OP-Obligaatio Tuotto

Euroalueen valtionlainamarkkinat ovat sijoituskohteena monipuoliset, sillä rahaliittoon kuuluu velkakestävyydeltään vahvempia ja heikompia maita. Sijoitukset ovat yleensä kiinteäkorkoisia ja maturiteetiltaan pitkiä, joten markkinakorkojen muutokset näkyvät voimakkaasti rahaston tuottokehityksessä. Sijoituksiin liittyy myös luottoriskiä, jonka vastapainoksi heikomman velkakestävyyden maiden valtionlainojen juoksevat tuotot ovat korkeampia. Valtionlainojen tuottoerojen kehitykseen vaikuttavat muun muassa euromaiden taloudellinen kehitys, EU:n ja rahaliiton yhtenäisyyteen liittyvät poliittiset teemat sekä euroalueen rahapolitiikka.

OP-Obligaatio Tuotto -rahasto tarjoaa mahdollisuuden lisätä sijoitussalkkuun korkoriskiä kotoisella euroalueella pysytellen.

OP-Obligaatio Tuoton maaliskuun tuotto oli 1,0 %

Euroalueen valtionlainamarkkinoiden korot kehittyivät rauhallisesti maaliskuun aikana. Euroalueella inflaation rauhoittuminen edistyy jopa odotuksia suotuisammin, ja rahapolitiikan käänne kevyempään suuntaan näyttää lähes varmalta. Yhdysvalloissa rahapolitiikkaan liittyy enemmän epävarmuutta vahvan talous- ja inflaatiokehityksen johdosta, mikä heijastuu myös euroalueen valtionlainamarkkinoille hilliten korkojen laskua. OP-Obligaatio Tuotto -rahaston kuukausituotto oli 1,0 %.

Huhtikuuhun lähdettäessä rahaston korkoriskiasema on lähellä vertailuindeksiä. Yksittäisistä valtioista Hollanti, Itävalta ja Suomi ovat ylipainossa. Alipainossa ovat puolestaan Ranska, Saksa ja Espanja.

EKP:n neuvoston maaliskuun kokouksessa ohjauskorot pidettiin odotetusti ennallaan. Kokouksen yhteydessä julkistetut keskuspankin uudet talousennusteet avasivat kuitenkin oven tuleville koronlaskuille, sillä vuosien 2025 ja 2026 inflaatioennusteet pyörivät 2 %:n tavoitteen tuntumassa. Koronlaskujen aloituksen suhteen EKP on varovainen, ja haluaa vielä tarkkailla tilanteen kehittymistä. Huhtikuun korolasku on siis epätodennäköinen maaliskuun odotuksia matalammista inflaatioluvuista huolimatta. Koronlaskujen aloittaminen kesäkuussa näyttää sen sijaan varmalta, jos merkittäviä yllätyksiä talouden kehityksen suhteen ei nähdä.

Euroalueen valtionlainojen tuottoerot ovat kaventuneet vuoden 2024 aikana. Tuottoerojen kaventumiseen on vaikuttanut osaltaan vahva riskisentimentti rahoitusmarkkinoilla, mikä on näkynyt myös esimerkiksi osakemarkkinoilla ja yrityslainojen riskipreemioissa. Myös Saksan, jonka valtionlainojen korot ovat euroalueen matalimpia, talouden heikko kehitys suhteessa velkaantuneempiin Etelä-Euroopan maihin on tukenut tuottoerojen kapenemista. Tuottoerojen kehityksessä nähtiin käänne maaliskuun lopulla, kun kävi ilmi että useiden euromaiden valtiontalouksien alijäämät ovat osoittautumassa odotuksia suuremmiksi viime vuoden osalta. Markkinatunnelmat muuttuivat varovaisemmaksi ja tuottoerot levisivät maltillisesti.

Lauri Laaksonen
salkunhoitaja

OP-Obligaatio Tuotto on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa varansa pääosin sellaisten euroalueeseen kuuluvien valtioiden liikkeeseen laskemiin euromääräisiin korkoinstrumentteihin, joiden luottoluokitus on vähintään BBB- tai vastaava. Näiden sijoitusten osuus Rahaston arvosta voi vaihdella välillä 75–100 %. Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorien korkosijoitusten avulla. Rahasto voi käyttää sijoitustoiminnassaan johdannaisinstrumentteja suojautuakseen markkinoiden muutoksilta, korvatakseen suoria sijoituksia sekä edistääkseen muutoin tehokasta salkunhoitoa. Salkunhoidossa käytettäviä johdannaissopimuksia voivat olla esimerkiksi koronvaihtosopimukset tai futuurit, joiden kohde-etuutena on valtionlainoja. Rahaston muut kuin euromääräiset sijoitukset suojataan valuuttakurssiriskiltä mahdollisimman täysimääräisesti.

Rahaston korkoherkkyyttä mittaava modifioitu duraatio on tyypillisesti välillä 6–10, joka tarkoittaa rahaston negatiivista arvon muutosta prosentteina, jos korkotaso nousee yhden prosenttiyksikön. Korkotason laskiessa rahaston arvo nousee vastaavasti. Rahaston salkunhoito tekee rahastoa koskevat sijoituspäätökset kulloisenkin markkinanäkemyksen perusteella. Rahaston sijoituspäätöksissä korostuvat erityisesti rahaston korkoriskin ja korkoriskijakauman säätely sekä painotukset eri maiden välillä.

Rahaston vertailuindeksi on Barclays EuroAgg Treasury Total Return Index Value Unhedged EUR. Rahasto pyrkii aktiivisella sijoittamisella saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä. Rahasto ottaa pääsääntöisesti huomattavaa aktiiviriskiä ja voi poiketa merkittävästi vertailuindeksin koostumuksesta, painotuksista ja riskitasosta.

Rahasto edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia käyttäen tämän varmistamiseksi ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa (ESG) koskevaa analyysimenetelmää ja sulkien pois tiettyjä sijoituskohteita. 

Poissulkeminen: Rahasto poissulkee sijoituksistaan valtiot, joilla on merkittäviä haitallisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Rahasto ei tee sijoituksia poissuljettuihin valtioihin, ja rahaston sijoituskohteen mahdollisesti siirtyessä poissulkujen piiriin, sijoituksesta pyritään luopumaan kohtuullisen ajan kuluessa.

ESG-tiedon hyödyntäminen sijoituskohteiden analyysissa: Rahaston sijoitusten keskimääräisiä kestävyysindikaattoreiden arvoja seurataan säännöllisesti. Indikaattoreiden arvot huomioidaan sijoituspäätöksenteossa, ja salkun keskimääräisiä arvoja sekä niiden kehitystä suhteessa rahaston vertailuindeksiin seurataan.

Rahaston sijoitusprosessiin kuuluu sijoituskohteiden luottokelpoisuuden analyysi. Luottokelpoisuuden analyysissa tarkastellaan muiden tekijöiden ohella ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia sekä hyvää hallintotapaa.

• Kestävyyteen liittyvien tietojen antaminen >