OP-Euro

OP-Euro on varansa pääosin eurooppalaisten pankkien ja muiden yritysten sekä Euroopan valtioiden ja muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemiin euromääräisiin korkoinstrumentteihin sijoittava lyhyen koron rahasto. Rahaston tavoitteena on saavuttaa sijoitetuille varoille arvonnousua pitkällä aikavälillä.

Rahasto-osuuden arvon kehityksen kannalta keskeisimpiä riskejä ovat luottoriski, likviditeettiriski sekä sijoitusten pankki- ja rahoitussektorille keskittymisestä aiheutuva toimialariski. Luottoriskilisien muutokset voivat vaikuttaa rahaston tuottoon. Luottoriski voi toteutua myös rahaston sijoituskohteena olevan liikkeeseenlaskijan konkurssina tai maksukyvyttömyytenä. Lisäksi rahastolla on vähäisessä määrin korkoriskiä (modifioitu duraatio välillä 0-1). Rahaston sijoitusten likviditeetti voi normaalista poikkeavissa markkinaolosuhteissa heikentyä, mikä voi vaikuttaa sijoitusten arvonkehitykseen ja myös rahastolunastusten toteutusaikatauluun.

OP-Euro soveltuu turvallisuutta arvostavalle säästäjälle, joka tavoittelee talletuksia vastaavaa tuottoa, mutta haluaa säästöjensä olevan tarvittaessa nopeasti käytettävissä ilman huolta suurista heilahteluista rahaston arvossa. Se palvelee myös yrityksiä tehostetussa kassanhallinnassa. OP-Euro tarjoaa joustavan vaihtoehdon noin vuoden mittaisille talletuksille ja korkosijoituksille.

OP-Euron elokuun tuotto 0,37 %

OP-Euro-rahasto tuotti elokuussa kulujen jälkeen 0,37 % 3kk euribor-indeksin päätyessä 0,30 %:iin. Tunnelma markkinoilla kääntyi elokuussa jälleen varovaisempaan suuntaan markkinoiden murehtiessa mm. Kiinan valtaisan kiinteistömarkkinan syvenevää kriisiä ja maan heikkojen talousnäkymien heijastusvaikutuksia globaaliin talouteen. Yhdysvalloissa korot jatkoivat kuitenkin yhä sahailevaa nousuaan kasvavan valtiolainatarjonnan tuodessa painetta korkotasoihin ja markkinoiden hinnoitellessa keskuspankin kireän rahapolitiikkalinjan pitkittymistä. Euroalueen odotettua heikommat luottamusluvut ja koronnosto-odotusten maltillistuminen puolestaan painoivat etenkin lyhyet ja keskipitkät eurokorot nousuyrityksen jälkeen uuteen laskuun. Lyhyiden korkojen varovainen lasku tuki rahaston tuottoa kuun aikana, vaikka yrityslainojen luottoriskilisät levenivätkin kasvaneessa epävarmuudessa hieman.

Rahastossa ei elokuun aikana tehty merkittäviä muutoksia. Nettomerkinnät kasvattivat kuitenkin rahaston pääomia sijoittajien hakiessa vaihtoehtoa ja lyhytaikaista parkkipaikkaa ylimääräisille kassavaroille. Rahaston varoja sijoitettiin sekä alle kahden vuoden mittaisiin yrityslainoihin että lyhyisiin yritystodistuksiin.

Hintapaineiden jatkaessa hellittämisen merkkejä, siirtyy markkinoiden fokus inflaationäkymistä yhä enemmän myös kasvukuvaan. Pitkään pelätty ja ennustettu taantuma on toistaiseksi antanut odottaa itseään niin Yhdysvalloissa kuin euroalueellakin. Elokuun yritysten ostopäällikköindeksit maalailevat kuitenkin yhä synkempiä talousnäkymiä etenkin euroalueelle. Yhdistelmäindeksi painui Saksan ja Ranskan heikkouden johdolla alimmilleen sitten marraskuun 2020 ja viitoittaa yhteisvaluutta-alueen talouden supistuvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Korkojen nousun kurittaman ja suhdanneherkän teollisuussektorin pitkä alamäki jatkuu edelleen. Sitäkin huolestuttavampaa on kasvun moottorina aiemmin toimineen palvelusektorin sakkaaminen teollisuuden vanavedessä. Palveluiden kysyntää on alkanut nakertamaan kotitalouksien pandemia-ajan säästöjen hupeneminen ja korkojen nousun jarruttama ostovoiman heikkeneminen. Yhdysvalloissa vahvan työmarkkinan tukema talous on korkotason noususta huolimatta pitänyt pintansa euroaluetta selvästi paremmin. Luottamusindeksi ennakoi kysynnän kuitenkin olevan jäähtymässä nyt myös Atlantin toisella puolella. Talouden anemia ja taantumariskin kasvu on saanut markkinat ottamaan aiempaa varovaisempaa kantaa keskuspankkien koronnostosyklin jatkumiseen loppuvuoden aikana. Sekä Fed että EKP nostivat ohjauskorkojaan 25 korkopisteellä heinäkuussa ja jättivät samalla oven edelleen auki mahdollisille lisätoimille. Rahapolitiikan ollessa jo selvästi rajoittavalla tasolla, talouskasvu ja inflaatio laskusuunnassa, on keskuspankkien koronnostojen jatkuminen syyskuun korkokokouksissa epävarmaa.

