Pohjola Vakuutuksen korvausmeno kasvoi vuonna 2024 neljä prosenttia ja oli yli 1,12 miljardia euroa. Ilmoitetuista vahingoista korvattiin viime vuonna yhteensä 94 prosenttia.
– Alkuvuonna sattui runsaasti vahinkoja niin omaisuudelle, autoille kuin myös ihmisille: pakkaset ja liukkaat kelit olivat näistä suuren osan takana. Kohti loppuvuotta vahinkokehitys tasaantui, mutta kokonaiskuvassa vahinkoja sattui paljon, yli miljoona viime vuoden aikana. Tämä on suurin määrä vuosittaisia vahinkoja Pohjola Vakuutuksen vahinkohistoriassa, summaa Korvauspalveluiden johtaja Sari Styrman.
Pakkasen aiheuttamia vahinkoja ennätysmäärä – henkilöasiakkaille sattui poikkeuksellisen paljon suurvahinkoja
Viime vuosi oli poikkeuksellinen luonnonilmiövahinkojen näkökulmasta. Etenkin alkuvuoden pakkasjakso aiheutti harvinaisen paljon ja laaja-alaisesti vahinkoja. Esimerkiksi rakennusten vuotovahinkoja, eli putkiin liittyviä vahinkoja, korvattiin tammi-kesäkuussa 44 prosenttia edellisvuotta enemmän, ja tammi-maaliskuussa peräti 91 prosenttia enemmän.
– Ilmastonmuutoksen myötä näemme tulevaisuudessa yhä enemmän sään ääri-ilmiöitä. Alkuvuoden pakkasjakson lisäksi myös myrskyt ja rankkasateet aiheuttivat vahinkoja viime vuoden aikana. Myrskypäiviä oli vuonna 2024 Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan 42, mikä on toiseksi korkein määrä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisen vahinkopiikin aiheutti marraskuun alun myrsky, joka kuritti kotitalouksia erityisesti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Myös marraskuun lopun Jari-myrsky aiheutti selkeän vahinkopiikin, kertoo Styrman.
Luonnonilmiövahinkojen lisäksi henkilöasiakkaille sattui selvästi tavallista enemmän omaisuuden suurvahinkoja eli vahinkoja, joiden korvauskustannukset ylittävät 300 000 euroa. Näiden taustalla oli myös luonnonilmiöistä johtuvia syitä, mutta vahinkoja sattui paljon myös muista syistä: vahinkojen määrä kasvoi peräti 73 prosenttia vuodesta 2023.
– Erityisesti palovahinkoja on sattunut kiinteistöille selvästi tavallista enemmän. Tämä tarkoittaa, että moni suomalainen on viime vuonna menettänyt kotinsa tai esimerkiksi kesämökkinsä. Useassa vahingossa taustalla oli alkuvuoden pakkasjakso ja kodin lämmittäminen: pitkästä aikaa käyttöönotettu tulisija, lisälämmittimet tai ylikuormittuneet sähköjärjestelmät aiheuttivat suuren osan palovahingoista, nostaa Styrman esille.
Hengitystieinfektioista maksettujen korvausten kasvu on pysähtynyt – kaatumisia ja ihosairauksia korvattu aikaisempaa enemmän
Terveysvakuutuksen käyttöaktiivisuus on jatkanut kasvuaan: maksetut korvaukset ovat kasvaneet vuonna 2024 yli 10 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Terveysvakuutuksesta maksettiin korvauksia 153 miljoonaa euroa vuonna 2024.
– Korvauksissa korostuvat tuttuun tapaan akuutit hengitystieinfektiot. Niistä maksetut korvaukset ovat kasvaneet voimakkaasti koronapandemian jälkeen, mutta viime vuonna kasvu pysähtyi. Flunssista maksetut korvaukset kasvoivat yhä viime vuoden aikana, mutta korvatulehduksista sen sijaan on maksettu aikaisempaa vuotta vähemmän korvauksia, arvioi Styrman.
Myös laboratoriotutkimukset hengitystieinfektioiden yhteydessä näyttävät tilastojen mukaan yleistyneen: niistä maksetut korvaukset kasvoivat viime vuonna yli 31 prosenttia. Tämä oletettavasti heijastanee liikkeellä olleiden virusten ja bakteerien sitkeyttä ja toisaalta kasvanutta kiinnostusta tietää infektioiden aiheuttaja.
Akuuttien hengitystieinfektioiden jälkeen eniten korvauksia maksettiin ihon sairauksista ja kaatumisista. Vuonna 2024 ihosairauksista maksetut korvaukset kasvoivat 14 prosenttia ja kaatumisista maksetut korvaukset noin 11 prosenttia edellisvuodesta. Kaatumisvahingot ajoittuvat tyypillisesti erityisesti joulu- ja maaliskuun välille.
– Merkittävin kasvu maksetuissa korvauksissa on kuitenkin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöissä, joissa maksetut korvaukset ovat kasvaneet 47 prosenttia. Erityisesti ADHD:n osuus maksetuista korvauksista on kasvanut: kasvua on 63 prosenttia verrattuna vuoteen 2023, nostaa Styrman esille.
Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi