OP-Reaalikorko

OP:n kolmesta eri valtionlainoihin sijoittavasta korkorahastosta OP-Reaalikorko painottaa inflaatiosidonnaisia korkoinstrumentteja tarjoten järkevän tavan hallita korkosijoituskokonaisuuden inflaatioriskiä.

Rahasto on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa varansa pääosin ETA-alueen valtioiden, muiden julkisyhteisöjen ja luottolaitosten liikkeeseen laskemiin inflaatiosidonnaisiin korkoinstrumentteihin. Ne eroavat perinteisistä joukkovelkakirjoista siten, että lainojen pääomaa ja kuponkikorkoa hyvitetään toteutuneella inflaatiolla jolloin niiden reaaliarvo säilyy. Rahasto tarjoaa näin inflaation kiihtyessä perinteisiä pitkiä joukkovelkakirjalainoja paremman tuotto-odotuksen.

Rahaston arvon kehityksen kannalta olennaisin riski on sen pitkän korkoprofiilin vuoksi korkojen nousu. Korkojen noustessa rahaston arvo vastaavasti laskee. Toinen keskeisistä riskeistä liittyy inflaatioon. Kun OP-Reaalikoron kaltaisten inflaatiolinkattujen lainojen tuottopotentiaali kasvaa inflaation kiihtyessä, jää korkotuotto vastaavasti inflaatio-odotusten laskiessa perinteisiä pitkän koron joukkovelkakirjalainoja hitaammaksi. Muihin kuin euromääräisiin sijoituksiin liittyvän valuuttakurssiriskin rahasto pyrkii suojaamaan.

Valtionlainoihin sijoittavat korkorahastot soveltuvat sijoittajalle, joka haluaa laskea salkkunsa kokonaisriskiä korkosijoitusten avulla. Inflaatiolinkatut lainat tarjoavat hyvää tuottopotentiaalia erityisesti inflaation kiihtyessä. Rahastoa suositellaan ensisijaisesti sijoittajalle, joka aikoo lunastaa osuutensa rahastosta aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.

OP-Reaalikoron lokakuun tuotto oli 1,8 %

Valtionlainamarkkinoiden nimelliskorkojen nousu rauhoittui lokakuussa. Nimelliskorot päätyivät keskimäärin lähelle syyskuun lopun tasoja, mutta markkinoiden välillä oli jonkin verran hajontaa. Suunnanmuutosta voi selittää sillä, että korkomarkkinat hinnoittelevat jälleen taantuman riskiä korkeammalle, ja yrittävät ennakoida edessä häämöttävää käännettä rahapolitiikassa. Toiveet rahapolitiikan näkymien kevenemisestä heijastuivat myös inflaatio-odotuksiin, jotka kääntyivät nousuun. Inflaatio-odotusten nousu painoi reaalikorot laskuun, ja OP-Reaalikoron lokakuun tuotto nousi 1,8 %:iin.

Rahaston korkoriskipositio on marraskuuhun lähdettäessä lähellä vertailuindeksiä. Yksittäisissä valtioista Yhdysvallat ja Kanada ovat ylipainossa. Australian ja Iso-Britannian valtionlainat ovat puolestaan alipainossa.

Korkojen voimakkaan nousun taittuminen lokakuun loppupuolella heijasteli toiveita siitä, että keskuspankit olisivat rauhoittamassa rahapolitiikan kiristystahtia. Australian ja Kanadan keskuspankkien kokoukset antoivat tästä jo selviä vihjeitä. EKP:n kokous kuun lopulla lisäsi vettä myllyyn, vaikka EKP:n tapauksessa markkinareaktio tuntui osittain heijastelevan toiveajattelua ja optimistista tulkintaa. Niin sanotut pehmeät indikaattorit, kuten ostopäällikköindeksit, heijastelevat jo talouden selvempää viilenemistä, mikä voisi hidastaa myös keskuspankkeja huolettavaa inflaatiota. Toiveet rahapolitiikan kiristystahdin selkeämmästä hidastumisesta saattavat kuitenkin olla ennenaikaisia, sillä inflaatio on edelleen hyvin korkealla tasolla eikä selviä merkkejä laskusta ole. Viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät ekonomistien ennusteet muun muassa Yhdysvalloissa, euroalueella ja Australiassa. Myös työmarkkinat ovat pysyneet vahvoina, mikä tukee korkeaksi päässyttä inflaatiota. Lisäksi keskuspankkien luotto omiin inflaatioennusteisiin on tällä hetkellä matalalla, joten pelkkä ennusteiden lasku ei tule riittämään. Saattaa siis olla, että markkinat joutuvat pettymään vielä kerran.

Korkomarkkinoiden käänne siintää horisontissa, mutta kuinka kaukana. Ensimmäinen luotettavampi merkki käänteestä olisi työmarkkinoiden viileneminen erityisesti Yhdysvalloissa tai selkeät merkit inflaation laskusta ympäri maailman. Marras-joulukuun korkoympäristö voi olla haastava markkinoiden likviditeetin heikentyessä vuoden lähestyessä loppuaan. Korkomarkkinoiden ollessa herkässä tilanteessa heikko likviditeetti tarkoittaa todennäköisesti arvaamattomia markkinaliikkeitä.

Lauri Laaksonen
salkunhoitaja

OP-Reaalikorko on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa pääosin varansa korkean luottoluokituksen omaavien ETA- ja OECDalueen valtioiden-, julkisyhteisöjen- ja luottolaitosten inflaatioon sidottuihin korkoinstrumentteihin. Rahaston sijoitukset kohdistuvat pääosin seuraaviin maihin: Australia, Ruotsi, Saksa, Kanada, Ranska, Iso Britannia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.

Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorien korkosijoitusten avulla, mutta rahasto voi käyttää myös johdannaisinstrumentteja suojautuakseen markkinoiden muutoksilta tai korvatakseen suoria sijoituksia. Tyypillisesti rahasto sijoittaa varansa noin 20–50 liikkeeseenlaskuun, mutta määrä voi vaihdella salkunhoitajan näkemyksestä riippuen. Rahasto pyrkii suojaamaan muihin kuin euromääräisiin sijoituksiin liittyvän valuuttakurssiriskin.

Rahaston korkoherkkyyttä mittaava modifioitu duraatio on tyypillisesti välillä 8–13, joka tarkoittaa rahaston negatiivista arvon muutosta prosentteina, jos korkotaso nousee yhden prosenttiyksikön. Korkotason laskiessa rahaston arvo nousee vastaavasti.  Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin luottokelpoisuusluokituksen tulee olla vähintään AA- tai vastaava. Rahaston salkunhoito tekee rahastoa koskevat sijoituspäätökset kulloisenkin markkinanäkemyksen perusteella. Rahaston sijoituspäätöksissä korostuu erityisesti salkunhoidon markkinanäkemyksen analysointi suhteessa vallitsevaan korkotasoon ja inflaatio-odotuksiin.

Rahaston vertailuindeksi koostuu usean indeksin yhdistelmästä. Vertailuindeksin koostumus on saatavilla rahastoesitteestä. Rahasto pyrkii aktiivisella sijoittamisella saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä. Rahasto ottaa pääsääntöisesti huomattavaa aktiiviriskiä ja voi poiketa merkittävästi vertailuindeksin koostumuksesta, painotuksista ja riskitasosta.