Säästämisen ja sijoittamisen sanakirja

Mikä on osakesäästötili ja arvo-osuustili? Mitä tarkoittaa hajauttaminen? Onko osakkeet ja osingot tuttuja juttuja? Säästämisen ja sijoittamisen sanakirjasta löydät aakkosjärjestyksessä selitykset tärkeimpiin termeihin.

Perussanasto

 

Hajauttaminen tarkoittaa sitä, että alennat sijoitustesi riskiä sijoittamalla rahoja useampaan kohteeseen. Se on hyvä tapa suojautua markkinoiden heilahteluilta. Hajauttamisen idea perustuu siihen, että eri sijoitusten parhaat ja huonoimmat tulokset osuvat eri aikoihin, jolloin parhaat ja huonoimmat hetket tasoittavat toisiaan. Hajauttamisessa kannattaa ottaa huomioon eri sijoituskohteet, toimialat, maantieteelliset alueet ja aika. 

Säännöllinen osakesijoittaminen ja kuukausisäästäminen rahastoon tai ETF:ään on hyvä keino hajauttaa ajallisesti.

Lue lisää kuukausisäästämisestä

Katso myös tämän hetken sijoitusvinkit eri sijoituskohteisiin

Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa, että säästöjen ja sijoitusten tuotot kasvavat korkoa sijoitetun pääoman lisäksi. Korkoa korolle -ilmiöstä hyödyt eniten aloittamalla säästämisen ja sijoittamisen mahdollisimman aikaisin. 

Esimerkiksi, jos säästät 100 euroa kuukaudessa tilille, jonka tuotto on 0 %, säästöjä kertyy 20 vuodessa 24 000 €.

Jos säästät 100 euroa kuukaudessa esimerkiksi rahastoon, jonka tuotto on 7 %, säästöjä voi kertyä 20 vuodessa yli 51 000 euroa korkoa korolle -ilmiön ansiosta.

Kuukausisäästäminen eli säännöllinen säästäminen helppo tapa kerryttää tuottavia säästöjä. Kuukausisäästämisen voit aloittaa vaikka 10 eurolla kuukaudessa, mutta isommalla säästösummalla teet säästämisestä vieläkin merkityksellisempää. 

Automatisoimalla kuukausisäästämisen rahastoon teet säästämisestä helppoa sekä varmistat, että säästösi ovat hyvin hajautettu, sillä rahasto hajauttaa pienetkin summat eri kohteisiin. Kuukausisäästämällä varmistat myös ajallisen hajautuksen.

Kuukausisäästämisen voit aloittaa kätevästi ja nopeasti OP-mobiilissa tai op.fi-palvelussa. Voit koska tahansa tehdä kuukausisäästämiseen muutoksia, tauottaa tai lopettaa sen.

Lue miten aloittaa kuukausisäästäminen

Riski tarkoittaa sitä, että sijoitusten arvo voi nousta ja laskea sekä sijoittamansa pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä.

Riskin kanssa käsi kädessä kulkee tuotto-odotus eli mitä isompi riski, sitä isommat voivat olla mahdolliset tuotot. Miettiessä sijoituskohteita, kannattaa aina miettiä omaa riskinsietokykyä.

Sijoituskori on sijoitussidonnainen sijoituskohde, jonka tuotto perustuu sijoituskorissa olevien sijoituskohteiden arvonmuutokseen. Sijoituskori sopii sijoittajille, jotka eivät halua itse tehdä valintoja eri sijoituskohteiden välillä tai miettiä säästöjen hajautusta eri markkinatilanteisiin sopivaksi. 
Sijoitussuunnitelma tai säästösuunnitelma on kokonaisvaltainen suunnitelma siitä, miten sijoitat varallisuuttasi. Se kannattaa laatia ennen säästämisen ja sijoittamisen aloittamista, jotta systemaattinen vaurastuminen olisi helpompaa. Kun teet sijoitussuunnitelman kirjallisena on sitä helppo seurata ja noudattaa. Suunnitelmassa olisi hyvä huomioida:
  • Oma sijoittajaprofiili
  • Sijoitustavoitteet
  • Riskinsietokyky
  • Sijoitusaika
  • Budjetti
  • Allokaatio eli varojen jakaminen eri omaisuuslajeihin kuten rahastoihin ja osakkeisiin
  • Säästämisen ja sijoittamisen kustannukset
  • Sijoituskohteiden valitseminen
  • Resurssit, eli paljonko aikaa voit käyttää sijoittamiseen

Rahastot ja rahastosäästäminen

 

Avaintietoasiakirja on kaikilta EU-alueen rahastoilta vaadittu esite. Esitteestä löydät kaiken olennaisen rahastosta. Avaintietoasiakirjasta käy ilmi mihin rahasto sijoittaa, rahaston erityispiirteet, veloitettavat palkkiot, mennyt tuotto ja riskitaso.
Löydät rahastojemme avaintietoasiakirjat rahastojen omilta sivuilta.

Tutustu rahastoihin

Erikoissijoitusrahasto on sijoitusrahasto, joka voi poiketa sijoitusrahastolain sijoitusrajoituksista. Erikoissijoitusrahasto voi esimerkiksi sijoittaa vain muutamaan kohteeseen, kun taas tavallisen rahaston täytyy sijoittaa vähintään 16 eri kohteeseen. 

Voit sijoittaa kauttamme näihin erikoissijoitusrahastoihin: 

OP-EMD Local Currency

OP-Vuokratuotto

OP-Metsänomistaja

OP-Palvelukiinteistöt

OP-Alternative Portfolio

R2 Crystal

OP-Private Korkostrategia 

OP-Private Strategia 25

OP-Private Strategia 50 

OP-Private Strategia 75 

OP-Private Osakestrategia 

Hallinnointipalkkio on kulu, joka maksetaan vuosittain rahastoa hoitavalle yhtiölle rahaston hallinnoinnista. Hallinnointipalkkio vaihtelee rahastokohtaisesti. Siihen vaikuttaa mm. mille markkinoille rahasto sijoittaa ja miten paljon työtä salkunhoito ja markkinoiden analysointi vaativat.

Hallinnointipalkkio ilmoitetaan prosentteina vuodessa. Palkkio lasketaan päivittäin rahaston kokonaisarvosta. 

Tutustu rahastojen hinnastoon

Indeksirahasto on rahasto, joka seuraa indeksiä. Indeksirahasto sijoittaa eri osakkeisiin samassa suhteessa kuin niiden paino on vertailuindeksissä. 

Indeksirahastot ovat passiivisia rahastoja, jonka vuoksi hallinnointikulut ovat yleensä pienemmät kuin aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa. Sen vuoksi indeksirahastot ovat hyvin kustannustehokas tapa sijoittaa rahastoon. 

Lue lisää indeksirahastoista

Tutustu indeksirahastoihin

Korkorahasto on korkotuotteisiin sijoittava rahasto. Korkorahastojen pääoma sijoitetaan erilaisiin joukkolainoihin eli ne ovat hyvä vaihtoehto suorille korkosijoituksille. Korkorahastoihin voit sijoittaa pienilläkin summilla, vaikka 10 eurolla. Sijoittamalla korkorahastoon saat pienilläkin summilla useita sijoituskohteita, jolloin sijoitusten tuotto-odotus paranee hyvällä hajautuksella. Korkosijoitukset tuottavat usein hyvin, kun osakekurssit ovat laskusuunnassa ja päinvastoin. 

Valikoimastamme löytyy lyhyisiin ja pitkiin korkoihin sijoittavia rahastoja sekä kehittyville korkomarkkinoille sijoittavia rahastoja.

Tutustu kaikkiin korkorahastoihin

Tutustu lyhyen koron rahastoihin

Lunastus eli rahasto-osuuden myyminen. Rahasto-osuuksia on mahdollista myydä yleensä kaikkina arkipäivinä OP-mobiilissa ja op.fi-palvelussa. Rahastojen lunastamista voidaan kuitenkin rajoittaa ehdoilla esimerkiksi, että rahasto-osuuksia voi lunastaa vain tiettyinä päivinä. Tämä on tyypillistä esimerkiksi erikoissijoitusrahastoista, jotka sijoittavat metsään tai asuntoihin, jolloin varallisuuden muuttaminen takaisin rahaksi on hitaampaa kuin pörssiosakkeiden myyminen. 

Rahaston lunastukseen liittyy usein kuluja. Näitä kuluja kutsutaan lunastuspalkkioksi. 

Lunastuspalkkio on rahastoyhtiön perimä palkkio rahasto-osuuden myynnistä. Kaikissa rahastoissa lunastuspalkkiota ei peritä.

Lunastuspalkkiot voit tarkistaa rahastojen hinnastosta

Merkintä eli rahasto-osuuden ostaminen.
Merkintäpalkkio on rahasto-osuutta ostettaessa rahastoyhtiön perimä palkkio. Kaikissa rahastoissa merkintäpalkkiota ei peritä.

Osakerahasto sijoittaa pääoman pääosin osakkeisiin. Osakerahastot sopivat hyvin pitkäaikaiseen sijoittamiseen suorien osakesijoitusten vaihtoehdoksi tai niiden rinnalle. Osakerahasto sijoittaa useaan eri kohteeseen, joten sijoittamiseen liittyvä riski pienenee.

Tutustu osakerahastoihin

Rahastoyhtiö on sijoitusrahastoa hoitava yhtiö. Se kerää yksityishenkilöiden ja yhteisöjen varoja ja sijoittaa ne rahoitusvälineisiin, jotka muodostavat sijoitusrahaston. Rahastoyhtiö ei omista sijoitusrahastojen varoja, vaan ne ovat rahastoihin sijoittaneiden omaisuutta. Rahastoyhtiön toiminta vaatii toimiluvan, jonka finanssivalvonta myöntää. Finanssivalvonta myös valvoo rahastoyhtiöiden toimintaa.

OP:n rahastoja hoitaa OP-Rahastoyhtiö Oy.

Tutustu OP-Rahastoyhtiön vuosikertomuksiin

Sijoitusrahasto eli rahasto on arvopaperisalkku, joka jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin. Pääset rahastoon mukaan ostamalla eli merkitsemällä itsellesi rahasto-osuuden. Rahastoihin voit myös säästää säännöllisesti aloittamalla kuukausisäästämisen. 

OP:n sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö, joka kerää asiakkaiden sijoittamat varat yhteen ja sijoittaa ne useisiin eri kohteisiin, kuten osakkeisiin, raaka-aineisiin ja korkoihin. Kohteet muodostavat yhdessä sijoitusrahaston. Sijoitusrahastoja hoitavat ammattitaitoiset salkunhoitajamme.

Tutustu rahastoihin

Tutustu kuukausisäästämiseen

Vertailuindeksi tarkoittaa indeksiä, johon esimerkiksi rahaston tuottoa verrataan. Suurella osalla rahastoistamme on vertailuindeksi ja löydät ne rahastojen avaintietoesitteestä. Aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa pyritään yleensä voittamaan vertailuindeksi, kun taas passiivisesti hoidetuissa rahastoissa tavoitellaan vertailuindeksin mukaista tuottoa.

Vertailuindeksi voi esimerkiksi olla OMX Helsinki Cap -indeksi.

Tutustu kaikkiin rahastoihin

Yhdistelmärahasto sijoittaa osakkeisiin ja korkosijoituksiin kuten joukkovelkakirjalainoihin. Osakkeiden ja korkosijoitusten painoa voidaan vaihdella markkinatilanteen mukaan. Yhdistelmärahastojen avulla hajautat sijoituksiasi helposti osake- ja korkomarkkinoille.

Tutustu yhdistelmärahastoihin

Osakkeet ja osakesijoittaminen

 

Arvo-osuustili on sähköisten arvopapereiden hallinnointiin tarkoitettu tili. Tilillä säilytetään erilaisia sähköisiä arvopapereita kuten osakkeita, joukkovelkakirjalainoja, indeksiosuuksia eli pörssinoteerattuja rahastoja, optioita, warrantteja tai merkintäoikeuksia. Arvo-osuustilillä olevia arvopapereita sanotaan arvo-osuuksiksi. Arvo-osuustilin rinnalle nimetään rahatili, jonka kautta hoidetaan arvo-osuustilin rahaliikenne.

Lue lisää arvo-osuustilistä

ETF tulee sanoista Exchange Traded Fund eli pörssinoteerattu rahasto. ETF:iä kutsutaan myös ETF-indeksiosuusrahastoksi ja ETF-rahastoksi. ETF-rahastot ovat hyvin samanlaisia kuin normaalit rahastot. Ne poikkeavat normaaleista rahastoista siten, että ne ovat listattu pörssiin ja niillä voit käydä kauppaa kuten osakkeilla. 

ETF:t pyrkivät pääsääntöisesti seuraamaan indeksin arvokehitystä eli niiden salkunhoito on useimmiten passiivista. Tämän vuoksi ne ovat hyvin kustannustehokas tapa sijoittaa. ETF:ien avulla voit sijoittaa hyvin laajasti eri maihin ja toimialoihin, joihin ei useinkaan pääse käsiksi muiden sijoitustuotteiden kautta.

Lue lisää ETF:stä ja ETF-sijoittamisesta

ETC (Exchange Traded Commodity) eli pörssilistatut raaka-aineet ovat helpoin tapa sijoittaa yksittäisiin raaka-aineisiin ja hyödykkeisiin. Niiden kohde-etuutena on useimmiten raaka-aineen tai hyödykkeen hinnan kehitystä seuraava indeksi tai indeksikori. ETC:n kautta voit sijoittaa mm. valuuttaan, viljaan, kahviin, öljyyn, energiaan, teollisuusmetalliin tai kultaan.

Lue lisää ETC-tuotteista

ETP (Exchange Traded Products) on yleisnimike kaikille pörssissä listatuille tuotteille, joiden tavoitteena on seurata määriteltyä kohde-etuutta. ETP-tuotteet ovat pörssissä jatkuvan kaupankäynnin kohteena pörssin aukioloaikana. ETP-tuotteiden hinnanmuutokset kuvastavat kohde-etuuden hinnanmuutoksia. Kohde-etuus voi olla esimerkiksi arvopaperikori, joka muodostuu osakkeista tai joukkovelkakirjoista tai se voi olla myös esimerkiksi yksittäinen raaka-aine tai valuutta.   

Lue lisää ETP-tuotteista

Henkilöstöoptiot ovat yritysten johdolleen ja muille työntekijöilleen myöntämiä optioita, jotka toimivat yrityksen yhtenä kannustinjärjestelmänä. Henkilöstöoption haltija voi joko merkitä niillä osakkeita tai myydä optiot. Optiot listataan pörssiin yleensä silloin, kun optioiden osakemerkintäaika alkaa.

Lue lisää henkilöstöoptioista

Indeksilaina on strukturoitu sijoitustuote. Indeksilainan juoksuaika on tyypillisesti noin 5 vuotta ja minimisijoitus on 1 000 euroa. Lainan voi myydä pois markkinahintaan pääsääntöisesti koska vain laina-aikana. Yksi ero indeksilainan ja suoran osakesijoituksen välillä on se, mikäli osakemarkkinat laskevat laina-aikana, saat indeksilainan neutraalista vaihtoehdosta takaisin vähintään sijoittamasi summan lainan eräpäivänä. Indeksilainaan, kuten kaikkiin joukkovelkakirjalainoihin, liittyy riski siitä, että liikkeeseenlaskija tulee maksukyvyttömäksi eikä pysty vastaamaan velvoitteistaan.

