Ari-Pekka Skarp

Miltä muutosmatka tuntuu? - Ari-Pekka Skarp tuli työterveyspsykologin tehtävistä Agile Coachiksi keskelle organisaatiomuutosta

Agile Coachina työskentelevä Ari-Pekka Skarp tuli OP:lle aivan äskettäin hypäten samalla ison organisaatiomuutoksen keskelle. Skarp on ollut tärkeänä osana OP:n vuodenvaihteesta 2019 alkanutta muutosmatkaa kohti koko organisaation kattavaa ketterää toimintatapaa. Skarp on taustaltaan teollisen johtamisen insinööri ja työpsykologi. Hän työskennellyt aikaisemmin myös Agile Coachin roolissa ohjelmistoalalla. Ihmistuntemuksesta kiinnostuneena, elinikäisenä oppijana Skarp yhdistää työssään kiinnostavalla tavalla psykologin ja ketterän valmentajan ammattiosaamisen.

Miltä Agile Coachin työ näyttää nyt ja tulevaisuudessa?

Muutosmatka kohti ketterää organisaatiota on OP:lla alussa. Skarp tuli taloon kuultuaan OP:lla alettavan panostaa entistä vahvemmin ketterään toimintatapaan. ”Oli kiinnostavaa lähteä mukaan muutosprosessiin näin alusta saakka. Tykkään itse organisaatiokehitysnäkökulmasta yhdistettynä hands-on -henkiseen työskentelyyn tiimien kanssa”, Skarp kertoo. ”Tässä työssä pääsen tekemään töitä juuri näiden asioiden parissa.”

Agile Coachin työnkuva elää Skarpin mukaan vahvasti OP:n muutosmatkan mukana. Juuri nyt työn painopisteet ovat ketterän organisaation kehittämisessä, kuten erilaisten koulutusten valmistelussa ja vetämisessä. Ketterää toimintamallia suunnitellaan ja hiotaan, ja uusia Agile Coacheja rekrytoidaan taloon viemään muutosmatkaa eteenpäin. ”Me Agile Coachit olemme olleet mukana rekrytoimassa ja haastattelemassa uusia kollegoita, ja olemme muun muassa fasilitoineet simulaatiotehtäviä kandidaateille”, Skarp sanoo.

”Vuoden päästä olemme luultavasti vaihtaneet työmme painopistettä yhä enemmän heimoissa ja tiimeissä tekemiseen. Tulemme coachaamaan tiimejä ja tekemään tiivistä yhteistyötä heimojohdon kanssa. Iso osa työnkuvaa tulee toki jatkossakin olemaan ketterän toiminnan kehittäminen, joka tulee pysymään jatkuvan hiomisen kohteena”, Skarp kertoo.

Psykologitausta tuo arvokasta ihmisosaamista ketterään organisaatioon

Skarp kertoo erityisesti nauttivansa ihmisten valmentamisesta ja ymmärtämisestä, sekä näissä kehittymisestä. Skarp aloitti työskentelyn ohjelmistoalalla vuosituhannen vaihteessa ja huomasi nopeasti, että ihmisten johtaminen, organisaatiokehitys ja valmennus ovat häntä eniten kiinnostavia asioita. Kiinnostuksenkohteet alkoivat nopeasti näkyä myös kouluttautumisen suuntauksessa: Skarpista tuli ensin työnohjaaja ja sitten psykologi. Parhaillaan Skarp opiskelee psykoterapeutiksi.

Skarp työskenteli siis ensin Agile Coachina Nokialla, kunnes siirtyi rohkean ammatinvaihdoksen ja kouluttautumisen seurauksena työterveyspsykologin työhön. ”Minua on kiinnostanut paljon se, mitä kaikkea uutta osaamista psykologin työstäni voisi ammentaa agile coachaukseen”, Skarp sanoo. ”Lisäksi veri veti yksilöpainotteisesta työterveyspsykologin työstä takaisin tiimi- ja organisaatiotason työhön.”

Valmennukset ovat Skarpin mukaan hyvä esimerkki Agile Coachin työn ytimestä, jossa psykologisesta osaamisesta on hyötyä. Psykologinen ymmärrys tiimien ja organisaatioiden – ja toisaalta yksilöiden – prosesseista tuo syvyyttä valmentajan työhön. Työterveyspsykologin työ on avannut myös näkemyksen siitä, mitä kaikkea organisaatioiden kulisseissa tapahtuu näkymättä välttämättä ulospäin. Näitä asioita täytyy osata tarkastella oikealta syvyydeltä.

