Varmistan tulokset

OP siirtyi DevOps-työtapoihin, mutta iso muutos vie aikaa – 3 asiaa, jotka opimme vuodessa

DevOps toimii OP:lla tiimien autonomiaan perustuvan ketterän yrityskulttuurin teknisenä ajurina. Vuoden 2020 helmikuussa raotimme arkeamme ja kerroimme, millä tavoin DevOps-menetelmien käyttöönotto on polkaistu käyntiin.

Tuolloin oltiin ison muutoksen alkumetreillä ja nyt vuoden jälkeen on päästy jo pitkälle.

Näin vuoden 2020 jälkimainingeissa voimme todeta, että emme osanneet odottaa, mitä oli tulossa. Silti muuttuneesta arjestakin huolimatta uudet työtavat on DevOpsin käyttöönotossa omaksuttu hyvin osaksi arkea. Nyt kaksi OP:laista, DevOps Senior Specialist Juha Kreivi sekä Head of Engineering & DevOps, Henri Helakari jakavat kolme oppia, jotka on OP:n DevOps-muutosmatkasta vuodessa saatu.

1. Isojen muutosten kanssa ei hötkyillä – DevOps vaatii ajattelutavan muutosta

Vuosi sitten luulimme, että työtapojen muutos ja DevOpsin periaatteiden omaksuminen etenisivät suhteellisen nopeasti. Nyt olemme saaneet huomata, että muutoksen vaikutukset ylettävät laajemmalle, kuin mitä olimme ajatelleet ja muutos on hitaampi.

”Bottom-up-ajattelu oli aluksi vallalla, mutta totesimme kuluneen vuoden aikana, että se ei yksinään toimi. Vasta sitten, kun uudet ajattelutavat on omaksuttu myös johtotasolla, voivat työtavat tulla aidoksi osaksi kaikkien arkea. Joidenkin asioiden käyttöönotto taas kannattaa tehdä juuri bottom-up -mallilla, jolloin tiimit ja kaikki tarvittavat sidosryhmät sitoutuvat muutokseen parhaalla tavalla”, näkee Henri.

Isoja ja pitkäjänteisiä ajattelutavan muutoksia on vaatinut erityisesti 70-20-10 -ajankäyttömalli, jonka mukaan 70 % kehittäjien työajasta tulisi käyttää itse työhön, 20 % työtapojen parantamiseen ja 10 % oman osaamisen kehittämiseen. Lyhyellä aikavälillä se näyttäisi vaativan nipistämistä siitä ja tästä, mutta pitkällä aikavälillä toimintapa todistetusti tuo työhön tehokkuutta, varmuutta, laatua ja mielekkyyttä. Onkin huomattava, että kaikki kolme ajankäytön ”kaistaa” palvelevat liiketoimintaa – vain eri aikahorisonteissa.

”Ajatteluntavan ja kulttuurin muutos on iso. Kuitenkin onnistumisen signaaleja on nähty ja esimerkiksi jatkuvan parantamisen ja osaamisen kehittämisen prosentuaalinen osuus ajankäytöstä on kasvanut tasaiseen tahtiin kohti tavoiteltuja 20- ja 10-prosenttiosuuksia”, kuvailee Juha.

Yksi tärkeä osaamisen kehittämisen tapa on OP Software Academy, jossa on myös varta vasten DevOpsille omistettu valmennusjakso. Jos vuosi sitten 25 ensimmäistä DevOps Coachia oli saanut OP Software Academystä valmistumispaperit kouraansa, nyt vastaava luku on jo 142. DevOps Coachiksi voi kouluttautua kuka tahansa OP:lainen kehittämisen asiantuntija. DevOps Coachin tehtävä on toimia DevOps-periaatteiden sanansaattajana omassa tiimissään ja tukea kollegoitaan työtavoissa.

2. Jatkuva parantaminen tarkoittaa syklisyyden sijaan pieniä parannuksia koko ajan

Jatkuva parantaminen on keskeinen osa OP:n tavoitekulttuuria ja mittaamisella on siinä tärkeä rooli. Myös DevOpsin periaatteiden sulautumista osaksi arkea mitataan niin numeerisesti kuin laadullisesti. Käytössämme on muun muassa kansainvälisesti suosittu CALMS-viitekehys, joka mittaa sekä tiimin että yrityksen kykyä toimia DevOpsin periaatteiden mukaisesti niin kulttuurin ja työtapojen kuin teknisenkin puolen osalta. Myös muilla mittaustavoilla ja työkaluilla seurataan OP:n DevOps-vaiheita ja verrataan niitä alan standardeihin.

”Eikä vertailua ja mittaamista tehdä pelkästään talon sisäisesti, vaan vertailudataa on tuotu maailmalta eri teollisuuden aloilta. Näin voimme löytää relevantit verrokit ja benchmarkata omaa toimintaamme, eikä pääse syntymään illuusiota, että olemme täällä tosi hyviä omassa kuplassamme”, Henri toteaa.

Mittaamista ei myöskään tehdä vain mittaamisen tai johdon raportoinnin vuoksi. Sen avulla nähdään, onko iso laiva menossa oikeaan suuntaan. Mittaus antaa keinon korjata kurssia mahdollisimman nopeasti tarpeen mukaan ja mittaaminen on myös konkreettinen työväline tiimeille reflektoida ja parantaa omaa toimintaansa.

Tiimien tekemien itsearviointien jälkeen CALMS-mittaristo onkin tähän mennessä kertonut muun muassa, että autonomisten tiimien end-to-end-osaaminen on OP:lla hyvällä tolalla. Samoin erityisesti tuoteomistajien rooli näyttää toimivan hyvin tarkoituksessaan ja tukevan meneillään olevaa muutosta. Toisaalta mittarit kertovat myös sen, että tiimit ovat DevOps-matkallaan eri vaiheissa.

Mittaamalla kehityskohteet voidaan tunnistaa ja niissä kehittymiseen voidaan panostaa ja tarjota tukea. Tarkoitus onkin parantaa jatkuvasti ja vähän kerrallaan 70-20-10 -mallilla. Silti jatkuvan parantamisen tehtävät saattavat tapahtua vielä tietynlaisina jaksoina, vaikka pienten parannusten tekemisen pitäisi olla syklisyyden sijaan kiinteä osa arkea.

”Tämän omaksuminen on hyvässä vauhdissa. Se on joka tapauksessa otettu ilolla vastaan, että toimintaympäristön parantamiseen saa käyttää aikaa säännöllisesti. Pienet jatkuvat muutokset eivät tuo isoa näkyvää parannusta nopeasti, mutta pitkässä juoksussa vaikutukset ovat merkittäviä”, Juha sanoo.

3. Työn priorisointi- ja suunnittelutaidot ovat agilessa olennaisia ja kehittyvät ajan kanssa

Jos vuosi sitten erilaisia yleisiä DevOps-kyvykkyyksiä oltiin parhaillaan rakentamassa, nyt niitä on saatu käyttöön. Esimerkiksi tuotteistetut CI- ja CD-putket (continuous integration ja continuous delivery) ovat nyt toiminnassa. Ne nopeuttavat kehitystiimien prosesseja ja sujuvoittavat työtä, ja DevOps-mittaristo on osoittanut niin työn nopeuden kuin laadun ja toimitusvarmuudenkin parantuneen vuoden takaisesta.

Mutta vaikka tekninen puoli sujuisi, on käytännön työn tekemisessä uudella tavalla silti opittavaa. Siinä ei kaikki suinkaan riipu teknisistä kyvykkyyksistä ja automaation tasosta, vaan suuresti siitä, miten meillä ihmisillä on tapana toimia. Kun työpöydälle voi yhtäkkiä ottaa paljon erilaista mielenkiintoista tekemistä, töiden valmiiksi saattaminen muodostuu inhimilliseksi haasteeksi. Tässä tiimejä pyritään tukemaan eteenpäin muun muassa tavoitejohtamisen sekä aidon priorisoinnin keinoin.

”Töiden priorisointi onkin yksi selkeä asia, jota tiimit yhdessä tuoteomistajien kanssa kehittävät – jatkuvan parantamisen hengessä”, Juha kuvailee.

”Nyt ei kuitenkaan ole painetta keksiä pyörää uudelleen, vaan voimme tällä työkalupaletilla keskittyä parannuskohteiden kehittämiseen. Vuodessa on saatu paljon aikaan, hiottu DevOps-toimintamalliamme sekä muodostettu konsensus siitä, mitä se OP:lla tarkoittaa. Tuemme niitä tiimejä, jotka ovat muutoksessa vielä alkumatkalla ja opimme niiltä, jotka ovat tässä jo huipulla”, Henri tiivistää jatkonäkymät.

 

 

Artikkeli julkaistu 19.2.2021