OP Pohjolan puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026: Liikevoitto 831 miljoonaa euroa tammi-kesäkuussa – erinomainen toinen vuosineljännes

OP Pohjola
Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026
Pörssitiedote 23.7.2026 klo 9.00

OP Pohjolan puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026: Liikevoitto 831 miljoonaa euroa tammi-kesäkuussa – erinomainen toinen vuosineljännes

• Liikevoitto oli 831 miljoonaa euroa (990). Liikevoitto laski vertailukaudesta 16 % eli 159 miljoonaa euroa. Liikevoittoa laski korkokatteen ja sijoitustoiminnan tuottojen lasku sekä kulujen kasvu.
• Toisen vuosineljänneksen liikevoitto oli erinomainen 670 miljoonaa euroa (566), mikä on OP Pohjolan historian kolmanneksi suurin vuosineljänneksen liikevoitto.
• Asiakasliiketoiminnan tuotot eli korkokate, vakuutuspalvelutulos ja nettopalkkiotuotot kasvoivat yhteensä 1 680 miljoonaan euroon (1 665). Vakuutuspalvelutulos kasvoi 54 % 104 miljoonaan euroon (68), ja nettopalkkiotuotot kasvoivat 15 % 465 miljoonaan euroon (404). Korkokate laski 7 % 1 111 miljoonaan euroon (1 194).
• Saamisten arvonalentumisia oli 35 miljoonaa euroa. Vertailukaudella saamisten arvonalentumisia palautui 19 miljoonaa euroa. Saamisten arvonalentumiset olivat 0,07 % luotto- ja takauskannasta (-0,04). Järjestämättömät saamiset laskivat ja olivat 1,9 % vastuista (2,1).
• Tuotot sijoitustoiminnasta laskivat ja olivat 150 miljoonaa euroa (206).
• Kulut yhteensä kasvoivat 9 % 1 273 miljoonaan euroon (1 169). Kulu-tuottosuhde heikkeni ja oli 59,5 % (54,6).
• Luottokanta kasvoi vuodessa 1 % 101,1 miljardiin euroon (99,7), ja talletukset kasvoivat vuodessa 1 % 82,1 miljardiin euroon (81,0).
• CET1-vakavaraisuus oli 21,3 % (21,2), joka ylittää sääntelyn edellyttämän minimitason 7,0 %-yksiköllä.
• Osuuspankit-segmentin liikevoitto laski 29 % 348 miljoonaan euroon (489). Korkokate laski 13 % 791 miljoonaan euroon (909). Saamisten arvonalentumisia oli 30 miljoonaa euroa (7). Nettopalkkiotuotot kasvoivat 14 % 416 miljoonaan euroon (365). Kulu-tuottosuhde heikkeni ja oli 69,1 % (61,9). Luottokanta kasvoi vuodessa 71,6 miljardiin euroon (71,3), ja talletukset kasvoivat 4 % 67,8 miljardiin euroon (65,5). Hallinnoitavat varat kasvoivat vuodessa 18 % 114,9 miljardiin euroon (97,7).
• Yrityspankki-segmentin liikevoitto laski 25 % 233 miljoonaan euroon (309). Korkokate laski 9 % 274 miljoonaan euroon (300). Saamisten arvonalentumisia oli 6 miljoonaa euroa. Vertailukaudella saamisten arvonalentumisia palautui 26 miljoonaa euroa. Nettopalkkiotuotot kasvoivat 54 miljoonaan euroon (42). Kulu-tuottosuhde heikkeni ja oli 39,7 % (33,5). Luottokanta kasvoi vuodessa 4 % 29,8 miljardiin euroon (28,5), ja talletukset laskivat vuodessa 8 % 15,0 miljardiin euroon (16,2).
• Vakuutus-segmentin liikevoitto kasvoi 106 % 381 miljoonaan euroon (185). Vakuutuspalvelutulos kasvoi 104 miljoonaan euroon (68). Tuotot sijoitustoiminnasta kasvoivat 269 miljoonaan euroon (115). Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde parani ja oli 91,8 % (92,4).
• Ryhmätoiminnot-segmentin liiketappio oli -145 miljoonaa euroa (34). Sijoitustoiminnan tuottoja, -184 miljoonaa euroa (9), laskivat osakkeiden käyvän arvon muutokset.
• OP Pohjola uudisti omistaja-asiakasetuja 1.1.2026 alkaen. OP-bonuksia korotettiin, niitä kertyy pankki-, varallisuudenhoito- ja vakuutuspalveluista laajemmin ja omistaja-asiakkaat voivat halutessaan valita niiden käyttökohteet. Omistaja-asiakkaille kertyneet uudet OP-bonukset kasvoivat 27 % 206 miljoonaan euroon (162).
• Näkymät: Liikevoiton arvioidaan olevan vuonna 2026 hyvällä tasolla, mutta muodostuvan kuitenkin pienemmäksi kuin vuoden 2025 liikevoitto. Lisätietoa kohdassa “Näkymät”.