”Minulle on kehittynyt työterveyspsykologin työssä hyvä näkemys siitä, miltä näyttää, kun asiat eivät mene aivan putkeen organisaation sisällä”, Skarp sanoo. ”Esimerkiksi hyvät ja tunnolliset työntekijät – eli organisaatiolle erittäin tärkeät osaajat – hautautuvat helposti työtaakan alle, jolloin he eivät välttämättä itsekään huomaa, että ovat kallistumassa uupumuksen puolelle. Tällaiset asiat tulisi huomata mahdollisimman ajoissa ja ottaa huomioon esimerkiksi työsuunnittelussa.”

Hyvinvointi ja terveys kiinnostavat Skarpia, ja hän ajattelee voivansa myös Agile Coachina vaikuttaa näihin teemoihin ja ottaa niitä organisaatiossa esille valmentaessaan. ”Tämä on mielestäni perusymmärrystä, joka korostuu entisestään, kun ollaan siirtymässä itseohjautuvaan, ketterään maailmaan. Esimiehet voivat käytännössä olla kauempana työntekijöistä, jolloin ymmärrystä hyvinvoinnista on jalkautettava koko organisaatioon ja voimme pitää toinen toisistamme huolta arjessa.”

Miltä ketterään toimintatapaan siirtyminen tuntuu suuryrityksessä?

Skarpin mukaan ketterään toimintatapaan siirtymistä OP:lla vauhdittaa se, että muutokseen on olemassa vahva tuki koko organisaation eri tasoilla. Lisäksi muutokseen panostetaan aidosti myös resurssimielessä: taloon on palkattu uusia tekijöitä ja yhä lisää osaajia rekrytoidaan Agile Coachin tehtävään. Perusrakennuspalikat tuntuvat siis olevan kunnossa.

”Toimintatapojen muutokset suurissa organisaatioissa eivät ole useinkaan kauhean nopeita. Olemme Agile Coacheina tärkeässä roolissa, jotta tiimejä ja heimoja saadaan toimimaan työntekoa helpottavilla tavoilla. Tämä kaikki tekee pikkuhiljaa toiminnastamme ketterämpää”, Skarp sanoo.

Ketterään organisaatioon kuuluu myös se, että ketteryyden kanssa ei olla koskaan valmiita, vaan se vaatii jatkuvaa sopeutumista ja soveltamista. ”Vaikka meillä on valmiita proseduureja, seremonioita ja rooleja, nämä yksinään eivät vielä tuo ketteryyttä. Niiden soveltaminen käytäntöön on asia, josta ketteryys syntyy”, Skarp toteaa.

Miltä muutos ketterään suuntaan näyttää vuoden päästä?

Kun Skarp pohtii, miltä onnistuminen muutosmatkassa ketterään suuntaan luultavasti vuoden päästä näyttää, hän mainitsee kaksi asiaa:

  1. Tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä on saavutettu iteratiivinen toimintatapa

    ”Olemme muodostaneet jatkuvan palautteenannon rutiinin siitä, miten työskentely toimii ja miten lopputuotteita ja palveluita kehitetään. Saadaan ketterästi palautetta siitä, että ollaan heimoissa tehty oikeita asioita ja pystytään tämän pohjalta muokkaamaan jatkuvasti karttaa eteenpäin, jotta tiedämme, mihin suuntaan kulkea. Tuotteita ja palveluita voidaan kehittää nopealla syklillä.”
     
  2. Ihmisten kokemus työstä on muuttunut entistä sujuvammaksi ja palkitsevammaksi

    ”Toinen pointtini liittyy inhimilliseen työn kokemukseen. Ketterä toimintatapa on muuttanut työskentelyä entistä sujuvammaksi ja itseohjautuvammaksi. Pystymme tekemään suunnanmuutoksia ja vaihtamaan keskittymisen kohteita ketterästi tarpeen mukaan. Työ on näin ollen palkitsevaa ja sujuvaa, ja näkyviä tuloksia saadaan työllä aikaan nopeasti.”