Kerrostaloja rivissä.

Taloyhtiön remontin suunnittelu

Hyvin hoidetussa taloyhtiössä peruskorjaukset suunnitellaan huolellisesti ja ajan kanssa. Näin toteutuskin sujuu mahdollisimman mutkattomasti.

Jokaista taloa on peruskorjattava tietyin väliajoin. Tyypillisesti peruskorjaus kohdistuu talon ulkoseiniin, parvekkeisiin, ikkunoihin sekä lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmiin. Peruskorjauksen tarkoituksena on ylläpitää talon alkuperäistä tasoa.

Korjaukset ovat aina suuria ja kalliita hankkeita ja vaativat siksi myös huolellista suunnittelua ja varautumista. Suunnittelussa auttaa talon kuntoarvio ja pitkän ajan kunnossapitosuunnitelma, jonka avulla tiedetään talon tulevat kunnostustarpeet, ajankohdat ja kustannukset jo useita vuosia etukäteen.

Aikataulu

Putkiremontti on taloyhtiön peruskorjauksista suurimpia ja kalleimpia senkin vuoksi, että siihen liitetään usein muutakin peruskorjausta putkistojen kunnostuksen lisäksi. Hankesuunnittelulla käynnistyvä ja käyttöönottoon päättyvä putkiremontti voi kestää kolmekin vuotta. Ajanjakso koostuu useista eri vaiheista, ja hanke vaatii lukuisia yhtiökokouksia ja hallituksen kokoontumisia edistyäkseen.

Kilpailutus

Tärkeimpiä asioita remontin lopputuloksen onnistumisen kannalta on rakennusliikkeiden kilpailutus. Tekijöiden pätevyyden tulisi painaa vaa'assa edullista hintaa enemmän, sillä jälkikäteen tehtävien korjausten ja mahdollisten vikojen aiheuttamat korjauskustannukset nostavat usein kokonaishintaa tuntuvasti. Toisaalta hyvin toteutettu peruskorjaus nostaa rakennuksen arvoa pitkäaikaisesti ja parantaa merkittävästi myös asukkaiden viihtyvyyttä.

Päätöksenteko

Taloyhtiön päätöksentekoprosessi noudattelee korjausremontista päätettäessä usein samantapaista kaavaa. Kaikki alkaa siitä, että hallitus päättää talon kuntoarvion teettämisestä. Kuntoarvion pohjalta tehdään pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma. Suunnittelussa kannattaa käyttää asiantuntija-apua.

Kun remontti tulee ajankohtaiseksi, keskustellaan kustannuksista ja eri rahoitusvaihtoehdoista. Osakkaita kuullaan toivotusta varustelun tasosta vielä ennen käynnistyspäätöstä. Lopuksi hallitus kutsuu koolle yhtiökokouksen, jossa esitetään tarkka korjaushanke, päätetään vastikeosuuksista sekä esimerkiksi lainanottovaltuuksien myöntämisestä hallitukselle.