OP Uusimaa Uudellamaalla taloyhtiöissä herätty korkoriskiin – suojausaste noussut lyhyessä ajassa yli 8 prosenttiin
OP Uusimaan tilastojen mukaan tammi-huhtikuussa 2025 myönnetyistä asunto-osakeyhtiöiden lainoista noin 20 prosenttia on suojattu korkojen nousun varalta. Tämä on enemmän kuin yhteensä koko vuonna 2024 tai vuonna 2023.
-Taloyhtiöissä on viime vuoden loppupuolelta alkaen selvästi alettu heräämään korkoriskiin ja sen hallinnan merkitykseen taloyhtiön talouden tasapainon kannalta. Tähän on varmasti osaltaan vaikuttanut maailmantilanteen ja talouden epävarmuus, pankinjohtaja Janne Koivuniemi OP Uusimaan Yritys- ja yhteisöpankista arvioi.
-Toisaalta myös taloyhtiöiden korkosuojaustuotteisiin liitetyt väärät mielikuvat monimutkaisuudesta tai jäykkyydestä ovat alkaneet hälvenemään, Koivuniemi jatkaa.
OP Uusimaan taloyhtiöiden koko lainakannan suojausaste on noussut vuoden 2022 lopun noin 5 prosentista yli 8 prosenttiin, ja muutoksesta 2,5 prosenttiyksikköä on tapahtunut viime syksystä lähtien.
-Tämä on iso muutos, ja kehitys on oikeansuuntaista, mutta edelleen voidaan kysyä, miksi taloyhtiön osakkaana ollaan valmiimpia kantamaan enemmän korkoriskiä taloyhtiölainassa kuin omassa henkilökohtaisessa asuntolainassa. Eikö osakkaiden yhteisvastuulla olevassa taloyhtiölainassa pitäisi nimenomaan välttää riskinottoa, Koivuniemi pohtii.
Henkilöasiakkaiden asuntolainojen korkosuojausaste OP Uusimaan tilastojen mukaan on noin 31 prosenttia.
-On tärkeä hahmottaa, että koron vaihtelun vaikutus voi olla paljon isompi kuin hoitokulujen nousu, etenkin jos taloyhtiöllä on paljon velkaa. On tärkeää, että osakkaat pystyvät suunnittelemaan omaa talouttaan pidemmällä aikavälillä, jotta heidän oman taloutensa tasapaino säilyy ja tukee myös taloyhtiön talouden tasapainoa, Koivuniemi korostaa.
Osakkaiden ja hallituksen katse talouden pitkän aikavälin suunnitteluun
Taloyhtiön osakkaiden kannattaa varmistaa, että omassa kotitalossa kunnossapitotarpeita on suunniteltu riittävän pitkälle tulevaisuuteen.
– Taloyhtiön kunnossapitoon liittyvän suunnitteluaikajänteen pitäisi olla yli kymmenen vuotta, jopa viisitoista, kun monessa yhtiössä käytäntönä on arvioida remonttitarpeita noin viiden vuoden aikajänteellä, Janne Koivuniemi korostaa.
– Jokaisessa yhtiössä on tärkeä kerätä riittävä puskuri yllättävien menojen varalle, ja on hyvä varmistaa, että taloyhtiölainojen korkoriski on ymmärretty ja osana sen hallintaa korkosuojauksesta on ainakin keskusteltu. Yhtiön talouden pitkäjänteinen suunnittelu ja ajallaan tehdyt korjaukset vaikuttavat positiivisesti myös oman asunnon arvoon, Janne Koivuniemi sanoo.