Jokaista taloa on peruskorjattava tietyin väliajoin. Tyypillisesti peruskorjaus kohdistuu talon ulkoseiniin, parvekkeisiin, ikkunoihin sekä lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmiin. Peruskorjauksen tarkoituksena on ylläpitää talon alkuperäistä tasoa.
Korjaukset ovat aina suuria ja kalliita hankkeita ja vaativat siksi myös huolellista suunnittelua ja varautumista. Suunnittelussa auttaa talon kuntoarvio ja pitkän ajan kunnossapitosuunnitelma, jonka avulla tiedetään talon tulevat kunnostustarpeet, ajankohdat ja kustannukset jo useita vuosia etukäteen.
Taloyhtiön remontin aikataulu
Putkiremontti on taloyhtiön peruskorjauksista suurimpia ja kalleimpia senkin vuoksi, että siihen liitetään usein muutakin peruskorjausta putkistojen kunnostuksen lisäksi. Hankesuunnittelulla käynnistyvä ja käyttöönottoon päättyvä putkiremontti voi kestää kolmekin vuotta. Ajanjakso koostuu useista eri vaiheista, ja hanke vaatii lukuisia yhtiökokouksia ja hallituksen kokoontumisia edistyäkseen.
Kilpailutus
Tärkeimpiä asioita remontin lopputuloksen onnistumisen kannalta on rakennusliikkeiden kilpailutus. Tekijöiden pätevyyden tulisi painaa vaa'assa edullista hintaa enemmän, sillä jälkikäteen tehtävien korjausten ja mahdollisten vikojen aiheuttamat korjauskustannukset nostavat usein kokonaishintaa tuntuvasti. Toisaalta hyvin toteutettu peruskorjaus nostaa rakennuksen arvoa pitkäaikaisesti ja parantaa merkittävästi myös asukkaiden viihtyvyyttä.
Päätöksenteko
Taloyhtiön päätöksentekoprosessi noudattelee korjausremontista päätettäessä usein samantapaista kaavaa. Kaikki alkaa siitä, että hallitus päättää talon kuntoarvion teettämisestä. Kuntoarvion pohjalta tehdään pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma. Suunnittelussa kannattaa käyttää asiantuntija-apua.
Kun taloyhtiön remontti tulee ajankohtaiseksi, keskustellaan kustannuksista ja eri rahoitusvaihtoehdoista. Osakkaita kuullaan toivotusta varustelun tasosta vielä ennen käynnistyspäätöstä. Lopuksi hallitus kutsuu koolle yhtiökokouksen, jossa esitetään tarkka korjaushanke, päätetään vastikeosuuksista sekä esimerkiksi lainanottovaltuuksien myöntämisestä hallitukselle.
Peruskorjausten kustannuksiin voi varautua
Peruskorjaus, varsinkin putkiremontti, on mittava hanke. Esimerkiksi putkiremontin valmistelu on syytä aloittaa jo kaksi tai kolmekin vuotta ennen kuin työ varsinaisesti käynnistyy. Hyvä suunnittelutyö helpottaa myös rahoituksen saamista.
Taloyhtiö voi ottaa peruskorjausta varten lainan, jonka osakkaat maksavat rahoitusvastikkeena yleensä yhtiövastikkeen yhteydessä tai lainaosuussuorituksena eli kertasuorituksena lainan nostamisen jälkeen. Osakkaan on mahdollista saada pankista henkilökohtaista lainaa, jolla hän voi maksaa oman osuutensa remonttilainasta pois kerralla.
Taloyhtiö voi myös kerätä yhtiövastikkeita ennalta ja sijoittaa kulut ylittävän osuuden esimerkiksi matalariskiseen rahastoon.
Remontti voidaan rahoittaa myös myymällä taloyhtiön omaisuutta, kuten asuntoja, liiketiloja, rakennusoikeutta tai maata.
Lisä- tai täydennysrakentaminen on sekin yksi vaihtoehto. Taloon voidaan esimerkiksi rakentaa lisäkerros, jonka asuntojen myynnillä remontti rahoitetaan.
Yhteiskuntakin tukee rakennuskannasta huolehtimista. Taloyhtiöillä on muun muassa mahdollisuus hakea valtiolta takausta peruskorjauslainoille.
Peruskorjaus nostaa asuntosi arvoa
Tärkein keino pitää yllä ja kasvattaa asunto-omaisuuden arvoa on tehdä vuosi- ja peruskorjaukset suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin.
Koko kustannus ei kuitenkaan näy asunnon hinnassa heti, vaan peruskorjaus tulee nähdä pitkän aikavälin investointina asunnon arvoon. Myyntiajoissa peruskorjauksen vaikutus on nopeampi.