OP Pohjolan ennuste: Kasvu palaa maakuntiin ja kiihtyy pidemmällä aikavälillä

Viime vuosina alueelliset erot ovat olleet merkittäviä ja suuret talousshokit ovat kohdelleet maakuntia eri tavoin. Suomen BKT kasvoi vuosina 2022–2024 keskimäärin nolla prosenttia, mutta maakuntien talouskasvut vaihtelivat noin -4 ja +4 prosentin välillä. Itärajan sulkeminen heikensi BKT:n kehitystä erityisesti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Nopeinta kehitys oli Lapissa ja Satakunnassa, jossa turismi ja vihreän siirtymän investoinnit vauhdittivat kasvua.

OP Pohjolan maakuntaennusteen mukaan maakuntien keskimääräinen kasvu on lyhyellä aikavälillä maltillista ja vaihtelee tänä sekä ensi vuonna -0,7 ja +1,8 prosentin välillä. Nopeinta kasvu on Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

Kasvu kuitenkin kiihtyy pidemmällä aikavälillä valtaosassa maakuntia, vaikka alueelliset erot säilyvät. Jopa 16 maakunnan talous kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana nopeammin kuin edellisten viiden vuoden aikana. Talouskasvu voi jäädä ennustetta heikommaksi, mikäli Lähi-idän sota pitkittyy.

–  Kasvu on laaja-alaistunut Suomessa, kun yhä useamman maakunnan talous on kasvanut maan keskimääräistä kehitystä nopeammin. Erityisesti Lapissa kasvu on ollut koronakriisin jälkeen erinomaista ja arvioimme sen jatkuvan myös suhteellisen vahvana. Suurin epävarmuustekijä talouskehitykselle on tällä hetkellä Lähi-idän sota, jonka pitkittyminen voi heijastua myös maakuntien kasvunäkymiin, sanoo OP Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela.

Investoinnit luovat pohjaa tulevalle kasvulle

Investointinäkymät ovat monessa maakunnassa hyvät, ja erityisesti yksittäiset suuret hankkeet voivat vauhdittaa kehitystä. Viime vuosina investoinnit ovat kasvaneet selvästi esimerkiksi Satakunnassa ja Etelä-Savossa.

OP Pohjolan ekonomistit ennakoivat investointien kasvun olevan lähivuosina vahvaa Hämeen maakunnissa ja Ahvenanmaalla, missä investoinnit elpyvät keskimääräistä heikommalta tasolta.

– Investoinnit tukevat ennen kaikkea pitkän aikavälin kasvua, tuottavuutta ja kilpailukykyä, mutta lyhyellä aikavälillä niiden vaikutukset eivät kuitenkaan näy maakunnissa suoraviivaisesti. Kokonaisuutena monien maakuntien investointien kasvu ylittää lähivuosina koko maan keskiarvon, Kortela toteaa.

Laskeva väestönkehitys siirtää kasvun painopisteen tuottavuuteen  

Maakuntien talouskasvu nojaa yhä vahvemmin tuottavuuden paranemiseen, kun väestö ja työvoiman määrä supistuvat monilla alueilla. Vaikka BKT:n kasvu jää tällöin vaimeaksi, taloudellinen kehitys voi silti olla myönteistä.

– Hidas BKT:n kasvu ei automaattisesti tarkoita heikkoa talouskehitystä. Tuottavuuden paraneminen voi lisätä taloudellista hyvinvointia ja vahvistaa yritystoimintaa myös väestöltään supistuvilla alueilla. Tämä näkyy monessa maakunnassa BKT:n kasvuna asukasta kohden, Kortela selittää.

Viime vuosien kehitys osoittaa, että suunta voi kääntyä myös pitkään hitaasti kasvaneissa maakunnissa. Esimerkiksi Satakunnassa talous on kasvanut selvästi väestön vähenemisestä huolimatta, mikä korostaa tuottavuuden ja investointien merkitystä alueelliselle kasvulle.

Työmarkkinat seuraavat kasvua viiveellä

Työmarkkinoiden elpyminen etenee talouskasvua hitaammin, ja työttömyys on pysynyt korkeana monissa maakunnissa. Pidemmällä aikavälillä työmarkkinoiden ennakoidaan kuitenkin paranevan kaikilla alueilla. Osassa maakuntia talouskasvun vahvistuminen voi tulevina vuosina johtaa myös työvoimapulaan.

– Talouden elpyminen luo edellytyksen työmarkkinoiden paranemiselle. Vaikutukset näkyvät viiveellä, mutta pidemmällä aikavälillä näkymät ovat aiempaa valoisammat, Kortela arvioi.

OP:n ekonomistien tuore asuntomarkkinakatsaus luettavissa täällä: op.fi/ekonomistikatsaukset

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:  

OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi 

Maakuntien BKT-ennuste keskiarvo vuosina 2026–2031