tutkimus

Teknisen analyysin työkalu

OP-verkkopalvelun kurssien analysointityökalu (InteractiveCharts) on teknisestä analyysistä kiinnostuneille erinomainen lisäapu sijoituspäätösten tekoon ja kauppojen ajoitukseen.

  • Teknisen analyysin avulla saat lisäapuja sijoituspäätösten tekoon ja kauppojen ajoitukseen.
  • Saat käyttöösi 35 teknisen analyysin indikaattoria helposti napin painalluksella, mm. liukuvat keskiarvot, MACD:n ja RSI:n. Voit hyödyntää useampaa indikaattoria samanaikaisesti.
  • Voit myös itse piirtää graafeihin esim. trendiviivoja hyödyntämällä piirtotyökaluja.
  • Analysointityökalu mahdollistaa myös useamman arvopaperin kurssikehitysvertailun. Yhteen graafiin voi laittaa jopa viisi eri osaketta, indeksiä tai rahastoa.
Analysointityökalu on käytössäsi maksutta osana OP-verkkopalvelun sijoittajan palveluita.

OP-verkkopalvelun kurssien analysointityökalu (InteractiveCharts) on teknisestä analyysistä kiinnostuneille erinomainen lisäapu sijoituspäätösten tekoon ja kauppojen ajoitukseen.

Analysointityökalussa on valittavanasi 35 erilaista teknisen analyysin indikaattoria. Samaan kuvaan saat samanaikaisesti monia indikaattoreita ja voit myös hyödyntää piirtotyökaluja. Tässä ohjeessa teknisen analyysin indikaattoreista on käsitelty yleisimmät ja samalla tunnetuimmat indikaattorit.

Taustatietoa teknisestä analyysistä

Teknisen osakeanalyysin päätehtävänä on tuottaa pitkäaikaiselle sijoittajalle informaatiota osto- ja myyntipäätösten ajoittamiseksi. Esimerkiksi lyhytjänteisessä sijoittamisessa tekninen analyysi on pääasiallinen työkalu, mutta se soveltuu myös pidempiaikaiseen sijoittamiseen.

Fundamentaalianalyysissa tutkitaan yrityksen ja sen osakkeen arvoa. Tavoitteena on määritellä onko osake yli-, ali- vai oikein hinnoiteltu markkinoilla. Osakkeiden hinnat määräytyvät kuitenkin markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja tekninen analyysi on kehitetty markkinoiden kysyntä/tarjonta -tilanteiden analysointiin. Tämän johdosta tekninen analyysi ja fundamenttianalyysi eivät ole toistensa vastakohtia vaan täydentäjiä. On hyvä muistaa, että tekninen analyysi ei ole tiedettä vaan empiiristä tutkimusta, joten poikkeamia pääsäännöistä esiintyy. Osakkeiden lisäksi teknisellä analyysillä voidaan analysoida indeksejä, valuuttoja, raaka-aineita, korkoja sekä optioita ja futuureita.

Tekninen analyysi perustuu kolmeen olettamukseen: 

  1. Kaikki informaatio on diskontattu joka hetki hintoihin
  2. Markkinoiden liikkeet tapahtuvat trendeissä 
  3. Historia pyrkii toistamaan itseään

Teknisen analyytikon käytettävissä on kaksi perusparametria: (1) hinta ja (2) volyymi. Näiden parametrien avulla voidaan piirtää kuvaajia, joita tulkitsemalla pyritään päättelemään, mihin tutkittava kohde-etuus todennäköisesti liikkuu tulevaisuudessa.

Kuvaajat

Teknisen analyysin aikasarjat, joiden muuttujina hinta ja volyymi ovat, esitetään graafisesti. Erilaisia kuvaajia on useita, mm. pylväs, käyrä ja kynttilä. Kynttiläkuvaajan (candlestick) kehittivät japanilaiset 1600-luvulla, jossa ajanjakson hintatiedot esitetään kynttilän muodossa. Kynttilä muodostuu avaus- ja päätöskursseista sekä ylimmästä ja alimmasta kurssista. Japanilaisten kynttilöiden avulla piirretyt kuvaajat ovat erittäin havainnollisia, ja esim. nousut ja laskut erottuvat hyvin ja selkeästi erilaisen värityksen johdosta.

