Asuntomarkkinoiden suunta on kääntynyt selvästi ja asuntokaupan hyvä veto hidastunut korkojen ja asumismenojen nousun myötä. Asuntokauppoja tehdään viime vuosia vähemmän, esimerkiksi omakotitalojen kauppamäärä laski kolmannella neljänneksellä 17 prosenttia viime vuodesta. Asuntojen hinnat ovat kääntyneet jo selvempään laskuun. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
OP Ryhmän ekonomistit odottavat asuntojen hintojen olevan tänä vuonna hieman vajaan prosentin viimevuotista korkeammalla vahvan alkuvuoden ansiosta. Loppuvuonna hinnat ovat laskeneet jo keskimäärin viime vuoden alapuolelle.
Ensi vuonna hintojen lasku jatkuu. Korkojen nousun vaikutukset näkyvät osin viiveellä, ja yleinen taloustilanteen heikkeneminen heijastuu asuntojen hintoihin. Ensi vuonna asuntojen nimellishinnat laskevat 4–6 prosenttia. Korkeana pysyttelevä inflaatio painaakin reaalihinnat selvään laskuun.
– Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta. On mahdollista, ettei tilanne enää ensi vuoden lopulla heikkene, jos epävarmuus korkojen kehityksestä vähenee ja työllisyystilanne pysyy hyvänä, sanoo OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén.
Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat laskevat muuta maata enemmän
Koko maan asuntojen hinnat laskivat lokakuussa noin 3,5 prosenttia kesäkuussa nähdyistä huippulukemista. Pääkaupunkiseudulla huipusta on jo tultu alas noin 4,5 prosenttia, ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa keskimäärin 2,5 prosenttia.
– Asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun kaikkialla Suomessa, mutta hintojen lasku on ollut toistaiseksi voimakkainta suuremmissa kaupungeissa, etenkin Helsingissä, ja pienissä asunnoissa. Vuoden kolmannella neljänneksellä kerrostaloyksiöiden hinnat koko Suomessa laskivat keskimäärin 3,2 prosenttia, kun taas kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen hinnat nousivat prosentin vuoden takaa, ekonomisti Joona Widgrén toteaa.
OP Ryhmän ekonomistit odottavat asuntojen hintojen laskevan voimakkaimmin suuremmissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla hintojen odotetaan laskevan 5–7 prosenttia, pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskimäärin 3,5–5,5 prosenttia.
Lainanhoitorasitus on suurin kaupungeissa
Kotitalouksien korkomenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat olleet poikkeuksellisen matalalla viime vuosina. Nyt kun korot ovat nousseet tuloja nopeammin, nousee myös korkomenojen ja tulojen suhde merkittävästi. Suhdeluku ei kuitenkaan yllä euroajan huippuihin.
Lainanhoitorasitus on luku, joka kertoo kuinka paljon lainan lyhentämiseen, korkoihin ja muihin kuluihin menee suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Tämä lukema on ollut viime vuosina verrattain vakaa, mutta lainanhoitorasitus on eri puolilla Suomea hyvin eri suuruinen. Tulot ovat jakautuneet Suomessa melko tasaisesti, mutta lainanhoitokulut ovat suurissa kaupungeissa selkeästi muuta maata suuremmat.
OP Ryhmän ekonomistien tekemän laskelman mukaan tyypilliseen osakeasuntoon otetun lainan lainanhoitorasitus Helsingissä on noin 46 prosenttia kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin nähden, kun koko maan keskiarvo on noin 25 prosenttia. Tässä yhteydessä tyypillisellä asunnolla tarkoitetaan kunnan keskikokoista osakeasuntoa, joka on rahoitettu 85-prosenttisesti lainalla.
– Uusista asuntolainoista noin kolme neljäsosaa on annuiteettilainoja, jossa maksuerän suuruus elää korkojen mukana. Siksi korkojen nousu heijastuu lainanhoitomenoihin, ja eniten se vaikuttaa niihin, joilla on suurimmat asuntolainat. Jos asiakkaalla on korkosuojaus tai lainassaan kiinteä korko, ei hänen lainanhoitorasituksensa kasva korkojen noustessa, ekonomisti Joona Widgrén toteaa.
OP:n ekonomistien tuore asuntomarkkinakatsaus luettavissa täällä: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi