OP-Korkosalkku

OP-Korkosalkun varat sijoitetaan maailman korkomarkkinoille valtioiden, julkisyhteisöjen ja yritysten liikkeeseen laskemiin korkoinstrumentteihin. Sijoituksia voidaan tehdä myös kehittyville korkomarkkinoille. Rahastoa hoidetaan aktiivisesti markkinatilanteen mukaan siten, että eri korkoluokkien kulloinenkin tuottopotentiaali ja rahaston korkoriski käyttäytyvät sijoittajan kannalta suotuisasti.

OP-Korkosalkku on vaivaton ja suhteellisen huoleton vaihtoehto sijoittajalle, joka on kiinnostunut korkosijoituksin hoidettavasta hajautuksesta, mutta uskoo jatkuvan salkunhallinnan mieluiten ammattilaisen huoleksi. Kyseessä on lähinnä OECD-alueella eri korkoluokkiin sijoittava keskipitkän koron rahasto, joka tavoittelee hyvää tuottoa maltillisella riskillä kaikissa markkinatilanteissa. OP-Korkosalkkua suositellaan sijoittajalle, joka aikoo lunastaa osuutensa aikaisintaan vuoden kuluttua.

OP-Korkosalkun kesäkuun tuotto oli 0,39 %

OP-Korkosalkun tuottokehitys jatkui tasaisena kesäkuun tuoton ollessa 0,39 %. Yllättävät muutokset Ranskan poliittisessa ympäristössä huolettivat rahoitusmarkkinoilla, mutta OP-Korkosalkun tuottokehitykseen sillä ei ollut suurta vaikutusta. Lyhyiden korkojen laskun positiivinen tuottovaikutus kuittasi joissakin Ranskaan kohdistuvissa sijoituksissa nähdyn maltillisen luottoriskipreemioiden levenemisen vaikutuksen.

Euroalueen korko- ja luottoriskimarkkinoiden huomio kääntyi Euroopan parlamenttivaalien jälkeen Ranskaan. Presidentti Macron päätti vaalien jälkeen hajottaa parlamentin alahuoneen kansalliskokouksen, mikä tarkoittaa uusia vaaleja kesä-heinäkuun vaihteessa. Vaalien lopputulosta on vaikea ennakoida, mutta Macronin johtama poliittinen liittouma tuskin jatkaa hallitusvastuussa niiden jälkeen. Todennäköisimmät vaihtoehdot ovat joko oikeisto- tai vasemmistopopulistista ohjelmaa toteuttava hallitus tai poliittinen pattitilanne. Useiden ranskalaisten liikkeeseenlaskijoiden riskipreemiot levenivät hieman poliittisen epävarmuuden seurauksena.

Euroalueen rahapolitiikan saralla EKP aloitti odotetusti ohjauskorkojen laskut kesäkuun kokouksessa. Keskuspankin inflaatioennusteita jouduttiin kuitenkin tarkistamaan hieman ylöspäin suhteessa maaliskuun ennusteisiin, joten tulevista koronlaskuista ei haluttu antaa vihjeitä. Kuten Yhdysvalloissa EKP:n rahapolitiikka on korostetusti riippuvainen lähikuukausien talousdatasta. Jos inflaatio kehittyy odotetusti, koronlaskuja päästään todennäköisesti jatkamaan syyskuussa.

Heinäkuussa korkomarkkinoiden huomio kohdistuu Ranskan vaalien lopputulemaan, EKP:n kokoukseen ja inflaatiokehitykseen. EKP:n kokouksesta ei odoteta koronlaskuja tai muita merkittäviä muutoksia rahapolitiikan linjaan.

Lauri Laaksonen
salkunhoitaja

OP-Korkosalkku on keskipitkän koron rahasto, joka sijoittaa varansa maailman korkomarkkinoille valtioiden, julkisyhteisöjen ja yritysten liikkeeseen laskemiin korkoinstrumentteihin. Sijoituksia voidaan tehdä myös kehittyville korkomarkkinoille.

Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorien korkosijoitusten avulla, mutta myös rahastosijoitukset ovat mahdollisia. Rahasto voi käyttää sijoitustoiminnassaan myös johdannaisinstrumentteja suojautuakseen markkinoiden muutoksilta, korvatakseen suoria sijoituksia sekä edistääkseen muutoin tehokasta salkunhoitoa.

Rahaston muut kuin euromääräiset sijoitukset voidaan suojata tai jättää suojaamatta valuuttakurssiriskiltä salkunhoitajan näkemyksen mukaan.

Rahaston korkoherkkyyttä mittaava modifioitu duraatio on tyypillisesti välillä 0–3, joka tarkoittaa rahaston negatiivista arvon muutosta prosentteina, jos korkotaso nousee yhden prosenttiyksikön. Korkotason laskiessa rahaston arvo nousee vastaavasti.

Rahaston tavoitteena on tasainen ja rahamarkkinaa korkeampi tuotto alhaisemmalla arvon heilunnalla kuin pitkän koron yrityslainarahastoissa. Tavoite pyritään saavuttamaan keskipitkistä ja lyhyistä korkoinstrumenteista koostuvalla, kattavasti hajautetulla, salkulla. Kattava hajautus perustuu toimiala- ja liikkeeseenlaskijariskien huomioimisen lisäksi laajaan sijoitusuniversumiin, joka pitää sisällään sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat.

Rahaston vertailuindeksi koostuu usean indeksin yhdistelmästä. Vertailuindeksin koostumus on saatavilla rahastoesitteestä. Rahasto pyrkii aktiivisella sijoittamisella saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä. Rahasto ottaa pääsääntöisesti huomattavaa aktiiviriskiä ja voi poiketa merkittävästi vertailuindeksin koostumuksesta, painotuksista ja
riskitasosta.

Rahasto edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia käyttäen tämän varmistamiseksi ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa (ESG) koskevaa analyysimenetelmää ja sulkien pois tiettyjä sijoituskohteita.

Poissulkeminen: Rahasto poissulkee aktiivisista suorista sijoituksistaan kiistanalaisten aseiden valmistajia, lämpöhiiltä tuottavia kaivosyhtiöitä, lämpöhiiltä käyttäviä sähköyhtiöitä, tupakkayhtiöitä sekä kansainvälisiä normeja rikkoneita yhtiöitä, joihin vaikuttaminen on ollut tuloksetonta.  Poissulkulista on julkinen. Yleisten poissulkusääntöjen lisäksi rahasto ei sijoita epätavanomaisen öljyn tai maakaasun tuotantoa päätoimisesti harjoittaviin yhtiöihin.

ESG-tiedon hyödyntäminen sijoituskohteiden analyysissa: ESG-tekijöitä huomioidaan osana sijoitusprosessia käyttämällä sekä ulkopuolisen ESG-palveluntarjoajan dataa, että sisäisesti kehitettyä OP Varainhoidon omaa ESG-työkalua. ESG-tekijöiden huomiointi osana sijoitusprosessia tarkoittaa esim. sitä, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tehdään näkyviksi kultakin osa-alueelta valittujen eri mittareiden avulla.

Kansainväliset normirikkomukset: Rahasto läpivalaistaan säännöllisesti kansainvälisten normien rikkomusten osalta, ja mikäli rikkomus havaitaan, aloitetaan vaikuttamisprosessi kohdeyhtiön kanssa. Tavoitteena on, että normeja rikkoneet yhtiöt muuttavat toimintaansa ja alkavat noudattaa kansainvälisiä normeja toiminnassaan. Mikäli vaikuttaminen ei tuota tulosta, yhtiö voidaan poistaa rahastosalkusta ja lisätä poissulkulistalle.

Kestävien sijoitusten vähimmäisosuus: Rahasto allokoi alla kuvatun vähimmäismäärän mukaisesti sijoituksia kohdeyhtiöihin, joilla on liiketoimintaa, joka edistää yhtä tai useampaa YK:n Kestävän Kehityksen Tavoitetta (SDG), aiheuttamatta haittaa muille kestävyystekijöille tai tavoitteille. Kestävän sijoituksen määrittely tehdään OP Varainhoidon analyysimallilla, joka hyödyntää ulkopuolisen palveluntarjoajan SDG-, sekä kestävyystietoa.

Toimintaperiaatteet hyvien hallintotapojen arvioimiseksi: Kohdeyhtiön hallintotavan analysointi on tärkeä osa sijoitusprosessia. Pidämme hyvän hallintotavan noudattamista tärkeänä peruspilarina yhtiön taloudelliselle menestykselle toimialasta riippumatta. Hallintotapaa arvioitaessa kiinnitetään huomioita esimerkiksi kohdeyhtiön hallintorakenteiden asianmukaisuuteen, kohdeyhtiön toimiin suhteessa henkilöstöönsä sekä kohdeyhtiön käytäntöihin palkitsemisen ja verotuksen suhteen. Hyvän hallintotavan arvioinnissa käytämme ulkoisten palveluntarjoajien analyysia, sekä omaa laadullista analyysia silloin kun ulkopuolista tietoa ei ole saatavilla. Läpivalaisemme rahastot säännöllisesti hyvän hallintotavan kriteereillä, joille on asetettu minimirajat.