OP-Euro

OP-Euro on varansa pääosin eurooppalaisten pankkien ja muiden yritysten sekä Euroopan valtioiden ja muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemiin euromääräisiin korkoinstrumentteihin sijoittava lyhyen koron rahasto. Rahaston tavoitteena on saavuttaa sijoitetuille varoille arvonnousua pitkällä aikavälillä.

Rahasto-osuuden arvon kehityksen kannalta keskeisimpiä riskejä ovat luottoriski, likviditeettiriski sekä sijoitusten pankki- ja rahoitussektorille keskittymisestä aiheutuva toimialariski. Luottoriskilisien muutokset voivat vaikuttaa rahaston tuottoon. Luottoriski voi toteutua myös rahaston sijoituskohteena olevan liikkeeseenlaskijan konkurssina tai maksukyvyttömyytenä. Lisäksi rahastolla on vähäisessä määrin korkoriskiä (modifioitu duraatio välillä 0-1). Rahaston sijoitusten likviditeetti voi normaalista poikkeavissa markkinaolosuhteissa heikentyä, mikä voi vaikuttaa sijoitusten arvonkehitykseen ja myös rahastolunastusten toteutusaikatauluun.

OP-Euro soveltuu turvallisuutta arvostavalle säästäjälle, joka tavoittelee talletuksia vastaavaa tuottoa, mutta haluaa säästöjensä olevan tarvittaessa nopeasti käytettävissä ilman huolta suurista heilahteluista rahaston arvossa. Se palvelee myös yrityksiä tehostetussa kassanhallinnassa. OP-Euro tarjoaa joustavan vaihtoehdon noin vuoden mittaisille talletuksille ja korkosijoituksille.

OP-Euron maaliskuun tuotto 0,36 %

OP-Euro-rahasto tuotti maaliskuussa kulujen jälkeen 0,36 % 3kk euribor-indeksin päätyessä 0,31 %:iin. Riskitunnelma pysytteli varovaisen tunnustelevana markkinoiden odotellessa malttamattomina maaliskuun keskuspankkikokouksia ja keskuspankkien päivitettyjä inflaatio- ja korkonäkymiä. Markkinakorot sahailivat talousdatan mukana, mutta kääntyivät lopulta Atlantin molemmin puolin laskuun kyyhkymäiseksi tulkitun Fedin ja Sveitsin keskuspankin yllättävän koronlaskun ajamina. Piristynyt markkinatunnelma ja riskinottohalukkuus näkyivät myös yrityslainojen luottoriskimarginaalien kaventumisena, mikä korkoliikkeen ohella tuki rahaston tuottoa kuun aikana. Rahaston juokseva tuotto (YTM) oli maaliskuun lopussa 3,86 %.

Rahastossa ei maaliskuussa tehty mitään merkittäviä muutoksia. Nettomerkinnät kasvattivat kuitenkin jälleen rahaston pääomia sijoittajien hakiessa lyhytaikaista parkkipaikkaa ylimääräisille kassavaroille. Rahaston varoja sijoitettiin kuun aikana sekä yrityslainoihin että lyhyisiin yritystodistuksiin.

Maaliskuuta väritti sarja tärkeitä ja odotettuja keskuspankkikokouksia. Markkinoiden pääasiallisessa valokeilassa olivat kuitenkin EKP:n ja Fedin korkokokoukset, joita seurattiin jälleen suurella mielenkiinnolla. Kokousten anti oli pitkälti markkinoiden odotusten mukainen, ohjauskorot jätettiin yhä ennalleen eikä keskuspankkien tuleviin liikkeisiin toiveista huolimatta saatu ainakaan merkittävää lisävaloa. Keskuspankit kaipaavat yhä lisätodisteita inflaation kestävästä hidastumisesta ennen koronlaskusyklin käynnistymistä. EKP:n tuoreimmissa talousnäkymiä koskevissa arvioissa kuluvan vuoden talouskasvun lisäksi inflaatioennusteita tarkistettiin palkkapaineista huolimatta alaspäin, joten EKP on aiempaa luottavaisempi inflaation palautumiseen keskuspankin tavoitetasolle. Ennusteiden lasku ja inflaation ennakoitua nopeampi hidastuminen indikoivat koronlaskujen olevan lähestymässä lähikuukausina. Lehdistötilaisuudessa Lagarde antoi ymmärtää, että huhtikuussa hintadataa ei ole saatavilla vielä riittävästi, joten markkinoiden katseet ja odotukset ovat siirtyneet kesäkuun kokoukseen. Euroaluetta selvästi paremmassa vedossa olevassa Yhdysvalloissa Fed puolestaan nosti kuluvan vuoden kasvu- ja pohjainflaatioennusteitaan. Markkinoiden fokus kiinnittyi kuitenkin päivitettyihin korkoindikaatioihin. Vahvasta kasvusta ja sitkeästä inflaatiosta huolimatta, Fedin avomarkkinakomitean jäsenet arvioivat leikkaavansa korkoa tänä vuonna edelleen kolme kertaa. Markkinahinnoittelun perusteella molempien keskuspankkien ensimmäisiä koronleikkauksia odotetaan kesäkuussa. Talousalueiden eritahtisuus voi kuitenkin johtaa siihen, että Fedin koronlasku siirtyy kesän yli syksyyn ja EKP:n rahapolitiikan kevennys nähdään tavanomaisesta poiketen jo ennen Fediä.

Tuula Vierimaa
salkunhoitaja

OP-Euro on aktiivisesti hoidettu lyhyen koron rahasto, joka sijoittaa varansa hyvälaatuisiin, pääosin euromääräisiin pankkien, yritysten, valtioiden ja julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemiin korkoinstrumentteihin. Mikäli sijoituksia tehdään muissa valuutoissa, valuuttakurssiriski suojataan täysimääräisesti. Rahaston tavoitteena on saavuttaa sijoitetuille varoille arvonnousua pitkällä aikavälillä. On mahdollista, että rahasto ei saavuta sijoitustoiminnan tavoitetta kaikissa markkinaolosuhteissa.

Rahasto voi tehdä sijoituksia ainoastaan sellaisiin korkoinstrumentteihin, joiden jäljellä oleva juoksuaika on enintään 2 vuotta. Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorien korkosijoitusten avulla, mutta rahasto voi käyttää korko- ja luottoriskijohdannaisinstrumentteja suojautuakseen markkinoiden muutoksilta sekä korvatakseen suoria sijoituksia. Rahaston varat hajautetaan laajasti eri liikkeeseenlaskijoiden korkoinstrumentteihin. Sijoitusinstrumentteina ovat tyypillisesti sijoitustodistukset, yritystodistukset, kuntatodistukset, vaihtuvaja kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat sekä talletukset. Luokitellulla sijoituskohteella on oltava tunnustetun luokituslaitoksen investment grade -tason luottoluokitus ja muulla korkoinstrumentilla salkunhoidon arvion mukaan vastaava luokitus.

Rahaston korkoriskiä mittaava modifioitu duraatio on maltillinen ja voi olla välillä 0–1. Korkoriskillä tarkoitetaan yleisen korkotason muutosten vaikutusta rahaston sijoitusten arvoon. Mitä suurempi luku on, sitä herkempi rahasto on arvonmuutoksille.

Rahaston vertailuindeksi on 3 kk Euribor. Rahasto pyrkii aktiivisella sijoittamisella saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä. Rahaston aktiiviriskin taso on pääsääntöisesti matala ja poikkeaa vain vähän vertailuindeksin koostumuksesta, painotuksista ja riskitasosta.

Rahasto edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia käyttäen tämän varmistamiseksi ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa (ESG) koskevaa analyysimenetelmää ja sulkien pois tiettyjä sijoituskohteita. 

Poissulkeminen: Rahasto poissulkee aktiivisista suorista sijoituksistaan kiistanalaisten aseiden valmistajia, lämpöhiiltä tuottavia kaivosyhtiöitä, lämpöhiiltä käyttäviä sähköyhtiöitä, tupakkayhtiöitä sekä kansainvälisiä normeja rikkoneita yhtiöitä, joihin vaikuttaminen on ollut tuloksetonta.  Poissulkulista on julkinen. Yleisten poissulkusääntöjen lisäksi rahasto ei sijoita epätavanomaisen öljyn tai maakaasun tuotantoa päätoimisesti harjoittaviin yhtiöihin.

ESG-tiedon hyödyntäminen sijoituskohteiden analyysissa: ESG-tekijöitä huomioidaan osana sijoitusprosessia käyttämällä sekä ulkopuolisen ESG-palveluntarjoajan dataa, että sisäisesti kehitettyä OP Varainhoidon omaa ESG-työkalua. ESG-tekijöiden huomiointi osana sijoitusprosessia tarkoittaa esim. sitä, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tehdään näkyviksi kultakin osa-alueelta valittujen eri mittareiden avulla. 

Kansainväliset normirikkomukset: Rahasto läpivalaistaan säännöllisesti kansainvälisten normien rikkomusten osalta, ja mikäli rikkomus havaitaan, aloitetaan vaikuttamisprosessi kohdeyhtiön kanssa. Tavoitteena on, että normeja rikkoneet yhtiöt muuttavat toimintaansa ja alkavat noudattaa kansainvälisiä normeja toiminnassaan. Mikäli vaikuttaminen ei tuota tulosta, yhtiö voidaan poistaa rahastosalkusta ja lisätä poissulkulistalle.

Kestävien sijoitusten vähimmäisosuus: Rahasto allokoi alla kuvatun vähimmäismäärän mukaisesti sijoituksia kohdeyhtiöihin, joilla on liiketoimintaa, joka edistää yhtä tai useampaa YK:n Kestävän Kehityksen Tavoitetta (SDG), aiheuttamatta haittaa muille kestävyystekijöille tai tavoitteille. Kestävän sijoituksen määrittely tehdään OP Varainhoidon analyysimallilla, joka hyödyntää ulkopuolisen palveluntarjoajan SDG-, sekä kestävyystietoa.

Toimintaperiaatteet hyvien hallintotapojen arvioimiseksi: Kohdeyhtiön hallintotavan analysointi on tärkeä osa sijoitusprosessia. Pidämme hyvän hallintotavan noudattamista tärkeänä peruspilarina yhtiön taloudelliselle menestykselle toimialasta riippumatta. Hallintotapaa arvioitaessa kiinnitetään huomioita esimerkiksi kohdeyhtiön hallintorakenteiden asianmukaisuuteen, kohdeyhtiön toimiin suhteessa henkilöstöönsä sekä kohdeyhtiön käytäntöihin palkitsemisen ja verotuksen suhteen. Hyvän hallintotavan arvioinnissa käytämme ulkoisten palveluntarjoajien analyysia, sekä omaa laadullista analyysia silloin kun ulkopuolista tietoa ei ole saatavilla. Läpivalaisemme rahastot säännöllisesti hyvän hallintotavan kriteereillä, joille on asetettu minimirajat.