Trendit

Teknisessä analyysissä käsitellään kolmea trendiä: nouseva, laskeva ja vaihteluväli (trading range). Teknisen analyysin eräs tärkeimmistä ja ensimmäisistä asioista on pyrkiä määrittämään olemassa oleva trendi. Kun toisiaan seuraavat huiput ja pohjat muodostuvat edellisten yläpuolelle, puhutaan nousutrendistä. Kun toisiaan seuraavat huiput ja pohjat muodostuvat edellisten alapuolelle, puhutaan laskutrendistä., Vaihteluvälistä (trading range) puhutaan silloin, kun toisiaan seuraavat huiput ja pohjat ovat samalla tasolla, ts. markkina on jäänyt tuki- ja vastustasojensa väliin.

Volyymi

Volyymi on hinnan ohella tärkein teknisen analyysin parametreista. Teknisen analyysin käyttö tulisi rajata ainoastaan osakkeisiin, joiden volyymi on kyllin suuri takaamaan tehokas hinnanmuodostuminen. Pääsääntöisesti osakkeen trendillä ja volyymilla on voimakas positiivinen korrelaatio, näin ollen volyymit siis vahvistavat kurssien muutoksia molempiin suuntiin. Hinnan ja volyymin liikkuessa vastakkaisiin suuntiin volyymi ennakoi trendin muutosta.

Tuki- ja vastustasot

Tukitasoksi kutsutaan hintaa, jossa osakkeen kysyntä on tarjontaa vahvempi. Tukitaso antaa siis osakkeen kurssille tukea. Tukitason logiikka perustuu olettamukseen, että osakkeen hinnan halventuessa ja lähestyessä tukitasoa ostajat haluavat enemmän ostaa osaketta "halvalla" kuin myyjät myydä osaketta "halvalla". Laskevassa markkinassa taso, jolta on aiemmin käännytty ylöspäin, on tukitaso. Jos tukitaso kuitenkin puhkaistaan, puhkaistusta tukitasosta syntyy vastustaso. Rikottua tasoa testataan normaalisti toiselta puolelta (return move).

Vastustaso on puolestaan hinta, jossa osakkeen tarjonta on kysyntää vahvempi. Vastustaso toimii siis päinvastoin kuin tukitaso, ja vastustaso vastustaa osakkeen kurssinousua. Vastustason logiikka perustuu olettamukseen, että osakkeen hinnan kallistuessa ja lähestyessä vastustasoa, myyjät haluavat enemmän myydä osaketta "kalliilla" kuin ostajat ostaa osaketta "kalliilla". Nousevassa markkinassa taso, jolta on aiemmin käännytty alaspäin, on vastustaso. Puhkaistusta vastustasosta syntyy puolestaan tukitaso. Kuten tukitasossakin, rikottua tasoa testataan normaalisti toiselta puolelta (return move). Tuki- ja vastustasot voivat olla myös psykologisia. Usein etenkin indekseille muodostuu tällaisia tasoja.

Liukuvat keskiarvot

Liukuvat keskiarvot ovat teknisen analyysin eniten käytettyjä indikaattoreita. Ne ovat matemaattisen täsmällisiä kuvaajia, joiden antamat signaalit ovat yksiselitteisiä. Liukuvia keskiarvoja on erilaisia, mm. SMA (simple-), EMA (exponential-) ja WMA (weighted moving average). Näissä yhteenlaskettavia kursseja on painotettu eri tavoilla.

Yksinkertainen liukuva keskiarvo saadaan laskemalla n kpl osakkeen viimeistä kurssia yhteen ja jakamalla saatu summa luvulla n

SMA = (Hintojen summa)/n
n = Aikajaksojen määrä

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo (EMA) saadaan kertomalla esimerkiksi viimeisin päätöskurssi halutulla arvolla (x) ja lisäämällä se edellisen päivän liukuvaan keskiarvoon kerrottuna arvolla 1-x. Esimerkiksi 30% liukuva keskiarvo saadaan kaavasta

EMA= (0,30*päätöskurssi)+((1-0,30)*edellinen EMA)

Painotettu liukuva keskiarvo (WMA) saadaan painottamalla uudempia havaintoja voimakkaammin kuin vanhoja havaintoja. Se lasketaan kertomalla halutulla painokertoimella jokaisen päivän päätöskurssi.

