OP Uusimaa OP:n tutkimus: Suomi tarvitsee osaajia – näin estetään kansainvälisten osaajien lähtö
Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä väestönkasvun että osaamisvajeen paikkaamiseen. Yritysten investoinnit näiden osaajien rekrytoimiseen valuvat hukkaan, jos heitä ei saa sitoutettua. OP Uusimaan teettämä tutkimus kertoo, millaiset käytännön keinot auttavat sitouttamaan kansainvälisiä osaajia yrityksiin.
OP Customer Insight ja E2 Tutkimus selvittivät OP Uusimaan teettämässä haastattelututkimuksessa mitä käytännön toimenpiteitä yritykset ovat tehneet pitääkseen kansainväliset osaajansa. Tutkimusta varten haastateltiin 20 edustajaa keskisuurista ja suurista yrityksistä maalis-kesäkuussa 2025.
– Aikaisempien tutkimuksien perusteella noin puolet maahan muuttavasta työvoimasta lähtee Suomesta kymmenen vuoden sisällä. Siksi on tärkeää pohtia, miten voimme pitää kiinni kansainvälisistä osaajista. Tutkimuksella halusimme selvittää, millaiset sitouttamisen toimenpiteet ovat yritysten mielestä toimivia, OP Uusimaan kansainvälisistä asiakkuuksista vastaava johtaja Marjukka Varis
Yrityksillä on tärkeä rooli sitouttamisessa
Tutkimus osoittaa, että yritykset näkevät oman roolinsa merkittävänä pitovoiman lisäämisessä. Sitouttaminen ei tapahdu itsestään - yritysten tulee olla aktiivisia kansainvälisten osaajien sitouttamisessa. Työntekijöiden tukeminen kotoutumisessa, kieliopinnoissa, ja esimerkiksi puolison auttaminen työn löytymisessä on kriittistä.
– Näiden toimien laiminlyönti voi heikentää sitouttamista merkittävästi. Myös perheen sosiaalisten ja ammatillisten verkostojen puute lisää riskiä, että osaaja muuttaa pois Suomesta, Marjukka Varis painottaa.
Suomeen tulevien kansainvälisten osaajien elämäntilanne ja tarpeet ovat hyvin erilaisia. On erilaista saapua perheen kanssa kuin yksin. Tilanteet vaativat työnantajalta erilaisia toimenpiteitä. Tutkimuksessa korostuukin, kuinka tärkeää on ymmärtää tulijan henkilökohtainen tilanne ja miettiä sitouttamisen keinoja sen mukaisesti.
Lisäksi tulee tasapainotella lupausten ja realismin välillä. Samalla kun Suomea markkinoidaan houkuttelevana paikkana elää ja työskennellä, on olennaista esitellä yritys ja tarjolla oleva tehtävä siten, että ne ovat todenmukaisia. Ehdokkaille tulee tarjota kattavaa tietoa yrityksestä, roolista ja uralla etenemisestä.
– Kansainvälisiä osaajia rekrytoivan yrityksen on tärkeä varmistaa, että osaajan ja yrityksen odotukset kohtaavat. Silloin odotukset ovat realistisia niin työnantajasta, työn sisällöstä kuin esimerkiksi urakehityksestä. Ihan yhtä tärkeää on myös se, että tulijalla on käsitys siitä millaiseen kulttuuriin ja maahan hän on muuttamassa, Marjukka Varis painottaa.
Tutkimuksen perusteella vinkit kansainvälisten osaajien sitouttamiseksi:
- Ennen työsuhteen alkua rekrytointiprosessissa on hyvä käyttää apuna kansainvälistä henkilöstöä, joka pystyy asennoitumaan rekrytoitavan henkilön tilanteeseen oman kokemuksensa kautta ja vastaamaan hänen kysymyksiinsä ja huolenaiheisiinsa.
- Heti työsuhteen alussa rekrytoitava kannattaa tutustuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja arkeen, ja ohjata tarjolla oleviin palveluihin. Täysin uudessa ympäristössä byrokratian viidakossa voi olla haastavaa selvitä, joten tässä kannattaa olla työntekijän tukena. Ns. ”buddy”-käytäntö on toimiva myös perehdytysvaiheessa.
- Monet Suomeen tulevista kansainvälisistä osaajista odottavat, että heillä on mahdollisuus urakehitykseen. Varmista että kansainvälisillä osaajilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon työpaikalla.
- Suomen ja myös ruotsin kielen taidolla on yllättävän suuri merkitys siinä, miten hyvin kansainvälinen osaaja integroituu suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikka yrityksessä saattaa olla virallisena kielenä englanti, kannattaa osaajille tarjota mahdollisuutta omaksua ja oppia suomen kieltä työn ohessa.
Lisätietoa tutkimuksesta: Companies' solutions for retaining international talent in Finland
Tutkimus toteutettiin laadullisina haastatteluina 20 asiantuntijan kanssa keskisuurista ja suurista yrityksistä. Yritykset sijaitsivat Uudellamaalla ja edustivat pääasiassa ICT-alaa, mukaan lukien peliala, sekä vihreän siirtymän teollisuutta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä OP Customer Insightin ja E2 Tutkimuksen kanssa, ja haastattelut toteutettiin maalis–toukokuussa 2025.