoitettu pääoma

    Julkaistu Oikaistu 1 000 euroa   31.12.2018 1.1.2019 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä    130 513 130 513 Korolliset velat   101 463 116 749 Sijoitettu pääoma   231 977 247 263

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

    Julkaistu Oikaistu 1 000 euroa   31.12.2018 1.1.2019 Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta)   4 594 4 594 Rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta)   801 801 Yhteensä   5 395 5 395         Sijoitettu pääoma 31.12.2017   247 266 247 266 Sijoitettu pääoma 31.3.2018   232 580 232 580 Sijoitettu pääoma 30.6.2018   238 589 238 589 Sijoitettu pääoma 30.9.2018   227 186 227 186 Sijoitettu pääoma 31.12.2018   231 977 247 263 Keskiarvo   235 520 238 577         Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %   2,3 2,3

Omavaraisuusaste, %

    Julkaistu Oikaistu 1 000 euroa   31.12.2018 1.1.2019 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä   130 513 130 513         Taseen loppusumma   320 720 337 517 Saadut ennakot   -27 -27     320 694 337 490         Omavaraisuusaste, %   40,7 38,7

Velkaantumisaste, %

    Julkaistu Oikaistu 1 000 euroa   31.12.2018 1.1.2019 Korolliset nettovelat   70 770 86 056 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä   130 513 130 513 Velkaantumisaste, %   54,2 65,9


SUOMINEN OYJ
Hallitus

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Petri Helsky, puh. 010 214 3080
Talousjohtaja Toni Tamminen, puh. 010 214 3051

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.suominen.fi

Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintätuotteisiin sekä muihin sovelluksiin. Visiomme on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet, esimerkiksi kosteuspyyhkeet, terveyssiteet ja haavataitokset, ovat läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä ympäri maailmaa. Suomisen liikevaihto vuonna 2019 oli 411,4 milj. euroa ja työllistämme lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Lue lisää: www.suominen.fi.

Liite

Suominen Tilinpäätöstiedote 2019

GlobeNewswire