Tuula Vierimaa
salkunhoitaja

OP-Euro on aktiivisesti hoidettu lyhyen koron rahasto, joka sijoittaa varansa hyvälaatuisiin, pääosin euromääräisiin pankkien, yritysten, valtioiden ja julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemiin korkoinstrumentteihin. Mikäli sijoituksia tehdään muissa valuutoissa, valuuttakurssiriski suojataan täysimääräisesti. Rahaston tavoitteena on saavuttaa sijoitetuille varoille arvonnousua pitkällä aikavälillä. On mahdollista, että rahasto ei saavuta sijoitustoiminnan tavoitetta kaikissa markkinaolosuhteissa.

Rahasto voi tehdä sijoituksia ainoastaan sellaisiin korkoinstrumentteihin, joiden jäljellä oleva juoksuaika on enintään 2 vuotta. Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorien korkosijoitusten avulla, mutta rahasto voi käyttää korko- ja luottoriskijohdannaisinstrumentteja suojautuakseen markkinoiden muutoksilta sekä korvatakseen suoria sijoituksia. Rahaston varat hajautetaan laajasti eri liikkeeseenlaskijoiden korkoinstrumentteihin. Sijoitusinstrumentteina ovat tyypillisesti sijoitustodistukset, yritystodistukset, kuntatodistukset, vaihtuvaja kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat sekä talletukset. Luokitellulla sijoituskohteella on oltava tunnustetun luokituslaitoksen investment grade -tason luottoluokitus ja muulla korkoinstrumentilla salkunhoidon arvion mukaan vastaava luokitus.

Rahaston korkoriskiä mittaava modifioitu duraatio on maltillinen ja voi olla välillä 0–1. Korkoriskillä tarkoitetaan yleisen korkotason muutosten vaikutusta rahaston sijoitusten arvoon. Mitä suurempi luku on, sitä herkempi rahasto on arvonmuutoksille.

Rahaston vertailuindeksi on 3 kk Euribor. Rahasto pyrkii aktiivisella sijoittamisella saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä. Rahaston aktiiviriskin taso on pääsääntöisesti matala ja poikkeaa vain vähän vertailuindeksin koostumuksesta, painotuksista ja riskitasosta.

Rahasto edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia käyttäen tämän varmistamiseksi ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa (ESG) koskevaa analyysimenetelmää ja sulkien pois tiettyjä sijoituskohteita. 

Poissulkeminen: Rahasto poissulkee aktiivisista suorista sijoituksistaan kiistanalaisten aseiden valmistajia, lämpöhiiltä tuottavia kaivosyhtiöitä, lämpöhiiltä käyttäviä sähköyhtiöitä, tupakkayhtiöitä sekä kansainvälisiä normeja rikkoneita yhtiöitä, joihin vaikuttaminen on ollut tuloksetonta.  Poissulkulista on julkinen. Yleisten poissulkusääntöjen lisäksi rahasto ei sijoita epätavanomaisen öljyn tai maakaasun tuotantoa päätoimisesti harjoittaviin yhtiöihin.

ESG-tiedon hyödyntäminen sijoituskohteiden analyysissa: ESG-tekijöitä huomioidaan osana sijoitusprosessia käyttämällä sekä ulkopuolisen ESG-palveluntarjoajan dataa, että sisäisesti kehitettyä OP Varainhoidon omaa ESG-työkalua. ESG-tekijöiden huomiointi osana sijoitusprosessia tarkoittaa esim. sitä, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tehdään näkyviksi kultakin osa-alueelta valittujen eri mittareiden avulla. 

Kansainväliset normirikkomukset: Rahasto läpivalaistaan säännöllisesti kansainvälisten normien rikkomusten osalta, ja mikäli rikkomus havaitaan, aloitetaan vaikuttamisprosessi kohdeyhtiön kanssa. Tavoitteena on, että normeja rikkoneet yhtiöt muuttavat toimintaansa ja alkavat noudattaa kansainvälisiä normeja toiminnassaan. Mikäli vaikuttaminen ei tuota tulosta, yhtiö voidaan poistaa rahastosalkusta ja lisätä poissulkulistalle.

Kestävien sijoitusten vähimmäisosuus: Rahasto allokoi alla kuvatun vähimmäismäärän mukaisesti sijoituksia kohdeyhtiöihin, joilla on liiketoimintaa, joka edistää yhtä tai useampaa YK:n Kestävän Kehityksen Tavoitetta (SDG), aiheuttamatta haittaa muille kestävyystekijöille tai tavoitteille. Kestävän sijoituksen määrittely tehdään OP Varainhoidon analyysimallilla, joka hyödyntää ulkopuolisen palveluntarjoajan SDG-, sekä kestävyystietoa.

Toimintaperiaatteet hyvien hallintotapojen arvioimiseksi: Kohdeyhtiön hallintotavan analysointi on tärkeä osa sijoitusprosessia. Pidämme hyvän hallintotavan noudattamista tärkeänä peruspilarina yhtiön taloudelliselle menestykselle toimialasta riippumatta. Hallintotapaa arvioitaessa kiinnitetään huomioita esimerkiksi kohdeyhtiön hallintorakenteiden asianmukaisuuteen, kohdeyhtiön toimiin suhteessa henkilöstöönsä sekä kohdeyhtiön käytäntöihin palkitsemisen ja verotuksen suhteen. Hyvän hallintotavan arvioinnissa käytämme ulkoisten palveluntarjoajien analyysia, sekä omaa laadullista analyysia silloin kun ulkopuolista tietoa ei ole saatavilla. Läpivalaisemme rahastot säännöllisesti hyvän hallintotavan kriteereillä, joille on asetettu minimirajat.