Päivä kerroin  hinta  Painotettu keskiarvo
1 1 * 12,00 = 12,00
2 2 * 11,00 = 22,00
3 3 * 13,00 = 39,00
4 4 * 10,00 = 40,00
5 5 * 11,00 = 55,00
Yht. 15    168/15=11,20

Liukuvia keskiarvoja käytetään vertaamalla niitä itse kurssikäyrään. Signaalit syntyvät, kun osakkeen kurssikäyrä ja liukuvan keskiarvon käyrä leikkaavat toisensa:

  1. kun kurssikäyrä läpäisee liukuvan keskiarvon alhaalta päin, saadaan ostosignaali
  2. kun kurssikäyrä läpäisee liukuvan keskiarvon ylhäältä päin, saadaan myyntisignaali

Tällaisen signaalijärjestelmän etuna on se, että sijoittaja on jatkuvasti markkinoiden oikealla puolella, ts. salkussa on vain osakkeita, joiden kurssi on nousussa. Liukuvien keskiarvojen heikkoutena on se, että signaalit tulevat viiveellä eli kurssinousuun ei päästä hintojen ollessa alimmillaan ja myynnit tapahtuvat vasta kun kurssi on jo ehtinyt pudota. Signaalien herkkyys riippuu valitusta keskiarvon pituudesta. Mitä lyhyempi keskiarvo, sitä nopeammin se reagoi nousuun. Toisaalta lyhyiden liukuvien keskiarvojen ongelmana on virhesignaalien yleisyys. Pitkien liukuvien keskiarvojen ongelmana taas on signaalien harvinaisuus. Lisäksi suuri osa noususta/laskusta on jo toteutunut ennen kuin signaali saadaan. Käytettävän keskiarvon pituus kannatta optimoida osakekohtaisesti, joko silmämääräisesti tai historia-aineistolla.

Käyttämällä kahta eripituista liukuvaa keskiarvoa osa virhesignaaleista karsiutuu pois:

  1. Ostosignaali syntyy, kun lyhyempi keskiarvokäyrä läpäisee altapäin pidemmän keskiarvokäyrän
  2. Myyntisignaali syntyy, kun lyhyempi keskiarvokäyrä läpäisee ylhäältä pidemmän keskiarvokäyrän

Liukuvat keskiarvot toimivat hyvin nousu- ja laskutrendeissä, mutta huonosti vaihteluvälissä (trading range). Yleisesti markkinoilla käytetään 25, 50, 100 ja 200 päivän liukuvia keskiarvoja.

Moving Average Convergence/Divergence (MACD)

MACD:ssä verrataan kahta eripituista eksponentiaalista liukuvaa keskiarvoa keskenään (yleensä 12 ja 26 päivän). MACD-käyrä saadaan vähentämällä lyhyemmästä liukuvasta keskiarvosta pidempi liukuva keskiarvo. Signaalikäyränä (trigger line) käytetään yleensä 9 päivän eksponentiaalista liukuvaa keskiarvoa. Kun MACD-käyrä leikkaa signaalikäyrän alhaalta päin, indikaattori antaa ostosignaalin ja päinvastainen tilanne antaa myyntisignaalin. Vaihtoehtoisesti MACD viittaa nousevaan trendiin, kun se on nollan yläpuolella ja laskevaan trendiin, kun se on nollan alapuolella. Kun MACD saavuttaa nollatason samalla kun osakkeen hinta saavuttaa uusia ääripisteitä, saattaa se viitata heikentyvään tai kääntyvään trendiin. MACD on erittäin käyttökelpoinen indikaattori, ja se toimii parhaiten trendaavassa markkinassa.

Bollinger bands

Bollingerin nauhoilla voidaan mitata ovatko nykyiset hinnat korkeita vai matalia suhteessa aikaisempiin arvoihin. Bollingerin nauhat muodostetaan liukuvan keskiarvon (yleensä 20 päivää) ympärille piirtämällä kaksi käyrää ylä- ja alapuolille yleensä kahden standardipoikkeaman päähän liukuvasta keskiarvosta. Kahden standardipoikkeaman käyttö varmistaa sen, että tilastollisesti 95% kurssidatasta asettuu ylä- ja alanauhan väliin. Jos käytetään yhtä standardipoikkeamaa, 67% havainnoista asettuisi Bollingerin nauhojen väliin. Koska Bollingerin nauhojen kuvaamisessa käytetään keskihajontaa (volatiliteettia), nauhat levenevät ja kapenevat volatiliteetin noustessa ja laskiessa.

Kun osakkeen kurssi saavuttaa ylemmän Bollingerin nauhan tai leikkaa sen päälle, osake on yliostettu (myyntisignaali). Kun osakkeen kurssi saavuttaa alemman Bollingerin nauhan tai leikkaa sen alle, osake on ylimyyty (ostosignaali). Tosin pelkkien Bollingerin nauhojen perusteella ei suoria osto- tai myyntisignaaleja kannata luoda, vaan niitä tulisi tarkastella yhdessä muiden teknisen analyysimenetelmien avulla. Bollingerin nauhat toimivat parhaiten vaihteluvälissä.

Envelopes

Envelope bands (tuki- ja vastustasot) muistuttavat ominaisuudeltaan Bollingerin nauhoja. Ne ovat keskiarvohinnan ylä- ja alapuolella tietyn välimatkan päässä määritellyt hintatasot (usein tietty prosentti liukuvasta keskiarvosta). Riippuen tasojen etäisyydestä keskiarvohinnasta, hintakäyrän koskettaessa tai läpäistäessä tasoja, se voidaan tulkita seuraavaksi trendiksi tai vastakkaisen trendin signaaliksi.

RSI

RSI tulee sanoista relative strength index (suhteellinen voimaindeksi), ja on yksi käytetyimmistä teknisen analyysin välineistä. RSI-indeksi mittaa osakkeen kurssinousun ja -laskun suhteellista, keskinäistä, voimaa. Indeksi heilahtelee (oskilloi) nollan ja sadan pisteen välillä. Oskilloivat indikaattorit soveltuvat hyvin ostojen ja myyntien ajoittamiseen, kun osake on kaupankäyntivälissä, sen sijaan vahvasti trendaavassa markkinassa niitä ei kannata käyttää.

RSI:ssä nousupäivien keskiarvo jaetaan laskupäivien keskiarvolla määrätyn ajanjakson yli, joka on yleisimmin käytettynä 14 päivää. RSI kertoo, onko osake yliostettu (arvot yli 70) vai ylimyyty (arvot alle 30). Näin ollen ostosignaali RSI:ssä saadaan indeksin kääntyessä nousuun ylimyydyssä tilassa (lukuarvot alle 30) ja vahvistus signaalille indeksin noustessa pisterajan 30 yläpuolelle. Myyntisignaali RSI:ssä saadaan indeksin kääntyessä laskuun yliostetussa tilassa (lukuarvot yli 70) ja vahvistus signaalille indeksin laskiessa pisterajan 70 alapuolelle.

Williams %R

Williams %R vertaa valitun ajanjakson korkeimman ja tämän hetkisen hinnan erotusta pidemmän aikavälin vastaavaan erotukseen. Williams %R antaa negatiivisen signaalin tullessa alas yliostetusta tilasta (> -20) ja positiivisen signaalin noustessaan ylös ylimyydystä tilasta (<-80). Indikaattori toimii parhaiten markkinoilla, joilla ei ole selkeää suuntaa.

Yhteenveto

Tekninen analyysi on sijoittajan työkalupakkiin kuuluva perustyökalu. Se on tehokkaimmillaan yhdessä fundamenttianalyysin kanssa käytettynä. Nousu- ja laskutrendissä hyvin toimivia indikaattoreita ovat mm. erilaiset liukuvat keskiarvot ja MACD. Oskilloivat indikaattorit sekä tuki- ja vastustasotarkastelut soveltuvat hyvin ostojen ja myyntien ajoittamiseen, kun osake on kaupankäyntivälissä. Yhden indikaattorin tai menetelmän varaan ei kannata tuudittautua osto- tai myyntipäätöstä tehtäessä, vaan kannattaa käyttää kahta tai useampaa indikaattoria/menetelmää, jotta saat vahvistuksen osto- tai myyntisignaaliin. Teknistä analyysiä käytettäessä kannatta myös muistaa ja huomioida virhesignaalien esiintyminen.