Rahaston tuotto oli maaliskuussa -2,6 %, kun vertailuindeksi tuotti -2,5 %. Rahaston globaalia osakemarkkinaa matalariskisemmän osakestrategian tuotto kuukauden aikana oli noin -3,5 %. Myös korkosijoitusten tuotto jäi negatiiviseksi (-2,2 %) korkojen nousun painaessa korkosijoitusten arvonkehitystä.

Rahaston korko- ja osakesijoitusten välistä allokaatiota ei muutettu maaliskuussa. Hyödynsimme kuitenkin Iranin konfliktin aiheuttamaa korkotasojen nousua lisäämällä rahaston High Yield -yrityslainojen painoa ja vähentämällä lyhyen koron sijoituksia. Rahaston säännöllisessä seurannassa olevat riksitasot pysyivät hallinnassa. Rahaston korkosijoitukset koostuvat pääosin ETF-muotoisesti toteutetuista eurooppalaisista Investment Grade (IG) - sekä High Yield -luokitelluista yrityslainoista, joista IG-lainoja on suurimmalla painolla. Rahaston osakesalkku, joka on rakennettu globaalia osakemarkkinaa matalariskisemmäksi, koostuu noin 140:stä vastuullisuuskriteerit täyttävästä yhtiöstä. Osakesijoituksista 64 % on kohdistettu Pohjois-Amerikkaan, 18 % Eurooppaan ja loput kehittyneiden Aasia–Tyynenmeren maiden osakkeisiin.

Iranin sota hallitsi uutisotsikoita ja latisti markkinoiden tunnelmia maaliskuussa. Osakekurssit laskivat laaja-alaisesti, eikä suojaa saanut edes korkosijoituksista, jotka olivat niin ikään paineessa. Maailman osakemarkkinat laskivat kuun aikana reilut neljä prosenttia euromääräisesti. Energiaomavarainen Yhdysvallat kesti maaliskuun myllerryksen vähemmillä vaurioilla kuin Eurooppa, Japani ja kehittyvät markkinat, joissa kurssilasku oli voimakkaampaa. Korkojen nousu ja luottoriskilisien leventyminen ajoivat korkosijoitusten kuukausituotot pakkaselle keskimäärin noin kolmen prosentin verran.

Osakemarkkinoiden vahva alkuvuosi kääntyi mollivoittoiseksi, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskut Iraniin helmikuun lopussa. Globaali kurssilasku on jäänyt toistaiseksi kuitenkin varsin maltilliseksi, sillä kriisin ei odoteta kestävän pitkään. Trump indikoikin varsin nopeasti halustaan lopettaa sotatoimet. Toiveet tulitauosta ja rauhansopimuksesta kasvoivat kuun lopussa, kun myös Iran viestitti olevansa valmis neuvotteluihin. Hormuzinsalmen sulkeminen oli globaalin talouden kannalta kriisin merkittävin asia, sillä sen kautta kulkee 20 prosenttia maailman öljystä. Brent-öljyn hinta on noussut vuoden alusta yli 90 prosenttia. Sotatoimet vaikuttivat negatiivisesti myös maakaasun tarjontaan. Kyseessä oli klassinen eksogeeninen energian tarjontashokki, joka sai sijoittajat painamaan myyntinappia sekä osakkeissa että koroissa.

Kriisi ei ole vielä näkynyt makrodatassa, eikä yritysten tuloskasvuennusteita ole myöskään leikattu, vaan niitä on jopa hieman nostettu. Tämän seurauksena osakkeiden arvostustasot ovat laskeneet jo varsin maltillisille tasoille. Mutta on selvää, että mikäli Hormuzinsalmi ei aukea kevään aikana, niin reaalitalous ja yritysten tuloskasvunäkymät alkavat heiketä.

OP Varainhoito Oy
Salkunhoitaja