Asuntokauppaa tehtiin viime vuonna poikkeuksellisen paljon. Vilkkaimmillaan asuntomarkkinat kävivät kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja niiden veto rauhoittui hieman loppuvuotta kohden. Asuntojen hinnat nousivat koko Suomessa keskimäärin 3,7 prosenttia. Nopeinta hintojen nousu oli yhä suuremmissa kaupungeissa, mutta samalla hintojen nousu oli laaja-alaisempaa kuin vuosiin. Hinnat nousivat sekä osakeasunnoissa että omakotitaloissa.
OP Ryhmän ekonomistit odottavat asuntojen hintojen nousevan tänä vuonna 2,5 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna hintojen nousu hidastuu lähemmäs koronaa edeltänyttä aikaa, ja hintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Esimerkiksi viime vuosien runsas rakentaminen on alkanut heijastua hintoihin.
– Kaiken kaikkiaan viime vuosi oli erinomainen asuntomarkkinoilla. Hinnat nousivat ennätysvauhtia, mutta eivät kuitenkaan niin nopeasti, että suuria epätasapainoja olisi päässyt syntymään. Loppuvuonna nähty asuntokaupan tasaantuminen oli kuitenkin jo tervetullutta. Asuntomarkkinoiden vire jatkuu nyt hyvänä, vaikka tämän vuoden aikana voidaan nähdä myös heikompia vaiheita, kertoo OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén.
Markkinoiden odotukset korkojen noususta ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina. Tyypillisimmän asuntolainojen viitekoron eli 12 kuukauden euriborkoron odotetaan nousevan positiiviseksi jo tänä vuonna tai viimeistään ensi vuonna.
– Korkojen nousu voi näkyä nopeasti asuntovelallisen elämässä, mutta erityisesti se heijastuu vuoden 2023 näkymiin. Ilmassa on kuitenkin useita talouskehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä, sanoo Widgrén.
Asuntomarkkinoilla runsaasti tyhjiä asuntoja – korona ei muuttanut trendiä
OP Ryhmän asuntomarkkinakatsauksessa on tarkasteltu tuoreen asuntomarkkinatilanteen lisäksi asuntokannassa olevia tyhjiä asuntoja, eli asuntoja, joissa ei ole vakituista asukasta. Näihin lukeutuu myös esimerkiksi kakkosasuntoja tai lyhytvuokrakäytössä olevia asuntoja.
Tarkastelun perusteella suhteellisesti vähiten tyhjiä asuntoja on suuremmissa kaupungeissa ja niiden lähialueilla. Kaiken kaikkiaan Suomessa 11,4 prosenttia asuntokannasta on vailla vakituista asukasta. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaava luku on 9,7 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 13,9 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 18,4 prosenttia. Tyhjien asuntojen määrä on noussut trendinomaisesti koko 2000-luvun, eikä koronavuosi 2020 tehnyt tähän kehitykseen muutosta. Eniten Suomessa on tyhjänä kerrostaloasuntoja.
– Asuntomarkkinoiden toiminnan kannalta on toki tärkeää, että asuntokannassa on myös tyhjiä asuntoja. Näyttää kuitenkin siltä, että tyhjien asuntojen määrän nouseva trendi on jopa kiihtynyt viime vuosina. Syitä tähän on lukuisia, kuten esimerkiksi varallisuuden lisääntyminen ja lyhytvuokraus. Ilmiö vaatii aiempaa enemmän huomiota, sillä se voi vaikuttaa asuntomarkkinoiden tasapainoon, Widgrén toteaa.
OP:n ekonomistien tuore asuntomarkkinakatsaus luettavissa täällä: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa
Kunnat, joissa on vähiten tyhjiä kerrostaloasuntoja (suhde asuntokannasta):
- Pirkkala (7,3 %)
- Kaarina (7,4 %)
- Espoo (7,4 %)
- Vantaa (7,8 %)
- Kerava (8,1 %)
- Helsinki (8,4 %)
- Lempäälä (8,5 %)
- Hollola (8,7 %)
- Nokia (9,0 %)
- Järvenpää (9,1 %)