Suomen talouden kasvu hidastui tuoreimpien tietojen perusteella selvästi jo talvella. Kansantuote kasvaakin kuluvana vuonna aiempia odotuksia hitaammin, ja vauhti laantuu edelleen vuonna 2020. OP:n ekonomistit ennustavat Suomen kansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna enää 0,5 prosenttia. Keväällä OP:n ennuste vuodelle 2019 oli vielä 1,6 prosenttia ja ensi vuodelle 0,8 prosenttia.
Toistaiseksi Suomen vienti on vetänyt kohtalaisesti vanhojen tilausten voimin, mutta vähitellen vientimarkkinoiden heikkenevä suhdannekehitys alkaa näkyä selvemmin. Suomelle tärkeä teollinen suhdanne on jäänyt vaisuksi, eikä kauppasodan varjossa ole näkyvissä käännettä parempaan.
Myös kotimarkkinoiden vauhti on vaimenemassa. Yksityisen kulutuksen kasvu jää sekä tänä että ensi vuonna tulojen kasvusta. Säästämisaste nousee ensi vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kyse on pitkälti normaalista suhdanneluonteisesta vaihtelusta, mutta taustalla voi olla myös pitempiaikaisia syitä kuten väestön ikääntyminen.
Investointien veto on vähitellen vaimenemassa, kun rakentamisen toimeliaisuus supistuu. Muut investoinnit kasvavat hieman myös ensi vuonna, mutta yritysinvestointien taso on jäänyt vaisuksi.
– Vientimarkkinoiden kangertelu painaa Suomea, mutta myös kotimarkkinoiden näkymät ovat vaisuhkot. Talous painuu ryömintävaihteelle, mutta taantuman eväät eivät vielä ole kasassa. Talouden yleistilanne säilyy myös kohtalaisena niin yritysten kuin kotitalouksien näkökulmasta, pohtii OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Työllisyyden kasvu lähes pysähtyy ensi vuonna talouskasvun hidastuessa. Työllisyysaste nousee vain vähän nykyisestä. OP:n ekonomistit arvioivat työllisyysasteen olevan tänä vuonna 72,6 prosenttia ja ensi vuonna 72,9 prosenttia. Työttömyysaste jää vuonna 2020 keskimäärin samalle 6,5 prosentin tasolle kuin tänä vuonnakin.
OP:n ekonomistit ennustavat, että julkisen talouden tasapaino heikkenee ensi vuonna pääosin hallituksen ohjelmassaan esittämien toimien seurauksena. Myös talouskasvu lisää hieman julkista vajetta. Julkisen velan lasku lähes pysähtyy ensi vuonna.
– Hieman elvyttävä politiikka sopii parin seuraavan vuoden suhdanteisiin, mutta tarvitsisi tuekseen pitkävaikutteisia toimia, jotka parantaisivat julkisen talouden kestävyyttä ja toisivat joustavuutta työmarkkinoille, toteaa Heiskanen.
Toivo maailmantalouden piristymisestä hiipunut
OP:n ekonomistit arvioivat maailmantalouden kasvun jäävän tänä vuonna hieman pitkän ajan keskiarvoa hitaammaksi. Maailmankauppa lisääntyy vain hieman. Ensi vuonna talouden vauhti hidastuu yhä, eikä maailmankauppa juurikaan kasva.
– Maailmantalous piristyi hieman vuoden alussa, mutta orastava optimismi hiipui keväällä kauppasodan jälleen laajennettua. Maailmantalouden kasvu on vääjäämättä hidastumassa. Vielä ensi vuonna niin Yhdysvalloissa kuin euroalueellakin vaisu kasvu on kuitenkin todennäköisempää kuin taantuma, selventää Heiskanen.
Euroalueen talouskasvu on tänä vuonna hidastunut vientiteollisuuden vanavedessä. Alkuvuoden piristyminen jäi tilapäiseksi, ja kasvunäkymä niin syksylle kuin ensi vuodellekin on OP:n ekonomistien mukaan heikko. Kotimainen kysyntä pitää silti yllä hidasta kasvua euroalueella.
Euroopan keskuspankki ilmoitti heinäkuussa pitävänsä ohjauskorkonsa nykyisellä tai matalammalla tasolla ensi kesään saakka ja valmistelevansa uusia elvytystoimia. Kevenevä politiikka pitänee myös euron kurssin verrattain heikkona, mikä kohentaa euroalueen viennin kilpailukykyä.
– EKP on maalannut itsensä nurkkaan siten, ettei se voi juuri muuta kuin keventää. Markkinoiden usko toimien vaikuttavuuteen ei kuitenkaan ole kovin vahva, toteaa pääekonomisti Heiskanen.
Ennusteen riskit ovat tasapainossa. Myönteinen kehitys kauppapolitiikassa ja elvyttävä politiikka voisivat pitää talouden paremmassa vireessä. Vastaavasti kauppasodan kärjistyminen voi OP:n ekonomistien mukaan suistaa maailmanmarkkinat taantumaan.
Lue OP:n ekonomistien suhdanne-ennuste kokonaisuudessaan: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa