Suomen talous kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 1,4 prosenttia edellisestä vuodesta, ja indikaattorien perusteella talouskasvu on piristynyt yli kahden prosentin kolmannen vuosineljänneksen aikana. Kasvua tukevat ennen kaikkea vienti ja investoinnit, mutta yksityinen kulutuskin on alkanut toipua.
– Kesän jälkeen taloudesta on tullut hyviä ja huonoja uutisia. Öljy on kallistunut ja korot nousseet. Talouskasvu on silti vahvistunut, suhdanneindikaattorit vahvoja ja uudet investointihankkeet tukevat lähivuoden näkymiä, kertoo OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Vienti ja investoinnit vahvistavat kasvua
Vaikka BKT:n kasvuennuste on säilynyt ennallaan, sen taustalla olevat tekijät ovat muuttuneet: vienti ja investointinäkymät ovat kohentuneet, kulutus hieman vaimentunut ja arvio tuonnin kasvusta noussut.
Vienti on kasvanut jo muutaman vuoden ajan hyvää vauhtia. Jatkossa vientiä tukevat suotuisa markkinakysyntä ja Suomen hyvä kustannuskilpailukyky, minkä seurauksena viennin suhde kansantuotteeseen nousee vuoteen 2028 mennessä korkeimmalle tasolleen viiteen vuosikymmeneen.
Investoinnit kasvavat voimakkaasti osin julkisten hankintojen ja datakeskushankkeiden vuoksi. Myös muut investoinnit elpyvät, jos kohta asuinrakentamisen taso säilyy yhä verrattain matalana. Kokonaisuutena investointien suhde kansantuotteeseen nousee lähivuosina korkeimmalle tasolle yli kolmeen vuosikymmeneen.
– Investoinnit painottuvat voimakkaasti tuontihyödykkeisiin, siksi ne eivät heijastu vastaavasti talouskasvuun, ja vaihtotase kääntyy jälleen alijäämäiseksi. Samalla ne kuitenkin kasvattavat Suomen tuotantopotentiaalia ja vahvistavat pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä, joten tilapäinen vaje on lähinnä myönteinen asia, Heiskanen sanoo.
Kulutus ja työmarkkinat elpyvät, inflaatio maltillistuu
Yksityinen kulutus on alkanut elpyä, ja vuonna 2027 sen merkitys talouskasvun tukena vahvistuu entisestään. Tänä vuonna kulutusta tukee suurimmalta osin säästämisasteen lasku, ensi vuonna reaalitulojen kasvu. Ennusteen mukaan säästämisaste pysyy edelleen verrattain korkealla osittain nousseen korkotason vuoksi.
Inflaatio maltillistuu energian hinnan laskiessa markkinaodotusten mukaisesti. Suomessa pohjainflaatio on säilynyt matalana, ja kuluttajahintojen nousu on ollut euroalueen keskiarvoa hitaampaa.
Työmarkkinat ovat alkaneet vähitellen elpyä. Työllisyys kasvaa vuonna 2027 hyvää tahtia. Työttömyys alkaa laskea, mutta säilyy yhä verrattain korkealla tasolla, sillä työmarkkinoilla on aiempaa enemmän ihmisiä.
Maailmantalous sinnittelee vakaassa kasvussa
Kokonaisuutena maailmantalous on kestänyt Lähi-idän sodan vaikutukset toistaiseksi verrattain hyvin. Maailmantalouden kasvu hidastui alkuvuonna edellisestä vuodesta vain hieman. Teollinen suhdanne ja maailmankauppa kuitenkin vahvistuivat.
Lähi-idän sota painoi luottamusta talouteen keväällä. Kesän myötä suhdannekyselyt jälleen vahvistuivat, jos kohta uudelleen kallistunut energia on luonut jälleen epävarmuutta. Suhdanneindikaattorit puoltavat silti vakaan tai hieman elpyvän kehityksen jatkumista.
Markkinoilla hinnoitellaan öljyn hinnan vähitellen laskevan. Tämä hillitsee inflaatiota ja mahdollistaa maailmantalouden kasvavan pitkän ajan keskiarvon tuntumassa. Teollinen suhdanne ja maailmankauppa kehittyvät suhteessa BKT:n kasvuun paremmin kuin edellisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin.
Euroalueen kasvun ennustetaan jatkuvan tasaisena, kun nousseita korkoja ja energian hintaa kompensoi elpyvä teollisuus ja vientikysyntä. Lähi-idän kriisin vuoksi noussut energian hinta ei ole heijastunut laajemmin muihin hintoihin. Inflaatiodynamiikka ei tällä hetkellä juurikaan anna tarvetta merkittävälle rahapolitiikan kiristämiselle. Tällöin pidemmät euriborkorot voivat jopa laskea nykyiseiltä tasolta. Jos kriisi eskaloituu uudelleen, on riski rahapolitiikan kiristyksille ja korkojen nousulle merkittävä.
Geopoliittisesta epävarmuudesta huolimatta ennusteen riskit ovat kokonaisuutena tasapainossa. Geopoliittisen tilanteen vaihtelut voivat sekä heikentää että vauhdittaa taloutta. Julkistettujen suurten hankkeiden vaikutuksia on arvioitu ennusteessa varovaisesti, ja niillä voi olla myös pidempiaikaisia talouskasvua vahvistavia vaikutuksia.
OP Pohjolan ekonomistien tuore suhdanne-ennuste on luettavissa täällä: op.fi/ekonomistikatsaukset
Lisätiedot medialle:
OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi