OP-Reaalikorko

OP:n kolmesta eri valtionlainoihin sijoittavasta korkorahastosta OP-Reaalikorko painottaa inflaatiosidonnaisia korkoinstrumentteja tarjoten järkevän tavan hallita korkosijoituskokonaisuuden inflaatioriskiä.

Rahasto on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa varansa pääosin ETA-alueen valtioiden, muiden julkisyhteisöjen ja luottolaitosten liikkeeseen laskemiin inflaatiosidonnaisiin korkoinstrumentteihin. Ne eroavat perinteisistä joukkovelkakirjoista siten, että lainojen pääomaa ja kuponkikorkoa hyvitetään toteutuneella inflaatiolla jolloin niiden reaaliarvo säilyy. Rahasto tarjoaa näin inflaation kiihtyessä perinteisiä pitkiä joukkovelkakirjalainoja paremman tuotto-odotuksen.

Rahaston arvon kehityksen kannalta olennaisin riski on sen pitkän korkoprofiilin vuoksi korkojen nousu. Korkojen noustessa rahaston arvo vastaavasti laskee. Toinen keskeisistä riskeistä liittyy inflaatioon. Kun OP-Reaalikoron kaltaisten inflaatiolinkattujen lainojen tuottopotentiaali kasvaa inflaation kiihtyessä, jää korkotuotto vastaavasti inflaatio-odotusten laskiessa perinteisiä pitkän koron joukkovelkakirjalainoja hitaammaksi. Muihin kuin euromääräisiin sijoituksiin liittyvän valuuttakurssiriskin rahasto pyrkii suojaamaan.

Valtionlainoihin sijoittavat korkorahastot soveltuvat sijoittajalle, joka haluaa laskea salkkunsa kokonaisriskiä korkosijoitusten avulla. Inflaatiolinkatut lainat tarjoavat hyvää tuottopotentiaalia erityisesti inflaation kiihtyessä. Rahastoa suositellaan ensisijaisesti sijoittajalle, joka aikoo lunastaa osuutensa rahastosta aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.

OP-Reaalikoron toukokuun tuotto oli -1,9 %

Valtionlainojen nimelliskorot kääntyivät laskuun toukokuun alkupuolella, kun talouden kasvunäkymiin liittyvät huolet ohittivat hetkeksi inflaatiohuolet. Kasvuhuolien siivittämä korkojen lasku tuli inflaatio-odotusten kautta, joten reaalikoroissa se ei näkynyt. Kuun loppupuolella myös nimelliskorkojen lasku kääntyi hienoiseksi nousuksi. OP-Reaalikoron kuukausituotto painui reaalikorkojen noustessa -1,9 %:iin.

Rahaston korkoriskipositio on kesäkuuhun lähdettäessä lähellä vertailuindeksiä. Kanada ja Yhdysvallat ovat ylipainossa, kun taas Saksaa ja Iso-Britanniaa alipainotetaan.

Talouden kasvunäkymät heikkenevät sekä kysyntä- että tarjontapuolelta. Kysyntäpuolta painaa rahoitusolosuhteiden kiristyminen, joka on pitkälti seurausta keskuspankkien kiristystoimenpiteistä rahapolitiikan saralla. Kysyntää painaa myös kotitalouksien reaalisen ostovoiman heikkeneminen, kun palkkojen nousu ei pysy inflaation perässä. Tarjontapuolella näkymiä puolestaan varjostavat Kiinan järeät koronasulut ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa sekä siihen liittyvät talouspakotteet. Heikommat kasvunäkymät johtavat usein pitkien korkojen laskuun ja niin kävi tälläkin kertaa laukkaavasta inflaatiosta huolimatta. Talouden kysyntäpuoleen kohdistuvien uhkakuvien voisi toteutuessaan olettaa hillitsevän inflaatiota, mikä tarjoaisi keskuspankeille mahdollisuuden hidastaa rahapolitiikan kiristämistä. Yhdysvaltain huhtikuun ja euroalueen toukokuun inflaatioluvut palauttivat kuitenkin inflaatiohuolet takaisin korkomarkkinoiden keskiöön.

Keskuspankkirintamalla Fed nosti odotetusti tärkeintä ohjauskorkoaan 0,5 %:lla. Fed myös ilmoitti aloittavansa taseensa kutistaminen, mikä kiristää likviditeettiolosuhteita dollarimaailmassa. Myös muualla maailmassa keskuspankit nostavat ohjauskorkoja laajalla rintamalla. Euroalueella EKP on yleistä tässä trendissä hieman jäljessä, mutta ensimmäinen talletuskoron nosto yli kymmeneen vuoteen nähdään todennäköisesti heinäkuussa. Toukokuun inflaatiolukujen jälkeen 0,5 % nosto heinäkuussa, aiemmin ennakoidun 0,25 %:n sijaan, on alkanut näyttää mahdolliselta. Kesää kohti katsottaessa korkojen nousun jatkumisen puolesta puhuvat kiristyvät rahapolitiikka ja laukkaava inflaatio. Kasvunäkymien heikentyminen toimii puolestaan vastavoimana, joka saattaa painaa korkoja alaspäin.

Lauri Laaksonen
salkunhoitaja

OP-Reaalikorko on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa pääosin varansa korkean luottoluokituksen omaavien ETA- ja OECDalueen valtioiden-, julkisyhteisöjen- ja luottolaitosten inflaatioon sidottuihin korkoinstrumentteihin. Rahaston sijoitukset kohdistuvat pääosin seuraaviin maihin: Australia, Ruotsi, Saksa, Kanada, Ranska, Iso Britannia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.

Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorien korkosijoitusten avulla, mutta rahasto voi käyttää myös johdannaisinstrumentteja suojautuakseen markkinoiden muutoksilta tai korvatakseen suoria sijoituksia. Tyypillisesti rahasto sijoittaa varansa noin 20–50 liikkeeseenlaskuun, mutta määrä voi vaihdella salkunhoitajan näkemyksestä riippuen. Rahasto pyrkii suojaamaan muihin kuin euromääräisiin sijoituksiin liittyvän valuuttakurssiriskin.

Rahaston korkoherkkyyttä mittaava modifioitu duraatio on tyypillisesti välillä 8–13, joka tarkoittaa rahaston negatiivista arvon muutosta prosentteina, jos korkotaso nousee yhden prosenttiyksikön. Korkotason laskiessa rahaston arvo nousee vastaavasti.  Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin luottokelpoisuusluokituksen tulee olla vähintään AA- tai vastaava. Rahaston salkunhoito tekee rahastoa koskevat sijoituspäätökset kulloisenkin markkinanäkemyksen perusteella. Rahaston sijoituspäätöksissä korostuu erityisesti salkunhoidon markkinanäkemyksen analysointi suhteessa vallitsevaan korkotasoon ja inflaatio-odotuksiin.

Rahaston vertailuindeksi koostuu usean indeksin yhdistelmästä. Vertailuindeksin koostumus on saatavilla rahastoesitteestä. Rahasto pyrkii aktiivisella sijoittamisella saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä. Rahasto ottaa pääsääntöisesti huomattavaa aktiiviriskiä ja voi poiketa merkittävästi vertailuindeksin koostumuksesta, painotuksista ja riskitasosta.