Asuntokauppa on noussut jo lähelle ennen koronaa vallinneita määriä. Hintakehitys on pysynyt vaisuna, ja etenkin yksiöiden hinnat ovat jatkaneet laskuaan. OP:n ekonomistien ennusteen mukaan asuntojen hinnat nousevat hieman nykytasoltaan loppuvuonna, mutta koko vuoden osalta hinnat ovat keskimäärin viimevuotisella tasollaan. Ensi vuonna hintojen nousu nopeutuu, ja hinnat nousevat keskimäärin kolme prosenttia. Sama vauhti jatkuu vuonna 2027.
– Kevään aikana taloudessa on ollut runsaasti epävarmuutta, mikä on heijastunut myös asuntomarkkinoille. Koko alkuvuoden asuntomarkkinoiden tunnelmaa voisi kuvailla odottavaksi. Tilanne ei ole heikentynyt, mutta ei juuri vahvistunutkaan, sanoo OP Ryhmän senioriekonomisti Joona Widgrén.
Isossa kuvassa asuntojen hinnat ovat olleet koko alkuvuoden samalla tasolla kuin viime vuoden lopulla. Alueellisesti erot hintojen kehityksessä ovat olleet verrattain pieniä. Sen sijaan pienten asuntojen hintakehitys on ollut yhä vaisumpaa kuin suurempien perheasuntojen. Kesään 2022 verrattuna kerrostaloyksiö on nyt keskimäärin 17 prosenttia edullisempi. Kolmion hinta on sen sijaan tullut alas keskimäärin 12 prosenttia.
– Kysyntä suuremmille asunnoille on pysynyt vakaampana kuin pienten asuntojen kysyntä. Viime vuosina on myös rakennettu runsaasti pieniä asuntoja, joten tarjonta on kasvanut tuntuvasti. Jatkossa todennäköisesti rakennettavat uudet asunnot ovat hieman aiempaa suurempia.
Asuntokuntien määrän hidas kasvu painaa asuntojen kysyntää
Pitkällä aikavälillä merkittävä asuntojen kysyntään vaikuttava tekijä on uusien asuntokuntien syntyminen. Asuntokuntien määrä on kasvanut melko tasaisesti viimeisen 30 vuoden aikana noin 20 000–30 000 asuntokunnan vuosivauhtia. Viime vuonna määrä kasvoi noin 16 000 asuntokunnalla, ja väestöennusteiden perusteella kasvu on hidastumassa entisestään.
– Asuntokuntien määrä pitkälti määrittelee pitkällä aikavälillä, paljonko asuntoja tarvitaan. Asuntokuntia muodostuu jatkossa todennäköisesti aiempaa vähemmän, mikä vähentää kysyntää uusille asunnoille. Toisaalta tämä on myös hieman kaksiteräinen miekka. Jos haluttuja asuntoja on liian vähän tarjolla, voi se itsessään vähentää asuntokuntien muodostumista, Widgrén toteaa
Merkittävin tekijä asuntokuntien syntymiselle on väestökehitys. Lisäksi asuntokuntien koko vaikuttaa siihen, kuinka paljon uusia asuntokuntia syntyy. Viimeisinä vuosikymmeninä asuntokuntien keskikoko on trendinomaisesti pienentynyt, mutta nyt pienentyminen on alkanut hieman hidastua.
Väestön ja asuntokuntien määrän odotetaan kehittyvän parhaiten suuremmissa kaupungeissa. Uusien asuntojen rakentamisen tarve tuleekin keskittymään näille alueille. Syrjäisemmillä seuduilla asuntokuntien määrä kääntyy todennäköisesti laskuun, mikä lisää asuntomarkkinoiden alueellista eriytymistä.
– Käytännössä maahanmuuton taso tulee ratkaisemaan väestökehityksen ja sen, kuinka paljon uusia asuntokuntia syntyy. Vaikka uusia asuntokuntia muodostuisikin jatkossa vähemmän, ei se poista rakentamisen tarvetta. Asunnot kuitenkin kuluvat, ja kysyntä voi kohdistua eri alueille kuin missä asunnot nyt sijaitsevat. Uusien asuntojen tarve keskittyneekin suurempiin kaupunkeihin jatkossa entistä voimakkaammin, Widgrén sanoo.
OP:n ekonomistien tuore asuntomarkkinakatsaus luettavissa täällä: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi