OP Ryhmän ekonomistien ennusteen mukaan Suomen talous painuu odotetusti maltilliseen taantumaan. Suomen bruttokansantuote supistuu (BKT) 0,3 prosenttia vuonna 2023 ja pysyy 0,0 prosentissa vuonna 2024. Molemmat ennusteet ovat säilyneet ennallaan elokuun ennusteesta.
– Suomen talous on kestänyt kokonaisuutena verrattain hyvin siihen kohdistuneet monet iskut, kuten Venäjän kaupan romahduksen, inflaation kiihtymisen ja korkojen nopean nousun. Taantuma on toistaiseksi maltillinen, mutta toisaalta käännettä parempaan ei ole vielä näköpiirissä, luonnehtii OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Suomen talous on heikentynyt kuluvana vuonna laaja-alaisesti. Etenkin vienti, investoinnit ja yksityinen kulutus ovat supistuneet. Eniten ovat kärsineet alat, joihin korkojen nousu on vaikuttanut eniten, kuten asuinrakentaminen ja asuntokauppa sekä suhdanneherkimmät vientitoimialat. Yksityisen kysynnän vähenemistä on tasapainottanut julkisen kulutuksen vahva kasvu.
Vienti kärsii heikosta teollisesta suhdanteesta. Suhdanneherkimpien toimialojen vienti on kääntynyt jyrkkään laskuun, ja vientitilaukset ovat vähentyneet laaja-alaisesti. Maailmankauppa supistuu vuonna 2024, ja vientituotteiden hinnat laskevat laajasti. Suomen viennin määrä vähenee vuonna 2024 toista vuotta peräjälkeen.
Yksityinen kulutus vähenee hieman tänä vuonna. Ensi vuonnakaan yksityinen kulutus ei kasva reaalitulojen kasvusta huolimatta, sillä heikkenevä työmarkkinatilanne lisää säästämistä ja korkojen nousu vaikuttaa vähitellen koko voimallaan. Julkisen kulutuksen ei odoteta enää kasvavan vuonna 2024.
Investoinnit supistuvat vuonna 2023 viisi prosenttia ja alamäki jatkuu vuonna 2024. Eniten investointeja heikentää asuinrakennusinvestoinnit, joiden arvioidaan olevan ensi vuonna 16 prosenttia pienemmät kuin kaksi vuotta aiemmin vuonna 2022.
Työllisyys kääntymässä laskuun
Työttömyys on kääntynyt nousuun kuluvan vuoden aikana. Avoimien työpaikkojen määrä on palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle, ja lomautukset ovat kääntyneet nousuun. Vuonna 2024 työttömyys nousee yhä ja työllisyysaste kääntyy laskuun.
Inflaatio on hidastunut selvästi, ja lähivuosina sen arvioidaan painuvan parin prosentin tuntumaan.
– Suomen talouskehityksen riskit ovat kallellaan heikompaan suuntaan. Hieman parempi kehitys on toki mahdollista, mutta epävarmuus on koholla pitkään ja nykyisessä taloustilanteessa riskien realisoituminen voi suistaa talouden jyrkästi raiteiltaan. Merkittävästi ennustettua parempi kehitys on sen sijaan epätodennäköistä, arvioi pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Suurimmat riskit maailmantalouden kehityksessä
Maailmantalous on kasvanut kuluvana vuonna arvioitua paremmin. Kehitys on ollut kaksijakoista. Teollisuus on ollut taantumassa ja palvelut ovat vetäneet kasvua. Ensi vuonna teollisen suhdanteen odotetaan säilyvän heikkona ja palveluiden vauhdin hiipuvan.
Maailmantalouden kannalta keskeisimmässä roolissa on Yhdysvaltain talous. Yhdysvaltain kehitys yllätti myönteisesti vuonna 2023, mutta Yhdysvaltain talouskasvun odotetaan kuitenkin hiipuvan ensi vuonna. Kasvu on perustunut voimakkaasti kotitalouksien kulutukseen, jota on tukenut paitsi vahva työllisyystilanne myös korona-aikaiset säästöt. Kotitalouksien luottamus on säilynyt verraten hyvänä. Keskeisistä kasvun ajureista työllisyys ja säästöjen hyödyntäminen ovat heikkenemässä, ja kotitalouksien luottamus voi heikentyä nopeastikin. Investoinnit puolestaan nojaavat vahvasti talouspoliittiseen tukeen.
– On vaikea arvioida, miten nopeasti Yhdysvaltain talouden suhdanne vaimenee. Yhdysvaltain kehitys voi yhä jatkua hieman odotettua parempana, mutta tällöin riskit talouden jyrkemmästä viilenemisestä lisääntyvät vähitellen, sillä inflaatio ja korot säilyvät tuolloin korkealla, toteaa Reijo Heiskanen.
Euroalueen talouden kehitys jatkuu heikkona vuonna 2024. Inflaatio kuitenkin hidastuu, ja keskuspankki voi alkaa vuoden mittaan keventää rahapolitiikkaansa.
– Euroopan keskuspankin (EKP) koronnostot ovat hyvin todennäköisesti saavuttaneet loppunsa. Markkinat ennakoivat EKP:n aloittavan koron laskut vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, joka näkyy jo markkinakorkojen hienoisena laskuna. Inflaatiokehitys voi aiheuttaa yllätyksiä suuntaan tai toiseen, mutta todennäköisesti vuoden päästä korot ovat nykyistä matalampana, arvioi senioriekonomisti Tomi Kortela.
OP Ryhmän talousennusteet ovat luettavissa täällä: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa
Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi