OP Uusimaa Kasvuvaraa – OP Pohjolan pk-yritystutkimus: Uudenmaan yritykset muuta maata kasvuhaluisempia

OP Pohjolan uuden Kasvuvaraa -pk-yritystutkimuksen mukaan Uudellamaalla toimivat pienet ja keskisuuret yritykset ovat muuta Suomea kasvuhakuisempia ja investointimyönteisempiä. Kasvuhaluja vähentävät kuitenkin niin Uudellamaalla kuin koko Suomessa ennen kaikkea kireä sääntely, korkea kustannustaso sekä kuluttajaluottamuksen heikkous.

Julkaistu13.5.2026 klo 06.00

Kasvuvaraa – OP Pohjola pk-yritystutkimus toteutettiin helmi–maaliskuussa 2026, ja siihen vastasi valtakunnallisesti noin 540 johtajaa yli 500 pk‑yrityksestä. Uudeltamaalta tutkimukseen osallistui 237 johtajaa 221 yrityksestä, yli 50 prosenttia heistä oli yrityksen toimitusjohtajia.

Uudenmaan pk‑yrityksillä muuta maata korkeammat kasvutavoitteet

Tutkimuksen mukaan pk‑yritysten yleisin kasvutavoite on noin 30 prosentin myynnin kasvu kolmen vuoden aikana, eli alle 10 prosentin vuotuinen kasvu.

– Tämä tarkoittaa alle 10 prosentin vuotuista kasvua, mikä on melko vaisu kasvutavoite pk-yritykselle. Vain joka kuudes pk-yrityksistä tähtää korkeaan kasvuun, eli vähintään kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa seuraavan kolmen vuoden aikana, toteaa tutkimustyötä Nordic Institute of Business & Society NIBS:issa johtanut professori Jaakko Aspara.

Uudellamaalla voimakasta kasvua tavoittelevien yritysten osuus on kuitenkin suurempi kuin muualla Suomessa.

Uudellamaalla 42 prosenttia pienistä pk‑yrityksistä tavoittelee vähintään 50 prosentin kasvua kolmen vuoden aikana ja 35 prosenttia keskisuurista pk‑yrityksistä tähtää vastaavaan kasvuun. Muualla Suomessa vastaavat osuudet ovat 32 ja 27 prosenttia.

– Koska noin kolmannes koko Suomen yrityksistä toimii Uudellamaalla, alueen pk‑yritysten kasvuhaluilla on poikkeuksellisen suuri merkitys koko Suomen talouskehitykselle. Tutkimuksen perusteella Uudenmaan pk‑yrityksiltä löytyy selvästi kasvuintoa, vaikka toimintaympäristössä on edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä, sanoo OP Uusimaan yritys‑ ja yhteisöasiakkaista vastaava liiketoimintajohtaja Hannu Ujula.

Investointiaikeet vahvempia erityisesti Uudenmaan pienissä yrityksissä

Kasvuhalukkuus näkyy Uudellamaalla myös yritysten strategisissa painotuksissa. Siinä missä koko Suomessa vain noin kolmasosa pk‑yrityksistä keskittyy tänä vuonna ensisijaisesti toiminnan laajentamiseen, Uudellamaalla osuus on selvästi suurempi. 43 prosenttia pienistä ja 36 prosenttia Uudellamaalla toimivista keskisuurista yrityksistä painottaa toiminnan laajentamista tehostamisen sijaan. Erityisesti pääkaupunkiseudun pienet yritykset erottuvat muuta maata kasvuhakuisempina.

Uudellamaalla pk‑yritysten investointiaikeet ovat keskimäärin hieman muuta maata korkeammat. Tämä näkyy erityisesti pienissä yrityksissä. 44 prosenttia Uudenmaan pienistä pk‑yrityksistä aikoo lisätä investointejaan seuraavan 12 kuukauden aikana, kun muualla Suomessa vastaava osuus on 33 prosenttia.

Investoinnit kohdistuvat ennen kaikkea nykyisen liiketoiminnan kehittämiseen, kuten tuote‑ ja palveluparannuksiin, myyntiin sekä markkinointiin ja viestintään. Uudellamaalla yritykset tekevät muuta maata enemmän kasvupanostuksia myös yritysostoihin.

Uudenmaan yritykset ennustavat henkilöstömääränsä lisääntyvän selvästi enemmän kuin muun Suomen

Vaikka Suomen BKT-kasvun ennustetaan olevan alle prosentin tänä vuonna, pk-yritykset aikovat lisätä henkilöstöään tänä vuonna koko Suomessa keskimäärin 2,5–4 prosenttia. Uudellamaalla pienet yritykset aikovat lisätä paikallista henkilöstöään keskimäärin jopa 6 prosenttia.

Ne pk-yritykset, joilla on henkilöstöä ulkomailla, lisäävät ulkomaiden henkilöstöään keskimäärin 5-15 prosenttia. Uudenmaan pienet ja keskisuuret yritykset aikovat lisätä henkilöstöään ulkomaillakin enemmän kuin muualla Suomessa toimivat yritykset.

Kasvun suurimmat esteet liittyvät sääntelyyn ja kustannustasoon

Uudenmaan pk‑yritysten kasvun merkittävimmät esteet ovat pitkälti samat kuin koko maassa, mutta tietyt tekijät korostuvat alueella muita enemmän. Uudellamaalla kasvuhaluja vähentävät erityisesti:

  • korkea työvoima‑ ja kustannustaso
  • kuluttajien varovaisuus ja kuluttajaluottamuksen heikkous
  • vaikea pääsy julkisen sektorin hankintoihin

Sen sijaan rahoitukseen liittyviä tekijöitä pidetään Uudellamaalla harvemmin merkittävinä kasvun esteinä.

Uudenmaan yritykset ovat myös muuta Suomea toiveikkaampia talouskehityksen suhteen. Tutkimuksen mukaan valtaosa pk‑yrityksistä odottaa kysynnän ja taloustilanteen paranevan Suomessa vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Uudellamaalla yritykset arvioivat kehityksen kääntyvän kasvuun hieman muuta maata aikaisemmin, sekä omassa maakunnassa että ulkomailla. Iranin sodan alkaminen lisäsi kuitenkin selvästi ”En osaa sanoa” -vastauksia, sillä noin puolet vastauksista tuli 28.2.2026 jälkeen.

Kasvuvaraa‑tutkimus

Kasvuvaraa on kansallinen pk-yritystutkimus, joka selvittää suomalaisten pk-yritysten näkemyksiä kasvusta, investoinneista, yhteiskunnasta ja toimintaympäristöstä (ml. hallituksen politiikka, sääntely, riskit), kotimaan ja ulkomaiden markkinatilanteista sekä ajankohtaisista teemoista kuten tekoälystä ja vastuullisuusraportoinnista.

Poiketen monista muista pk-yritystutkimuksista Kasvuvaraa-tutkimuksessa ei ole mukana mikroyrityksiä, vaan tutkimuksen otannassa on vain sellaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään 2 miljoonaa euroa.

Helmi–maaliskuussa toteutettuun vuoden 2026 Kasvuvaraa-tutkimuskyselyyn vastasi lähes 540 johtajaa (lähes 50 % toimitusjohtajia) yli 500 yrityksestä. Kasvuvaraa-tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja sen tarkoituksena on tarjota PK-yrityssektoriin keskittyvä vastine Suuryritystutkimukselle, jonka OP Pohjola on julkaissut jo 14 kertaa vuodesta 2012 lähtien. Molemmat tutkimukset toteuttaa Aalto-yliopiston professorien perustama Nordic Institute of Business & Society NIBS-ajatushautomo.