Katso myynnissä olevat indeksilainat

Joukkolaina eli joukkovelkakirjalaina on erityisesti suurten yritysten ja julkisyhteisöjen suosima sijoitusmuoto. Joukkolainoissa riskit ovat pienet, joten tuotto-odotus on myös maltillinen. Joukkolainalle maksettava korko voi olla kiinteä, vaihtuva tai perustua ennalta sovitun sijoituskohteen arvon kehittymiseen.
Kohde-etuus voi olla esimerkiksi kulta, öljy, yksittäiset osakkeet, joukkovelkakirjalainat tai pörssi-indeksit. Jokaisen pörssilistatun tuotteen (ETP:n) arvo on linkitetty tietyn kohde-etuuden arvoon. Tuotteen hinta kehittyy suhteessa kohde-etuuden hinnan kehitykseen: jos kullan hinta nousee, silloin niiden ETP-tuotteiden hinnat nousevat, joiden kohde-etuutena kulta on. 
Nimellispääoma on esimerkiksi indeksilainaan tai sijoitusobligaatioon sijoittamasi pääoma, joka maksetaan takaisin laina-ajan päättyessä. Osassa tuotteissa nimellispääoma on 100-prosenttisesti turvattu ja osassa tuotteissa sijoittajalla on kuitenkin aina riski liikkeeseenlaskijan maksukyvystä ja nimellispääoman voi menettää.
Obligaatio (engl. bond) on arvopaperi, valtion, pankin tai muun tahon velkasitoumus, jonka obligaation antaja lunastaa takaisin tietyssä järjestyksessä. Obligaatio on siis obligaatiolainan osavelkakirja. Obligaation asettaja maksaa sille korkoa. Obligaatio voi olla kiinteäkorkoinen, vaihtuvakorkoinen, voitto-osuus- tai säästöobligaatio.

Osake on osuus osakeyhtiöstä, tässä yhteydessä pörssiin listatusta yhtiöstä. Kun ostat osakkeita, sinusta tulee yhtiön osakas.

Osakeyhtiölaissa on määritelty osakkeenomistajan oikeuksia sekä yhtiön hallintoon ja päätöksentekoon liittyviä asioita. Osake on omistusoikeus osaketta vastaavasta osuudesta yhtiön osakekannasta. Osakkeen omistaminen antaa puhe- ja äänestysoikeuden yhtiökokouksessa, joka on osakeyhtiön ylin päättävä elin. Siellä päätetään esimerkiksi yhtiön osingonmaksuista. Osakkeen omistajana olet oikeutettu osinkoon, jos yritys päättää jakaa osinkoa sekä etuoikeutettu yhtiön osakeantiin osallistumiseen.

Osakkeisiin sijoittaminen on historian valossa erittäin tehokas tapa laittaa rahat tuottamaan. Osakesijoittaminen sopii sinulle, jos haet korkeaa tuottoa ja siedät markkinoiden heilahtelua. Tuotto koostuu osakkeen arvonnoususta sekä osingoista. Osakkeisiin voit sijoittaa arvo-osuustilin tai osakesäästötilin kautta.

Lue miten aloittaa osakesijoittaminen

Osakesäästötili on tili, jonka kautta sijoitat suomalaisyhtiöiden pörssiosakkeisiin verovapaasti, myynneistä ja mahdollisista osingoista ei peritä veroa. Näin hyödynnät tehokkaasti korkoa korolle -ilmiön ja sijoituksesi saavat parhaan mahdollisuuden tuottaa. Osakesäästötilin tuotto verotetaan vasta silloin, kun nostat sieltä rahaa. Osakesäästötilin avulla hyödynnät tehokkaasti korkoa korolle -ilmiön, koska verotus tapahtuu vasta kun nostat tililtä rahaa.

Voit sijoittaa osakesäästötilille enintään 50 000 euroa rahaa, kerralla tai erissä. Osakesäästötilille voit sijoittaa vain rahaa – eli et voi siirtää sinne omistamiasi osakkeita.

Lue lisää osakesäästötilistä

Osinko on osuus osakeyhtiön tuloksesta. Osinkoa maksamalla yhtiö jakaa voittoaan osakkeiden omistajille. Oikeus maksettavaan osinkoon määräytyy pääsääntöisesti yhtiökokouspäivämäärän mukaan. Mikäli omistat tai ostat osaketta yhtiökokouspäivänä, olet oikeutettu osinkoon. Lisätietoja osinkojen irtoamisesta, täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä näet op.fi-palvelusta.

Siirry osinkokalenteriin

Preemio tarkoittaa sitä, kun pörssiyhtiöstä tehdään ostotarjous, on ostaja yleensä valmis maksamaan ostettavan yhtiön markkina-arvoa korkeamman hinnan. Jos investointirahaston arvo-osuuksilla käydään kauppaa preemiolla (eli substanssiarvoa kalliimmalla hinnalla), investointirahaston varat ovat pienemmät kuin rahaston substanssiarvo. Preemio ilmaistaan yleensä prosenttiosuutena. Sijoittaja maksaa arvo-osuuksista niiden arvoa enemmän.
Pääomaturva tarkoittaa, sitä että eräpäivänä sijoittajalle maksetaan takaisin vähintään sijoitettu nimellispääoma.

Sertifikaatit ovat strukturoituja sijoitustuotteita, joiden juoksuaika voi olla määritelty tai avoin (Open End). Valtaosa Helsingin pörssiin listatuista sertifikaateista ovat Open End -tyyppisiä, eli niillä on rajoittamaton voimassaoloaika. Näitä Open End -sertifikaatteja voi tuotteina verrata ETF:iin ja ETC:hin.

Lue lisää strukturoiduista sijoitustuotteista

Sijoitusobligaatio tarjoaa tuottopotentiaalia rajatulla riskillä. Se on pääomaturvattu säästämis- ja sijoitusratkaisu, jonka tuottotavoite on korkeampi kuin säästöobligaatiossa. Pääomaturvan ansiosta sijoittajalle maksetaan eräpäivänä vähintään nimellispääoma. Sijoitusobligaatio on esimerkiksi osakesäästämistä turvallisempi vaihtoehto ja tuottavampi kuin perinteinen joukkovelkakirjalaina. Sijoitusobligaation laina-aika on tyypillisesti 2–5 vuotta. Sijoitusobligaatiossa ei ole merkintäpalkkiota.

Säästöobligaatio on pääomaturvattu säästämisen ratkaisu, jolle tavoitellaan kohtuullista tuottoa. Säästöobligaatioiden sijoitusteemat ovat vaihtuvia, ja niihin sijoittamalla sijoittaja saa sijoitukselleen hyvän hajautuksen. Obligaation tuotto on sidottu kohde-etuuden kehitykseen laina-aikana. Kohde-etuudet voivat olla esimerkiksi osakkeita, valuuttoja tai hyödykkeitä.

Lue lisää säästöobligaatioista

Warrantti on johdannainen ja arvopaperi, jonka liikkeelle laskee pankki tai pankkiiriliike. Warranttien riskitaso on korkea. Niiden avulla sijoittaja pääsee mukaan markkinoille pienemmällä pääomalla kuin sijoittamalla suoraan kohde-etuuteen.

Warranteilla saadaan sijoitukseen vipuvaikutusta eli mahdollisuus suurempaan tuottoon kuin samansuuruisella sijoituksella suoraan kohde-etuuteen. Warranttien hyvä tuottomahdollisuus kulkee käsi kädessä korkean riskin kanssa. Warrantit saattavat menettää arvonsa kokonaan, jolloin sijoittaja menettää sijoittamansa summan.

Lue lisää warranteista

Yrityskorkolaina on yrityksen liikkeelle laskema joukkolaina. Yritys laskee liikkeeseen yrityslainan eli joukkovelkakirjalainan, jolla se pyrkii keräämään varoja sijoittajilta. Yrityslainan nimellisarvo eli pariteetti maksetaan takaisin laina-ajan päättyessä sijoittajille. Sijoitukselle maksetaan korkoa tietyin aikavälein ja lainoilla voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Yrityslaina on englanniksi corporate bond, joka näkyy monien rahastojen nimissä.

 

 

Vakuutussäästäminen

 

Avaintietoasiakirja on paketoiduista sijoitus- ja vakuutustuotteista laadittava kolmisivuinen dokumentti, jossa annetaan tietoja sijoitustuotteen tärkeimmistä ominaisuuksista sekä niihin liittyvistä riskeistä ja kustannuksista. Asiakirja saat tietoja muun muassa siitä, voiko tuote aiheuttaa tappiota, ja miten monimutkaisesta tuotteesta on kyse. Asiakirja laaditaan sijoittamiseen ja säästämiseen käytettävistä vakuutuksista sekä strukturoiduista sijoitustuotteista.

Edunsaaja on se, jolle vakuutuskorvaus maksetaan. Vakuutuksenottaja määrää edunsaajamääräyksellä vakuutuksen edunsaajat. Esimerkkejä edunsaajamääräyksistä ovat omaiset, lapset tai erikseen nimetty henkilö. Vakuutuskorvaus maksetaan vakuutuksen päättyessä voimassa olleen edunsaajamääräyksen mukaisesti, vaikka vakuutuksenottajalla olisi voimassa testamentti tai avioehto. Jos edunsaajaksi määrätään kuolinpesä, tulee vakuutuskorvauksesta kuolinpesän varallisuutta, jolloin korvaussumma jaetaan lakimääräisille perillisille tai testamentinsaajille. 

Säästöhenkivakuutuksessa edunsaaja määritellään erikseen säästösumman ja kuolintapaussumman osalta. Säästösumman edunsaajalle maksetaan vakuutuskorvaus sopimuksen päättyessä sovittuna ajankohtana, kun taas kuolintapaussumman edunsaajalle maksetaan vakuutuskorvaus, jos vakuutettu kuolee. 

Vakuutuksenottajan kannattaa huolehtia edunsaajamääräyksen ajantasaisuudesta. Edunsaajaa voi muuttaa milloin tahansa, toimittamalla edunsaajamääräys vakuutusyhtiölle kirjallisesti. 

Lue lisää henkivakuutuksen edunsaajista

Lue lisää henkivakuutuksen verotuksesta

Lue lisää säästöhenkivakuutuksen verotuksesta

Lue lisää vakuutussäästämisestä

 

Kuolintapauskorvaus maksetaan kuolemanvaraturvan perusteella vakuutuksenottajan nimeämille edunsaajille. Riskihenkivakuutuksissa kuolintapauskorvaus perustuu sovittuun vakuutusmäärään, kun taas säästöhenkivakuutuksissa ja vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa korvaus perustuu kertyneen vakuutussäästön määrään. Kuolintapausturvia voi sisältyä myös muihin vakuutuksiin, kuten sairauskuluvakuutuksiin.

Katso ohje henkivakuutuksen kuolintapauskorvauksen hakemiseen

Lue lisää henkivakuutuksen edunsaajista

Lue lisää henkivakuutuksen verotuksesta

Lue lisää säästöhenkivakuutuksen verotuksesta

Vakuutettu on henkilö, joka on vakuutuksen kohteena. Säästöhenkivakuutuksissa vakuutettu on se henkilö, jonka elämisestä tai kuolemisesta vakuutuskorvauksen maksaminen riippuu. Jos vakuutettu elää vakuutusajan päättyessä, maksetaan vakuutuskorvaus säästösummana. Jos vakuutettu kuolee kesken vakuutusajan (vakuutuksen voimassaoloaikana), maksetaan vakuutuskorvaus kuolintapaussummana edunsaajille. Yksityishenkilön ottamassa säästöhenkivakuutuksessa vakuutettu on pääsääntöisesti sama henkilö kuin vakuutuksenottaja.
Vakuutuksenottaja on henkilö, joka omistaa vakuutussopimuksen, ja voi tehdä siihen muutoksia. Säästöhenkivakuutuksissa vakuutuksenottaja voi päättää esimerkiksi vakuutukseen liitettävistä sijoituskohteista, maksusuunnitelmasta sekä vakuutuksen edunsaajista.

Vakuutussäästäminen on pitkäaikaisen säästämisen ja sijoittamisen muoto, joka yhdistää säästämisen ja henkivakuutuksen. Sijoitusvakuutuksen sisällä säästöt voidaan hajauttaa useisiin erilaisiin sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin, joukkovelkakirjalainoihin ja sijoituskoreihin. Vakuutukseen kertynyttä tuottoa ei veroteta sijoituskohteita vaihdettaessa, vaan se kerryttää lisätuottoa koko säästöajan. Vakuutetun kuollessa kertyneet säästöt maksetaan kuolintapauskorvauksena vakuutuksenottajan valitsemille edunsaajille.

Lue lisää vakuutussäästämisestä