OP Suur-Savon sijoituskatsaus: ”Sijoitusmarkkinoilla puhaltaa monet tuulet, mutta eteläsavolainen sijoittaja soutaa sortumatta”
OP Suur-Savon pankinjohtaja Mikko Paattimäki kuvailee sijoitusympäristöä haastavaksi: ”Talouden alavireisyys, inflaation vuoksi kiristyvänä jatkuva rahapolitiikka sekä sen seurauksena nousseet korot ovat pääsyitä tähän”. Paattimäen mukaan sijoittajan venettä keikuttavat tällä hetkellä monet aallot: ”Toisaalta nousseiden korkojen myötä markkinoilla on nyt tarjolla myös korkovaihtoehtoja varovaisemmalle sijoittajalle.” Erityisesti talletusasiakkaiden suosiossa ovat olleet pääomaturvatut säästöobligaatiot, tutummin ”korkoputket” sekä korkorahastot kuten OP-Korkotuotto. Maailman talouden kasvun ennustetaan jatkuvan vaimeana, vaikka pahimmilta skenaarioilta on vältytty. Suomessa yleisimpänä asuntolainojen viitekorkona käytettävä 12 kuukauden euribor kävi toistaiseksi korkeimmalla tasollaan maaliskuun alkupuolella hipoen neljää prosenttia.
Vaikka osakkeet ovat pitkällä aikavälillä tuottoisin omaisuusluokka ja osingot ovat vahvalla tasolla tänäkin keväänä, ei nyky-ympäristössä voida enää tuudittautua tuttuun mantraan osakkeiden ”mairittelevista riskipreemioista”. Paattimäki muistuttaa, että: ”Sijoittajan tärkein tehtävä on oman sijoitussuunnitelman noudattaminen, mutta aika ajoin on hyvä pohtia, olisiko omassa sijoitussalkussa säätämisen varaa.”
Eteläsavolaisten osakesijoittajien keski-ikä on alhaisempi kuin OP Ryhmässä keskimäärin
Alkuvuoden aikana OP Suur-Savon osakekaupankäynnin volyymit nousivat noin 15 % edellisvuoden viimeisestä neljänneksestä. Uusia arvo-osuus- ja osakesäästötilejä on avattu kuluvan vuoden aikana noin 500 kappaletta. Kaiken kaikkiaan arvo-osuustili löytyy jo yli 6 700:lta OP Suur-Savon omistaja-asiakkaalta. Paattimäki kertoo, että: ”Pankkimme osakesijoittajista 65 prosenttia on miehiä ja 35 prosenttia naisia. Toisaalta uusista arvo-osuustilin avanneista asiakkaista puolet ovat olleet naisia.” Suorat osakesijoitukset keskittyvät voimakkaasti miehille. Rahastosijoitusten puolella sukupuolijakauma on huomattavasti tasaisempi. Eteläsavolaisen osakesijoittajan keski-ikä on 54 vuotta, mikä on hieman alempi kuin koko OP Ryhmässä keskimäärin. Alle 24-vuotiaiden osuus pankin osakesijoittajista on noin 10 %. OP Ryhmän asiakasdatan mukaan osakesijoittaminen aloitetaan keskimäärin vasta 40-vuotiaana.
Paattimäen mielestä on positiivista, että nuorten sijoittajien määrä on lisääntynyt osin siksi, että nuoret löytävät sosiaalisen median kautta samaistuttavia sijoittamisesta puhuvia henkilöitä. ”Sijoittamisen ja taloustaitojen opettaminen on tärkeää, ja säästämiseen opastaminen kuuluu jokaisen pankkilaisen rooliin”, Paattimäki toteaa.
Nuoret sijoittavat myös Helsingin pörssin ulkopuolelle
Eteläsavolaisten alkuvuoden osakeostot ovat painottuneet erityisesti Nordeaan, Nokiaan, UPM Kymmeneen ja Keskoon. Myydyimpiä ovat puolestaan olleet Tietoevry, Outokumpu sekä Konecranes.
Nordean suosioon vaikuttanee erityisesti tämän vuoden vahva tulosnäkymä. Metsäyhtiöt ovat perinteisesti Etelä-Savon alueella suosittuja, ja UPM on profiloitunut myös vahvana osingonmaksajana. Nokian parempaan tulevaisuuteen luotetaan edelleen, ja ostohaluja herättänee ennen kaikkea osakkeen huokeaksi tulkittu hinta.
”Kun katsotaan 18–25-vuotiaiden osakekaupankäyntiä, niin ostetuimpien kärkikolmikosta löytyy sähköautoja valmistava Tesla sekä USA:n yhtiöihin hajauttaen sijoittavia ETF-tuotteita. Nuorten voidaan siis tulkita olevan valveutuneempia sijoittamaan myös Helsingin pörssin ulkopuolelle.”
Rahastosijoituksissa alkuvuoden suosikkeja ovat korkorahastojen lisäksi olleet OP:n osakeindeksirahastot sekä vastuullisen sijoittamisen teemarahasto OP-Kestävä Maailma.
”Vain harva tehnyt perintösuunnittelua”
Sukupolvien väliset erot varallisuudessa ovat isoja. Pitkä aikaväli on kerryttänyt varallisuutta vanhemmille ikäluokille. Tilastokeskuksen mukaan yli 55-vuotiaat omistavat 70 % suomalaisten pörssiosakkeista ja sijoitusrahastoista. Sijoitusvarallisuuden lisäksi suomalaisten kokonaisvarallisuus keskittyy selvästi vanhemmille. Suomalaisten varallisuuserot ovat Tilastokeskuksen mukaan kasvaneet viime vuosina.
Sijoitusvarallisuuden kohdentuminen vanhemmille ikäryhmille tarkoittaa, että sijoitusvaroja siirtyy paljon perintönä jälkipolville. Tilastokeskuksen väestöennuste kertoo, että perinnönjakojen lukumäärän huippu olisi vuonna 2043.
OP Suur-Savon lakiasiainpäällikkö Annaleena Tolvanen toteaa, että: ”Vain harva on tehnyt perintösuunnittelua. OP Ryhmän tekemän kyselyn mukaan ainoastaan 23 % suomalaisista on varautunut kuolemaansa testamentilla, joka on yksi tärkeimmistä perintösuunnittelun asiakirjoista. Tyypillisin syy tehdä testamentti on lesken turvaaminen ja perillisten aviopuolisoiden avio-oikeuden poissulkeminen.” Testamenttaaminen hyväntekeväisyyteen on yleistynyt.
Tolvasen mukaan kovinkaan moni ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta. Sen avulla henkilö voi määrätä, miten ja kuka hoitaa esim. juoksevia raha-asioita, jos toimintakyky yhtäkkiä laskee. ”Koska meillä jokaisella on erilainen perhe- ja varallisuustilanne, edunvalvontavaltakirjassa voidaan määritellä hyvinkin räätälöidysti ne asiat, joita valtuutus koskee sekä nimetä henkilö, jolle valtuutus halutaan antaa.” Testamentin ja edunvalvontavaltakirjan laadintaan saa apua omasta pankista. OP Suur-Savossa lakipalveluiden kokeneet lakimiehet laativat omistaja-asiakkaille asiakirjoja Pieksämäen, Savonlinnan ja Mikkelin konttoreilla huomioiden myös kauempana asuvat asiakkaat joustavasti. ”Asiakirjat kannattaa hoitaa kuntoon ajoissa”, Tolvanen muistuttaa.