OP:n ekonomistit ovat leikanneet laajalti talouskasvuennusteita kansainväliselle kaupalle asetettujen tullien vuoksi. Arviot perustuvat Yhdysvaltain 2.4. mennessä julkaisemiin tullien korotuksiin ja odotuksiin vastaavista vastatulleista.
– Politiikka heiluttaa nyt taloutta poikkeuksellisesti. Kun kyse ei ole niinkään taloudesta itsestään vaan poukkoilevasta politiikasta perusennusteen todennäköisyys on tavanomaista pienempi, ja kehitys voi poiketa poliittisista päätöksistä johtuen suuntaan tai toiseen. Joudumme elämään tämän epävarmuuden kanssa kenties pitkäänkin, toteaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Suomen talouden elpymistä koettelee takatalvi
OP:n ekonomistit arvioivat Suomen talouden kasvavan 1,0 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026. Tammikuussa ennusteet olivat 1,7 prosenttia ja 1,5 prosenttia vastaavasti. Tullien vuoksi Suomen talouskasvua on leikattu kokonaisuutena noin 1,5 prosenttiyksikköä. Taloutta toisaalta tukevat muun muassa aiemmin arvioitua myönteisempi korkokehitys ja Saksan talouden elvytys.
Suomen talouden kasvua tänä vuonna selittää hyvä kasvuperintö viime vuoden lopulta ja kuluvan vuoden alusta, jolloin talous oli ennakkotietojen perusteella jopa kahden prosentin vauhdissa. Tullien nosto kuitenkin supistaa bruttokansantuotetta, joten on mahdollista, että Suomen talous painuu vuoden aikana uudestaan taantumaan. Tällöin bruttokansantuote supistuisi edelliseen vuosineljännekseen nähden kahdesti perättäin samalla kun työttömyys nousee.
– Ennusteessamme oletetaan, että ilmoitetut tullit ovat pysyviä. Talous alkaa alkujärkytyksen jälkeen kasvaa uudelleen, mutta menetystä ei saada kurottua umpeen. Tulleista aiheutuva tappio kansantaloudelle on vuoden 2025 tasossa runsaat 4 miljardia euroa vuodessa. Tästä koituisi ajan mittaan huikea summa verrattuna tullien korotuksia edeltävään tilanteeseen, toteaa Heiskanen.
OP:n ekonomistit arvioivat tavaraviennin polkevan vuonna 2025 paikallaan aiemmin ennakoidun kolmen prosentin kasvun sijaan. Palvelujen vienti pitää kokonaisviennin silti kasvussa. Seuraavana vuonna vienti elpyy verkkaisesti, mitä edesauttaa verrattain hyvä kustannuskilpailukyky.
– Kotitalouksien reaaliansiot nousevat, mutta luottamus näkymiin rakoilee. Säästämisaste pysyy edellisvuoden korkeahkolla tasolla, ja kulutus kasvaa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mukaisesti. Vuonna 2026 korkojen lasku ja palautuva luottamus mahdollistavat säästämisasteen laskun, ja yksityisen kulutuksen kasvu vahvistuu, Heiskanen sanoo.
Työmarkkinoiden käänne lykkääntyy
Yksityiset investoinnit alkavat elpyä vuonna 2025. Rakentaminen on ohittanut pohjakosketuksen ja meneillään on myös monia teollisia investointihankkeita, jotka liittyvät energian tuotantoon sekä tekoälyn tai muun tietotekniikan tarvitsemaan infrastruktuuriin.
– Inflaatio on Suomessa ollut euroaluetta matalampaa, ja näkymä on maltillinen. Tämä on mahdollistanut jopa odotuksia matalammat palkkasopimukset, mikä tukee viennin kilpailukykyä ja ostovoimaa, Heiskanen toteaa.
Työmarkkinoiden käänne parempaan lykkääntyy talouden kasvun hidastuessa uudelleen. Työttömyysaste laskee vuonna 2026 vain hieman vuotta 2025 matalammalle. Työikäisen väestön käännyttyä kasvuun työllisyysaste ei nouse, vaikka työllisyys alkaakin elpyä vuonna 2026.
– Julkinen talous säilyy selvästi alijäämäisenä myös vuonna 2025 talouden odotettua hitaamman kasvun ja muun muassa puolustusmenojen kasvun vuoksi. Vuonna 2026 tasapainon odotetaan kohenevan, mutta tämä edellyttää uusia toimenpiteitä hallitukselta, Heiskanen jatkaa
Maailmantalouden vauhti käy matalasuhdannelukemissa
Maailmantalouden kasvun arvioidaan jäävän 2,5 prosenttiin tänä vuonna ja 2,9 prosenttiin vuonna 2026 aiemmin arvioidun kolmen prosentin talouskasvun sijaan. Historiallisesti tämä vertautuu euroalueen ja Yhdysvaltain näkökulmasta parhaiten vuosien 2001-2002 kehitykseen, jolloin taloudet olivat matalasuhdanteessa niin taloudellisten kuin geopoliittisten syiden vuoksi.
Talousennusteiden riskit ovat huomattavat molempiin suuntiin. Riskinä on, että epävarmuus aiheuttaa pidempiaikaista levottomuutta rahoitusmarkkinoilla, mikä voisi lyhyellä aikavälillä heikentää taloutta jopa tullien suoria vaikutuksia enemmän.
– Toki on myös mahdollisuuksia parempaan. On mahdollista, että tullien taso lopulta jää matalammaksi, ja nähdään myös muita myönteisiä uutisia, kuten Ukrainassa käytävän sodan rauhoittuminen. Tällöin luottamus voisi kohentua ja talouden notkahdus jäisi lyhyeksi ja pieneksi, toteaa OP:n johtava ekonomisti Tomi Kortela.
Inflaatio on aiempaa hieman nopeampaa erityisesti Yhdysvalloissa, koska se on asettanut laajimmat tullit. Euroopassa tullien inflaatiovaikutus jäänee pienehköksi. Lisäksi heikompi talouskehitys ja esimerkiksi öljyn hinnan lasku voivat hidastaa hintojen nousua ennakoitua enemmän. Euroalueella korot voivatkin laskea aiempaa arvioitua enemmän, mikä osin pehmittäisi tullien nousun vaikutuksia.
– On todennäköistä, että EKP jatkaa korkojen laskua. Koska euroalueen BKT:n kasvu on hidasta ja inflaatioriskit ovat kääntymässä alasuuntaisiksi, aiemmin hieman epävarmat korkojen laskut ovat muuttumassa suhteellisen varmoiksi, Kortela sanoo.
Myös Yhdysvalloissa heikompi talouskehitys voi luoda painetta laskea korkoja, vaikka inflaationäkymä ei olisikaan riskitön. Yhdysvalloissa keskuspankilla on kaksoistavoite pitää inflaatio maltillisena ja edistää mahdollisimman korkeaa työllisyyttä.
OP Ryhmän talousennusteet ovat luettavissa osoitteessa: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa
OP Ryhmän ekonomistit esittelevät tuoreen suhdannekatsauksen 16.4. kello 10.
Tilaisuuteen voi pyytää Teams-linkin PR Lead Josi Tikkaselta, josi.tikkanen@op.fi.