Marraskuussa markkinoilta ei vauhtia puuttunut. Liikkeitä aiheuttivat mm. muuttuvat odotukset keskuspankkien korkopolitiikasta sekä kasvavat spekulaatiot tekoälykuplan mahdollisuudesta. Vaikka marraskuun tuotot olivat niukasti positiiviset laajojen osakeindeksien osalta (S&P500 +0,2 %, Stoxx 600 0,98 %), teknosektorin osakkeet olivat laskussa ensimmäistä kertaa useaan kuukauteen. Teknojättien (Magnificent 7) arvostukset päätyivät -1,1 % tappiolle, mikä onkin ensimmäinen tappiollinen kuukausi sitten maaliskuun. Myös luottoriskijohdannaismarkkinoilla nähtiin oireilua sektorin ympärillä kun Oraclen luottoriskijohdannaisen riskilisä leveni n. 38 korkopistettä ja CoreWeaves yhtiöllä vastaavasti 251 korkopistettä. Tekoälyn ympärillä keskustelu on syksyn mittaan kiihtynyt, ja huolia on herännyt myös tekoälyn käyttöönoton vaatimista massiivisista investoinneista ilman näkyvyyttä eri teknologioiden keskinäiseen paremmuuteen tulevaisuudessa. Ennusteet velkamarkkinoille tulevasta lainatarjonnasta pelkästään datakeskusinvestointien rahoittamiseksi ovatkin massiivisia. Yrityslainamarkkinoilla kehitys oli marraskuussa hieman osakemarkkinaa negatiivisempaa, EUR IG markkinan riskilisien levitessä n. 5 korkopistettä päätyen tasolle 81, ja USD IG:n puolestaan n. 2 korkopistettä päätyen tasolle 80. Riskittömien korkojen osalta muutokset olivat maltillisia koko kuun tasolla, Saksan 10 vuoden valtionlainan korko nousi kuun aikana n. 6 korkopistettä päätyen tasolle 2,7 %. Riskilisien lievä leveneminen ja riskittömän koron nousu johtivat EUR IG yrityslainasijoitusten negatiiviseen tuottokehitykseen marraskuussa. Yhdysvalloissa kehitys oli lievästi erilaista, sillä Yhdysvaltojen 10 vuoden valtionlainan korko laski 6 korkopistettä marraskuussa päätyen tasolle 4,0 %. Tämä lievä riskittömien korkojen lasku siivittikin USD IG -yrityslainojen kokonaistuotot marraskuussa lievästi plussalle.
OP-Kestävä Maailma sijoitusrahaston tuotto oli marraskuussa -1,92 %, jääden vertailuindeksinsä -0,39 % tuotolle. Rahaston korko-osion tuotto oli n. -0,23 % (laajan EUR IG indeksin tuoton ollessa n. -0,26 %), kun taas osakeosio tuotti n. -3,35 % (MSCI ACWI EUR tuoton ollessa n. -0,7 %) . Osakesijoituksista parhaiten tuottivat materiaali- ja terveydenhoitoalan yhtiöt, kun taas heikoiten menestyivät kommunikaatiopalveluyhtiöt sekä kuluttajatuoteyhtiöt. Rahaston osakesijoituksista suurin osa on informaatioteknologian sektorille (30 %), finanssialan yhtiöihin (24 %) sekä teollisuusalan yhtiöihin (19 %). Korkosijoitusten osalta suurimmat toimialapainot ovat puolestaan pankkisektorilla (43 %), ei-syklisissä kuluttajatuotteissa (9 %) ja pääomahyödykkeissä (8,4 %). Korkosijoituksista valtaosa on IG-luokiteltuja yrityslainoja, ja tätä täydentää n. 5 % allokaatio high yield -luokiteltuihin lainoihin. Korkosijoitusten duraatio on katsaushetkellä n. 4,5 vuotta.
IG-yrityslainojen riskilisät ovat edelleen historiallisen alhaisilla tasoilla, mutta isompaa riskilisien levenemistä ei juuri ennusteta. Yhtiöiden vahvoina pysyneet fundamentit ja ennusteet alhaisille maksuhäiriöiden määrille perustelevat riskilisien alhaisia tasoja. Spekulaatiot tekoälykuplan ympärillä eittämättä jatkuvat. Ja vaikka investointitarpeet ovat massiiviset, on myös selvää, että tekoälyn käyttöönoton vaikutukset eri toimialojen yhtiöille ovat positiiviset parantuvan kannattavuuden ja kasvavan liikevaihdon myötä. Näiden realisoitumisen ennustaminen toki on vaikeaa. Myös keskuspankkien korkopolitiikkaa seurataan suurennuslasin kanssa. Tällä hetkellä tulevaa vuotta kohden suunnataan kuitenkin maltillisen optimistisin askelin.
Kristiina Vares-Wartiovaara, Jukka Ukkonen, Martti Saarinen, Jenni Hämäläinen
Salkunhoitaja
