OP:n ketterässä transformaatiossa teknisen ketteryyden ajurina toimii DevOps. DevOps-periaatteiden organisaatioon jalkauttamisen takana puolestaan työskentelee monipuolinen joukko asialle vihkiytyneitä ammattilaisia. Tätä joukkoa voisi jo oikeastaan kutsua OP:n DevOps-yhteisöksi, jossa on voimaa.
Mitä on DevOps OP:lla ja mitä vaikutuksia sillä on?
DevOps OP:lla tarkoittaa yksinkertaisuudessaan teknistä ketteryyttä, jossa ohjelmistokehitystyöstä poistuu manuaalinen, virheherkkä työ sekä turhat, rutiininomaiset toisinnot. Työajan kehittäjät voivat näin hyödyntää mielekkääseen tekemiseen ja loppuasiakkaille nopeasti näkyvän lisäarvon tuottamiseen.
DevOps Specialist Mikko Pietola työskentelee OP:lla osana DevOps-työtapojen kehittämiselle omistettua teknistä tukiorganisaatiota. Mikko tiimeineen rakentaa muiden kehitystiimien käyttöön tuotteistettua putkea, joka mahdollistaa ohjelmistokehittäjille CI ja CD (continuous integration ja continuous delivery) -menetelmien käytön.
Pipelinen tarkoituksena on nopeuttaa kehitystiimien loppuasiakkaille näkyvän arvon tuottamisen prosessia aikaisemmasta muutamasta viikosta jopa pariin päivään, ja siten sujuvoittaa työn tekemistä olennaisesti.
”OP:lla on tunnistettu ja hyväksytty niiden muutosten laajuus ja välttämättömyys, joita tarvitsemme ollaksemme oikeasti ketteriä”, Mikko kertoo.
”Juuri nyt teemme paljon töitä skaalataksemme DevOps-periaatteita ja toimintamalleja softakehitykseen läpi koko organisaation. Mitattavista tavoitteista puhuttaessa DevOps-periaatteisiin siirtymisen odotetaan vaikuttavan kolmeen asiaan. Isossa kuvassa se vaikuttaa työn nopeuteen: kuinka nopeasti viemme näkyvän lisäarvon loppuasiakkaiden käyttöön. Toinen vaikutus on työn laadussa ja toimitusvarmuudessa, kun virheherkkä manuaalinen työ jää pois”, kertoo Head of Engineering and DevOps Henri Helakari.
”Kolmas tärkeä vaikutus on työn merkityksen kokemuksessa softakehittäjillemme. Työajan saa käyttää merkitykselliseen tekemiseen, mikä taas linkittyy positiiviseen työilmapiiriin, yhteishenkeen ja arjen mielekkyyteen”, jatkaa Henri.
DevOpsin vaikutus työntekijäkokemukseen
DevOps Specialist Juha Kreivi tekee OP:lla tiivistä yhteistyötä kehittäjien kanssa. Hänen hattunsa vaihtelevat aina Product Ownerista Agile Masteriin työn punaisen langan ollessa tiimien ja heimojen valmentamisessa DevOps-toimintatapojen oppimiseen ja kehittämiseen. DevOpsin tärkeimmiksi hyödyiksi myös hän mainitsee juuri sujuvuuden kautta syntyvän työn ilon.
”Kun turhat manuaaliset stepit ja odottelu poistetaan, DevOpsin kautta kehittäjät voivat keskittyä työssään merkityksellisiin asioihin. Olemme vieneet heimotasolle 70-20-10 -ajattelua, jonka mukaan 70 % työstä on kontribuutiota liiketoiminnan vaatimusten ympärillä, kun taas 20 % on työtapojen kehittämistä ja loput 10 % oman osaamisen kehittämistä. Ja jotta tämä toimii, on koko heimon sitouduttava toimintatapaan”, Juha avaa.
”Tästä mallista on kahdenlaista päähyötyä. Jos tekisimme kiireessä 110 % työpanoksella pelkkiä featureja, saisimme todennäköisesti aikaan vain vaikeasti testattavia ja ylläpidettäviä sovelluksia, joiden toiminnasta ei oikein kellään ole varmuutta. 70-20-10 -mallilla tekninen velka jää siis pienemmäksi. Lisäksi 70-20-10 -ajattelu vaikuttaa positiivisesti kehittäjien jaksamiseen ja hyvinvointiin ja sitä kautta parantaa työntekijäkokemusta.”
Juhalle parhaita hetkiä työssä ovatkin ne, kun tiimeissä syntyy ymmärrys DevOpsista sekä sen hyödyistä ja kehittäjät alkavat itse innostuneina kantaa DevOps-lippua arjessaan. Siitä Juha tietää, että työtavan hyödyt kehittäjien arjessa ovat todellisia.
Muutos on innostavaa ja haastavaa, mutta se on lupa kokea myös pelottavana
DevOps on siis tehokas, korkean automaatioasteen omaava tapa tehdä ohjelmistoja, mutta sen lisäksi se on OP:lla juuri nyt myös työn tekemisen, työntekijäkokemuksen ja arjen mullistava muutos.
”DevOps tarkoittaa teknistä ketteryyttä, mutta silti kaiken takana töitä tekevät aina ihmiset. Iso toimintatavan muutos ei voi onnistua, jos se tuntuu vähänkään päälle liimatulta suoritukselta”, sanoo OP:lla työtapojen kehittämiseen erikoistunut Pauliina Juhola. ”Muutoksen läpivientiin ei riittäisi, että päättäjien kammiosta todettaisiin, että nyt me muutumme.”
