Suomalaisten suosituin tapa suojautua korkojen nousulta on korkokatto – se suojaa asuntolainaa korkojen nousulta ja pitää lainan kustannukset kohtuullisina myös nykyistä korkeammassa korkoympäristössä. Korkokattoja otetaan nyt erityisesti uusiin asuntolainoihin ja pitkälle laina-ajalle: uusista korkokattosopimuksista 83 prosentissa suojaus on mitoitettu 10 vuodelle tai sitä pidemmälle ajalle.
Helmikuussa 2022 OP:n asuntolainakannassa korkosuojattuja lainoja oli 30 prosenttia, ja uusien asuntolainojen korkosuojausaste oli 41 prosenttia. Korkosuojauksia on eniten käytetyissä omakotitaloissa, joista lähes puolet on suojattu korkojen nousun varalta.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa epävarmuutta korkotilanteeseen, ja korkojen nousun varalle on yhä syytä varautua. Eniten korkosuojaus kiinnostaa nuoria ja pienituloisia uusien asuntolainojen ottajia. Korkokattojen kysyntä painottuu pitkiin suojausaikoihin ja mataliin korkokattotasoihin. Ylivoimaisesti suosituin korkokattotaso on 0,01 prosenttia, kertoo OP:n henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie.
OP Ryhmä on arvioinut, että monien asuntolainojen pohjalla oleva 12 kuukauden euribor-viitekorko ylittää nollatason vuoden 2022 aikana ja nousee yhteen prosenttiin vuoden tai kahden aikana.
Korkojen nousu tuntuu etenkin suurissa taloyhtiölainoissa
Taloyhtiölainoissa korkoja suojataan selkeästi heikommin kuin asuntolainoissa. OP:n taloyhtiölainakannasta vain vajaa kuusi prosenttia on korkosuojattua.
– Alhaisen korkosuojausasteen suurin syy on, ettei taloyhtiölainojen korkosuojausmahdollisuuksista olla tietoisia, eivätkä ne siten tule puheeksi yhtiökokouksissa. Mahdollisuus korkosuojaukseen kannattaa kuitenkin selvittää, sillä korkojen nousu iskee erityisesti suuriin taloyhtiölainoihin, selventää OP:n pk-yrityksistä vastaava johtaja Heikki Peltola.
Keskimääräinen taloyhtiölainan suuruus on 300 000 euroa, mutta osassa yhtiöistä on otettu jopa miljoonaluokan lainoja. Suuria taloyhtiölainoja on etenkin uudiskohteissa, joissa on yleensä rakennuttamisen jälkeen isot yhtiölainat osakkaiden hoidettavina, sekä putki- tai julkisivuremontteja tehneissä yhtiöissä.
– Yhdenkin prosenttiyksikön koronnousu tuntuu osakkaan kukkarossa. Jos osakas maksaa taloyhtiölainaa korkoineen 900 euroa vuodessa, ja korot nousevat yhdestä prosentista kahteen prosenttiin, nousevat osakkaan lainanhoitokulut 17 prosenttia eli 1 050 euroon vuodessa, Peltola sanoo.
Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi