Suomen talous alkoi toipua viime vuoden lopulla alkuvuoden notkahduksesta, jolloin talous kasvoi keskimäärin vain vähän. Tämän vuoden tammi-helmikuun tiedot puoltavat talouden jatkaneen elpymistä.
Lähi-idän sota hidastaa kuitenkin jälleen talouden piristymistä. Korkeampi inflaatio ja lisääntynyt epävarmuus heijastuvat todennäköisesti kulutukseen kevään aikana ja saavat yritykset varovaisemmiksi investointipäätöksissään.
– Lähi-idän sota seurauksineen heikentää väistämättä Suomen talouskehitystä. Suomen talous selviää kuitenkin kolhulla lyhytaikaisesta öljynhintapiikistä ja epävarmuuden noususta. Toistaiseksi esimerkiksi maksukorttidata ei puolla sitä, että kuluttajat olisivat merkittävästi muuttaneet kulutuskäyttäytymistään, toteaa OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Öljyn hinnalla ratkaiseva merkitys näkymille
Öljyn hinnan kehitys on ratkaisevaa Lähi-idän sodan talousvaikutuksille. Ennuste perustuu oletukseen, että öljyn hinta maltillistuu muutaman kuukauden nousun jälkeen ja laskee kesään mennessä 70 dollariin barrelilta.
Yksityinen kulutus kasvaa kuluvana vuonna käytettävissä olevien tulojen lisääntymisen verran eli maltillisesti. Säästämisaste nousee tilapäisesti ja palautuu sitten viime vuoden lopun tasolle. Vuonna 2027 yksityinen kulutus kasvaa hieman käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Säästämisaste säilyy pidemmän ajan keskiarvoa korkeampana.
Investoinnit lisääntyvät vahvasti erityisesti julkisten hankintojen vetämänä, ja myös yksityiset investoinnit kääntyvät kasvuun yritysten panostusten myötä. Asuinrakennusinvestoinnit elpyvät vaisuimmin. Ensi vuonna yksityisten investointien elpyminen vahvistuu, jos kohta julkiset investoinnit eivät enää nouse kohonneelta tasoltaan.
Vienti veti kohtalaisen hyvin viime vuonna, ja kasvu jatkuu tänä vuonna kohtalaisena. Kehitystä tukee talouden piristyminen tärkeissä vientimaissa Saksassa ja Ruotsissa. Ensi vuonna tahti piristyy hieman maailmantalouden kasvun parantuessa.
Inflaatio nousee energian hinnan kallistumisen vuoksi tilapäisesti. Inflaatio on kuitenkin ollut matalissa lukemissa, joten näkymä säilyy kokonaisuutena maltillisena.
Työllisyys elpyy vähitellen ja työllisyysaste on verrattain korkeissa lukemissa. Myös työttömyys säilyy korkeana, sillä työmarkkinoille osallistuvien määrä kasvaa edelleen. Tätä kuvaa työvoimaosuus, työllisten ja työttömien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä, joka on historiallisessa huipussaan.
Julkinen vaje kasvaa kuluvana vuonna muun muassa puolustushankintojen vuoksi. Ensi vuonna julkinen talous tasapainottuu hieman. Keskipitkällä aikavälillä saavutettu parlamentaarinen sopu julkisen talouden vakauttamisesta lisää todennäköisyyttä, että velkasuhteen nousu taittuu.
Riskit ovat ilmeisiä, mutta mahdollisuuksia parempaakin on
Suurimmat riskit liittyvät kansainvälisen talouden kehitykseen, erityisesti energian hinnan kehitykseen. Kärjistyvä ja pitkittyvä kriisi Lähi-idässä voisi painaa talouden taantumaan, varsinkin, kun tässä tilanteessa epävarmuus lisääntyisi samalla. Mahdollisuuksia luovat konfliktien päättyminen, joka yhdessä hyvän kustannuskilpailukyvyn kanssa voisi tukea Suomen taloutta selvästi.
– Suomen talous on ollut hidas sopeutumaan talouden häiriöihin ainakin puoli vuosisataa. Toistuvat häiriöt lisäävät mahdollisuutta, että Suomen talouskasvu on pitempään vaisua. Heikon kasvun jaksoja ei ole selätetty ilman merkittäviä talouspolitiikkatoimia oli sitten kyse 1970-, 1990-, tai 2010-luvusta, arvioi Heiskanen.
Maailmantalous selviää lommolla öljyn hintapiikistä
Maailmantalous on viime vuosina kasvanut keskivertovauhtia, ja tämän arvioitiin jatkuvan ennen Lähi-idän sodan alkamista. Ennusteessa öljyn hinnan nousun arvioidaan jäävän tilapäiseksi. Kohonnut inflaatio ja lisääntynyt epävarmuus verottavat silti kasvua tänä vuonna, jos kohta vain hieman. Vuonna 2027 maailmantalous palaa keskivertokasvun tuntumaan.
Yhdysvaltain talous kasvoi vuonna 2025 hieman keskivertovauhtia hitaammin. Tänä vuonna talouden vauhti ei juuri piristy, kun inflaatio syö tilapäisesti kotitalouksien ostovoimaa. Vuonna 2027 talous kasvaa yhä vakaasti hieman pitkän ajan keskiarvoa hitaammin. Työttömyys säilyy vakaasti verrattain matalalla tasolla. Inflaation hidastuessa keskuspankki voi jälleen keventää rahapolitiikkaa.
Euroalueen talous elpyi viime vuonna verrattain hyvään vauhtiin osin tilapäistekijöiden ansiosta. Euroalueen suurimman talouden, Saksan, talous ei silti juuri kasvanut. Saksan talous on osin kevenevän finanssipolitiikan ansiosta vähitellen elpymässä. Tämä tukee euroalueen talouskasvua, mikä kokonaisuutena hidastuu vajaaseen prosenttiin. Vuoden loppua kohti talous alkaa jo elpyä Lähi-idän sodan aiheuttaman notkahduksen jälkeen.
Lähi-idän seurauksena noussut öljyn hinta kiihdyttää euroalueen inflaatiota tilapäisesti. Öljyn hinnan laskiessa verrattain nopeasti vaikutukset muihin hintoihin jäävät pieniksi. Tämä vähentää keskuspankin tarvetta koronnostoille. Keskuspankki saattaa silti joutua kiristämään politiikkaansa tilanteessa, jossa talouskasvu on vaisua.
OP Pohjolan ekonomistien tuore suhdanne-ennuste on luettavissa täällä: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa
Lisätiedot medialle:
OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi