Koronapandemia siivittänyt asuntomarkkinat globaalisti yläilmoihin – Helsingissä, Turussa ja Tampereella asuntojen keskineliöhinnat nousseet viidessä vuodessa 20–25 prosenttia

Etelä-Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa vanhojen asuntojen hinnat sekä kauppamäärät ovat nousseet merkittävästi vuosina 2015–2020, ja koronapandemia kiihdyttää trendiä entisestään. Alueelliset erot hintojen ja kauppamäärien kehityksessä ovat huomattavat.

Suomessa asuntojen hintojen nousu on osa kansainvälistä trendiä. OECD:n tuoreiden lukujen mukaan koronapandemia on nostanut asuntojen hintoja lähes kaikilla merkittävillä talousalueilla, ja rikkaissa maissa tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 9,4 %.

Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa vanhojen rivi- ja kerrostaloasuntojen sekä omakotitalojen hinnat ovat nousseet viidessä vuodessa jopa neljänneksen. Vuosina 2015–2020 asuntojen keskineliöhinnat nousivat Helsingissä 24,4 %, Tampereella 20,3 % ja Turussa 25,1 %. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa keskineliöhintojen nousu on kiihtynyt edelleen vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.

Myös vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat vuosina 2015–2020 merkittävästi: Helsingissä 13,8 %, Tampereella 18,9 % ja Turussa 8,6 %. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat Helsingissä 24,9 %, Tampereella 30,8 % ja Turussa 27,0 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

– Vuoden 2020 huhti-toukokuussa koronapandemia jäädytti asuntomarkkinan ja kauppamäärät romahtivat. Markkina toipui kuitenkin nopeasti, ja kesällä asuntokauppa vilkastui. Tuolloin kysyntä ylitti tarjonnan erityisesti kasvukeskuksissa, mikä osaltaan vauhditti keskineliöhintojen nousua. Koronapandemian aikana kasvanut säästäminen ja lisääntynyt etätyö sekä matala korkotaso kiihdyttävät hintojen nousua entisestään niin meillä kuin maailmalla, kertoo OP:n henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie

Kasvukeskusten ulkopuolella sekä vanhojen asuntojen kauppamäärät että keskineliöhinnat puolestaan laskivat vuosina 2015–2020. Kauppamäärät laskivat esimerkiksi Imatralla 30,6 % ja Joensuussa 6,3 %. Hinnat taas laskivat Imatralla 11,7 % ja Joensuussa 7,4 %.

Tämän vuoden tammi-kesäkuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat kuitenkin kasvaneet myös kasvukeskusten ulkopuolella viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, esimerkiksi Imatralla 38,9 % ja Joensuussa 43,3 %. Samaan aikaan keskineliöhintojen lasku on loiventunut. Imatralla hinnat ovat laskeneet 1,9 % ja Joensuussa nousseet 3,0 % viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna.

– Kun tarkastellaan viimeisen viiden vuoden kehityslukuja, erot kasvukeskusten ja muun Suomen välillä ovat huomattavia. Lukujen valossa esimerkiksi vuonna 2015 ostettu 100 000 euron asunnon arvo olisi Helsingissä tänä päivänä noin 124 000 ja vastaavasti Imatralla 88 000. Uskomme, että kysyntä markkinoilla pysyy vahvana tämän ja ensi vuoden, ja sen myötä asuntojen hinnat jatkavat nousua kasvukeskuksissa, Christie toteaa.      

Maakunnittain vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat vuosina 2015–2020 eniten Pohjois-Pohjanmaalla (21,3 %), Uudellamaalla (19,5 %) ja Pohjanmaalla (18,4 %). Lasku oli puolestaan voimakkainta Pohjois-Karjalassa (10,8 %), Keski-Pohjanmaalla (8,3 %) ja Etelä-Karjalassa (3,8 %).

Tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan keskusliiton vanhojen asuntojen kauppatilastoihin.

OECD:n data löytyy osoitteesta https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=RHPI.