Talouden näkymien heikentyminen johtuu ennen kaikkea jyrkästi nousseista koroista, kiihtyneestä inflaatiosta ja hitaammasta vientimarkkinoiden kasvusta. Ennuste nojaa markkinaodotuksiin niin koroista kuin energian hinnoista. Erityisesti korko-odotukset ovat nousseet selvästi elokuusta.
– Toistaiseksi talous on kehittynyt vähintäänkin linjassa odotusten kanssa. Nyt on kuitenkin jo nähtävissä, että korkojen nousu ja inflaatio alkavat vähitellen heikentää kulutusta. Ensi vuonna myös vientikysyntä hiipuu, kertoo OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ennustemuutosten taustoista.
OP:n ekonomistit arvioivat, että Suomen talous heikkenee ensi vuonna varsin laajalla rintamalla. Kulutus supistuu heikon reaalitulokehityksen ja lisääntyneen säästämisen vuoksi. Korkojen nousu iskee erityisesti asuinrakennusinvestointeihin. Vienti kärsii markkinoiden kasvun vaimenemisesta. Lisäksi elpyminen koronasta ei enää tue olennaisesti palvelujen kysyntää viennissä tai kulutuksessa.
Inflaatio saavuttaa huippunsa talven aikana. Kuluttajahintojen nousu on kuitenkin laaja-alaistunut, ja inflaatio hidastuukin verkkaisesti. Ensi vuonna hintojen nousu on yhä keskimäärin voimakasta ja pysyy yli tavoitellun kahden prosentin tason myös vuonna 2024.
Työllisyys oli kolmannella vuosineljänneksellä kaikkien aikojen korkeimmalla tasollaan, vaikka työllisyysaste jäi yhä 1990-luvun alun huipputasosta. Sekä työllisyyden että työttömyyden kehitys on kuitenkin vuoden aikana heikentynyt. Seuraavina vuosina työttömyys nousee maltillisesti, kun talouskasvu hidastuu.
Suomen talouden ulkoinen tasapaino on heikentynyt jyrkästi vuoden aikana, ja vaihtotaseen vaje pysyy lähivuosina suurena. Vajetta kasvattaa niin viennin väheneminen kuin tuontienergian kallistuminen. Myös julkinen vaje kasvaa, joten Suomen talous kärsii kaksoisvajeesta. Sekä julkinen talous että koko Suomen kansantalous velkaantuvat.
– Suomessa ei olla vielä oikein herätty siihen, että kärsimme rakenteellisesta kaksoisvajeesta. Yksityisen sektorin ylijäämä ei enää kompensoi julkista vajetta, ja Suomi kansantaloutena velkaantuu ulkomaille. Tämä rajoittaa politiikkavalintoja ja lisää pidemmän päälle myös yksityisen sektorin rahoituskustannuksia, sanoo pääekonomisti Heiskanen.
Suhdanne-ennusteen riskit ovat tasapainossa. Energiakriisin kärjistyminen voi johtaa euroalueella lähivuosina syvempääkin taantumaan. Energian hinnan säilyessä maltillisena, ja palvelusektorin yhä elpyessä talous voi kehittyä ennakoitua paremmin. Suomessa suurimmat riskit liittyvät kansainvälisen talouden kehitykseen, korkojen nousun heijastumiseen kulutus- ja investointikysyntään sekä kilpailukykyä heikentäviin palkankorotuksiin.
Maailmantalous epäyhtenäisenä kohti taantumaa
Maailmantalouden suhdanteet eivät tällä erää etene samalla tavalla yhtenäisessä tahdissa kuin koronapandemian tai finanssikriisin aikana. Näkymät ovat heikoimmat kehittyneissä läntisissä talouksissa, joiden vauhtia hidastaa kapasiteettipula, korkea inflaatio ja kiristyvä rahapolitiikka.
OP:n ekonomistit arvioivat, että kehittyneiden maiden talouskasvu jää vuosina 2023-24 heikoimmaksi sitten 1980-luvun alun pois lukien finanssikriisin ja koronapandemian vuodet 2009 ja 2020. Koko maailmantalouden kehitys on piirun verran myönteisempää, sillä kehittyvien maiden näkymät ovat positiivisemmat. Esimerkiksi Kiinan talous on kehittynyt tänä vuonna heikosti, mutta piristyy, kun koronarajoitukset hellittävät.
– Koko maailmantaloudenkin kasvu jää silti vuonna 2023 alle 2,5 prosentin, jota hitaampi kasvu katsotaan taantumaksi, kun käsitellään koko maailmantaloutta, huomauttaa pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Euroalueen talouden vahva veto on alkanut hiipua ja edessä on taantuma. Euromaiden suhdannenäkymät eivät ole aivan yhtenevät. Osa toipuu vielä koronapandemiasta, eikä kärsi yhtä paljon Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta energian kallistumisesta. Kiristyvä rahapolitiikka ja inflaation heikentävä ostovoima vaikuttavat silti kaikkiin maihin.
Euroalueen inflaatio saavuttaa todennäköisesti lakipisteensä talven aikana. Pohjainflaatio pysyy kuitenkin koko vuoden korkealla, ja inflaatio on vielä vuonna 2024 yli keskuspankin tavoitteen.
Euroalueen keskuspankki jatkaa ohjauskorkojen nostoja talven ajan. Suurimmat koron nostot ovat jo takana, mutta ensi vuoden aikana aletaan myös vähentää arvopaperiomistuksia, eli aloitetaan määrällinen kiristäminen.
– Poikkeuksellisen nopeasti kiristynyt rahapolitiikka hidastaa talouskasvua selvästi ensi vuonna. Kireää rahapolitiikkaa kuitenkin tarvitaan, ettei inflaatio muodostu pitkäaikaiseksi ilmiöksi euroalueella, toteaa senioriekonomisti Tomi Kortela.