OP Pohjolan avainlukuja

Tuloksen vertailulukuna on käytetty vuoden 2025 vastaavien jaksojen lukuja. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2025 lopun tilannetta, ellei toisin mainita. 
* Suhdeluvun muutos on ilmaistu prosenttiyksikköinä.
** Ennen ennakonpidätystä.

OP Pohjolan pääjohtajan kommentti

Erinomainen toinen vuosineljännes vahvisti OP Pohjolan alkuvuoden tulosta

OP Pohjolan liikevoitto tammi–kesäkuussa oli 831 miljoonaa euroa. Toisen vuosineljänneksen tuloskehitys oli erittäin vahvaa: liikevoitto parani selvästi ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna, kun huhti-kesäkuun liikevoitto oli 670 miljoonaa euroa. Erinomaista tulosta tukivat erityisesti asiakasliiketoiminnan kehitys, sijoitustoiminnan tuottojen paraneminen sekä alhaisella tasolla säilyneet luottoriskit ja saamisten arvonalentumiset.

Asiakasliiketoiminnan kehitys oli hyvää niin pankki- kuin vakuutusliiketoiminnassa. Asiakasliiketoiminnan tuotot olivat yhteensä 1 680 miljoonaa euroa. Vakuutuspalvelutulos kasvoi 54 prosenttia vertailukaudesta ja nettopalkkiotuotot kasvoivat 15 prosenttia. Korkokate pieneni 7 prosenttia edellisvuodesta, vaikka huhti–kesäkuussa sen lasku hidastui markkinakorkojen kehityksen myötä. Sijoitustoiminnan tuotot kasvoivat selvästi vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, mutta olivat edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna 27 prosenttia pienemmät.

Kulut kasvoivat 9 prosenttia edellisvuodesta ja olivat yhteensä 1 273 miljoonaa euroa. Kuluja kasvattivat etenkin panostukset ICT-kehittämiseen sekä henkilöstökulujen kasvu. Kulu-tuottosuhde ilman OP-bonuksia heikkeni ja oli 54,3 prosenttia.

Luottokannan laatu säilyi edelleen hyvänä, vaikka saamisten arvonalentumisia kirjattiin tammi–kesäkuussa 35 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella niitä palautui 19 miljoonaa euroa.

Kaikkien kolmen liiketoimintasegmentin kehitys oli vahvaa ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Parhaiten kehittyi Vakuutus-segmentin tulos, joka kasvoi 381 miljoonaan euroon vahvan vakuutuspalvelutuloksen sekä sijoitustoiminnan tuottojen hyvän kehityksen ansiosta. Osuuspankit-segmentin liikevoitto oli 348 miljoonaa euroa, ja Yrityspankki-segmentin liikevoitto oli 233 miljoonaa euroa.

OP Pohjolan vakavaraisuus on erittäin vahva. CET1-vakavaraisuus oli kesäkuun lopussa 21,3 prosenttia, mikä ylittää 7,0 prosenttiyksiköllä eli 5,7 miljardilla eurolla sääntelyn edellyttämän vähimmäistason. OP Pohjola on yksi vakavaraisimmista suurista pankeista Euroopassa. Vahva vakavaraisuus ja erinomainen maksuvalmius luovat vakaan perustan asiakkaidemme palvelemiselle.

Positiivinen talouskehitys jatkui alkuvuonna epävarmuudesta huolimatta

Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla maailmantalous jatkoi arvioiden mukaan vakaassa ja keskimääräisessä kasvuvauhdissa. Toimintaympäristöä varjosti Lähi-idän sota. Luottamus talouteen alkoi palautua keväällä, ja Suomen talouskasvu vahvistui alkuvuonna. Viennin kehitys jatkui hyvänä, ja sekä kulutus että investoinnit piristyivät. Arvioimme Suomen talouden kasvavan tänä vuonna prosentin vauhtia ja maailmantalouden kasvavan 2,8 prosenttia. Geopoliittinen tilanne on yhä epävarma, ja talouskehityksen näkymät riippuvat pitkälti siitä, miten Lähi-idän tilanne ja energiamarkkinat kehittyvät.

Korkomarkkinoilla sekä lyhyet että pitkät korot nousivat vuoden alkupuoliskolla inflaatiopaineiden seurauksena. Asuntoluottojen viitekorkona yleisimmin käytetty 12 kuukauden euribor oli kesäkuun lopussa 2,73 prosenttia, eli 0,49 prosenttiyksikköä vuodenvaihdetta korkeammalla.

Osakemarkkinoilla alkuvuoteen mahtui merkittäviä kurssivaihteluita, mutta markkinat vahvistuivat alkukevään epävarmuuden jälkeen. Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI-indeksi nousi kesäkuun loppuun mennessä Yhdysvaltain dollareissa 8,9 prosenttia ja euroissa 11,9 prosenttia vuoden 2025 joulukuuta korkeammalle. Suomen osakemarkkinoilla OMX Helsinki -indeksi oli ensimmäisen vuosipuoliskon päättyessä 10,6 prosenttia vuodenvaihdetta korkeammalla.

Asiakkaiden taloudellinen asema säilyi hyvänä

OP Pohjolan asiakkaiden lainanhoitokyky on säilynyt hyvänä. Lainojen maksuohjelmien muutospyyntöjen ja lyhennysvapaiden määrä laski edelleen, ja järjestämättömien saamisten määrä oli 1,9 prosenttia vastuista. Asiakkaidemme erittäin hyvä lainanhoitokyky kertoo heidän taloudellisen tilanteensa vakaudesta.

Talletukset kasvoivat prosentin vertailukaudesta. Talletuksia oli kokonaisuudessaan kesäkuun lopussa 82,1 miljardia euroa. Kotitalouksien talletukset kasvoivat vuodessa 3 prosenttia 51,6 miljardiin euroon. Luottokanta kasvoi prosentin vertailukaudesta ja oli 101,1 miljardia euroa. OP Pohjola on selkeä markkinajohtaja Suomessa niin talletuksissa kuin luotoissa.

Uudistunut etuohjelma tukee omistaja-asiakkaiden vaurastumista

Kuluvan vuoden alussa käyttöön otettu uudistettu omistaja-asiakkaiden etuohjelma on saanut erittäin myönteisen vastaanoton omistaja-asiakkailtamme. Valtaosa omistaja-asiakkaistamme käyttää OP-bonuksia edelleen pankki- ja vakuutuspalveluihin, mutta yhä useampi hyödyntää niitä myös säästämiseen ja sijoittamiseen. Kesäkuun loppuun mennessä 35 000 omistaja-asiakasta oli valinnut rahastosijoittamisen OP-bonustensa käyttökohteeksi.

Kasvava kiinnostus säästämiseen ja sijoittamiseen näkyi laajasti asiakkaidemme toiminnassa. Uusia rahastosäästämisen sopimuksia avattiin alkuvuonna
126 000 kappaletta, asiakkaat tekivät 2,5 miljardia euroa nettosijoituksia ja hallinnoitavat varat kasvoivat ennätystasolle 115 miljardiin euroon. Varallisuudenhoidon kehitys oli kokonaisuudessaan vahvaa, mikä kertoo asiakkaiden kasvavasta kiinnostuksesta pitkäjänteiseen säästämiseen, sijoittamiseen ja vaurastumiseen.

Yritysrahoituksen kysyntä vahvistui

Suomen talous tarvitsee kasvua, ja kasvu syntyy yrityksissä. Alkuvuoden aikana näimme rohkaisevia merkkejä yritysrahoituksen kysynnän vahvistumisesta. Yritykset hakivat rahoitusta niin investointeihin, kasvuun kuin kansainvälistymiseenkin aiempaa aktiivisemmin. Nostettujen yritysluottojen määrä kasvoi OP Pohjolassa 44 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Käynnistimme kesäkuussa yhdessä Ilmarisen kanssa 300 miljoonan euron kasvurahoitusohjelman suomalaisten kasvuyritysten kasvun ja investointien vauhdittamiseksi. Haluamme olla mukana rakentamassa ratkaisuja, joilla suomalaiset yritykset uskaltavat investoida, kasvaa ja uudistua myös epävarmassa toimintaympäristössä. Ohjelma on herättänyt paljon kiinnostusta yritysten keskuudessa.

OP Pohjola on Suomen suurin yritysten rahoittaja ja vakuuttaja. Vahvan markkina-asemamme, laajan alueellisen verkostomme ja monipuolisten rahoitusratkaisujemme avulla voimme jatkossakin tukea yritysten kasvua, investointeja ja uudistumista kaikkialla Suomessa.

OP Pohjola hoitamaan Suomen valtion maksuliikettä – rakennamme edelläkävijänä maksamisen tulevaisuuden ratkaisuja

Suomen valtio on valinnut OP Pohjolan päämaksuliikepankikseen seuraavaksi viideksi vuodeksi vuoden 2027 alusta alkaen. Valtio voi viiden vuoden jälkeen jatkaa sopimusta kahdella lisävuodella. Suomen valtion maksuliikkeen vuosittainen kassavirta on noin 240 miljardia euroa. Tehtävä on tärkeä ja vastuullinen: valtion maksuliikenne on keskeinen osa Suomen talouden kriittistä infrastruktuuria, jonka on toimittava luotettavasti ja sujuvasti kaikissa olosuhteissa. Valtion maksuliikkeen kilpailutuksen voittaminen kertoo OP Pohjolan kyvystä tarjota laadukkaita ja luotettavia maksuliikepalveluita.

Maksaminen digitalisoituu nopeasti, ja asiakkaat odottavat arjen maksamiselta helppoutta, turvallisuutta ja toimintavarmuutta. Kesäkuussa julkaisimme uudistuneen Siirto-palvelun, joka kokoaa samaan palveluun kaverimaksut, verkkokaupassa maksamisen ja laskujen vastaanoton. Jo lähes miljoona OP Pohjolan asiakasta käyttää Siirtoa, joka löytyy nyt OP-mobiilista. Uudistus helpottaa asiakkaidemme arkea tuomalla keskeiset maksamisen palvelut osaksi tuttua pankkiasiointia.

OP Pohjola haluaa olla mukana rakentamassa tulevaisuuden maksamisen ratkaisuja Suomessa ja Euroopassa. Osallistumme Euroopan keskuspankin digitaalisen euron pilottihankkeeseen ja liityimme toukokuussa eurooppalaiseen Qivalis-konsortioon, joka kehittää euroon sidottua digitaalista vakaavaluuttaa yrityksille. Maksamisen toimintavarmuus, turvallisuus ja eurooppalaisten maksamisen ratkaisujen kehittäminen ovat niin suomalaisille kuin muillekin eurooppalaisille yhä tärkeämpiä kysymyksiä. Osallistumalla digitaalisen euron pilottiin ja Qivalis-konsortioon voimme tuoda suomalaisten kuluttajien ja yritysten näkökulmaa mukaan uusien eurooppalaisten maksamisen ratkaisujen kehittämiseen.

Tekoäly vahvistaa kilpailukykyämme

Tekoäly on yksi keskeisistä keinoistamme rakentaa OP Pohjolan pitkän aikavälin kilpailukykyä. Haluamme hyödyntää sitä niin asiakas- ja työntekijäkokemuksen kuin myös työn tuottavuuden ja toiminnan laadun parantamiseen.

Alkuvuoden aikana etenimme AI-matkallamme suunnitellusti. Käytämme tekoälyä jo laajasti esimerkiksi asiakaspalvelussa, digitaalisissa palveluissa, vakuutuskorvausten käsittelyssä, talousrikollisuuden torjunnassa sekä henkilöstömme päivittäisen työn tukena. Tekoälyn avulla voimme tarjota asiakkaillemme entistä sujuvampia ja henkilökohtaisempia palveluja sekä parantaa työn laatua ja tuottavuutta.

Kyse ei ole yksittäisestä teknologiahankkeesta vaan laajasta toimintatapojen muutoksesta. Impaktlyn Nordic AI Index 2026 -selvityksen mukaan OP Pohjola kuuluu Pohjoismaiden parhaimmistoon tekoälyn hyödyntämisessä, mikä antaa meille vahvan lähtökohdan jatkaa määrätietoista työtä teknologian, datan ja osaamisen kehittämisessä.

Haluan esittää lämpimät kiitokseni kaikille asiakkaillemme luottamuksestanne alkuvuoden aikana. Haluamme olla luottamuksenne arvoisia myös jatkossa. Lämmin kiitos myös henkilöstöllemme ja hallinnollemme erinomaisesta työstä asiakkaidemme ja koko Suomen hyväksi.

Timo Ritakallio
pääjohtaja

Tammi–kesäkuu

Liikevoitto oli 831 miljoonaa euroa (990). Liikevoitto laski vertailukaudesta 16,0 prosenttia. Asiakasliiketoiminnan tuotot eli korkokate, nettopalkkiotuotot ja vakuutuspalvelutulos kasvoivat yhteensä 1 680 miljoonaan euroon (1 665). Kulu-tuottosuhde heikkeni ja oli 59,5 prosenttia (54,6).

Omistaja-asiakkaille kertyneet uudet OP-bonukset kasvoivat 27,3 prosenttia 206 miljoonaan euroon. Vuoden 2026 alussa OP-bonuksia korotettiin, ja niitä kertyy palveluista aiempaa laajemmin. Kulu-tuottosuhde ilman OP-bonuksia oli 54,3 prosenttia (51,0).

Korkokate laski 6,9 prosenttia 1 111 miljoonaan euroon. Osuuspankit-segmentin korkokate laski 13,1 prosenttia 791 miljoonaan euroon ja Yrityspankki-segmentin laski 8,6 prosenttia 274 miljoonaan euroon. Luottokanta kasvoi vuodessa 1,4 prosenttia 101,1 miljardiin euroon ja talletukset 1,4 prosenttia 82,1 miljardiin euroon. Kotitalouksien talletukset kasvoivat vuodessa 2,8 prosenttia 51,6 miljardiin euroon. Asiakkaat nostivat katsauskaudella uusia luottoja 14,0 miljardia euroa (13,1).

Saamisten arvonalentumisia oli 35 miljoonaa euroa. Vertailukaudella saamisten arvonalentumisia palautui 19 miljoonaa euroa. Lopullisia luottotappioita oli 38 miljoonaa euroa (36). Tappiota koskeva vähennyserä oli katsauskauden lopussa 674 miljoonaa euroa (677), josta johdon harkintaan perustuvia lisävarauksia oli 48 miljoonaa euroa (58). Järjestämättömät saamiset laskivat ja olivat 1,9 prosenttia (2,1) vastuista. Saamisten arvonalentumiset luotoista ja muista saamisista olivat 0,07 prosenttia (-0,04) luotto- ja takauskannasta.

Nettopalkkiotuotot kasvoivat 15,1 prosenttia 465 miljoonaan euroon. Vertailukaudella omistaja-asiakkaat saivat päivittäiset pankkipalvelut ilman kuukausimaksuja. Maksuliikkeen nettopalkkiotuotot kasvoivat 46 miljoonaa euroa 164 miljoonaan euroon ja sijoitusrahastojen 19 miljoonaa euroa 109 miljoonaan euroon.

Vakuutuspalvelutulos kasvoi 104 miljoonaan euroon (68). Vakuutuspalvelutulos sisältää liiketoiminnan kuluja 292 miljoonaa euroa (269). Vahinkovakuutuksen nettomaksutuotot, sisältäen jälleenvakuutuksen osuuden, kasvoivat 895 miljoonaan euroon (870). Nettokorvauskulut jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen laskivat 1,4 prosenttia 539 miljoonaan euroon. Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde parani 91,8 prosenttiin (92,4).

Tuotot sijoitustoiminnasta eli sijoitustoiminnan nettotuotot, vakuutuksen nettorahoituskulut ja tuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista laskivat yhteensä 150 miljoonaan euroon (206). Vakuutuksen sijoitustoiminnan nettotuotot ja nettorahoituskulut yhdessä kertovat vakuutustoiminnan sijoitustoiminnan tuloksellisuuden. OP Pohjolan vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 4,5 prosenttia (1,1). Sijoitustoiminnan tuottoja laski Ryhmätoimintojen osakesijoitusten käyvän arvon muutokset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen eli saamistodistusten, osakkeiden ja johdannaisten nettotuotot olivat yhteensä 1 667 miljoonaa euroa (100), ja sijoitussopimusvelkojen nettotuotot olivat yhteensä -986 miljoonaa euroa (-51). Vakuutuksen nettorahoituskulut olivat 563 miljoonaa euroa. Vertailukaudella nettorahoitustuotot olivat 35 miljoonaa euroa.

Pankkitoiminnan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotot laskivat 38 miljoonaan euroon (115) johdannaisten arvonmuutosten seurauksena.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 18 miljoonaa euroa (-1). Vertailukaudella liiketoiminnan muita tuottoja laski potilasvakuutuksen täysomavastuisten sopimusten saamisten arvostuksen oikaisu 23 miljoonaa euroa.

Kulut yhteensä kasvoivat 9,0 prosenttia 1 273 miljoonaan euroon. Henkilöstökulut kasvoivat 10,1 prosenttia 606 miljoonaan euroon. Kasvuun vaikuttivat henkilöstömäärän kasvu, palkankorotukset ja vertailukaudella tehty lisäeläkevastuun purkaminen. Henkilömäärä kasvoi vuodessa lähes 170 henkilöllä, erityisesti myynnin ja asiakaspalvelun, palvelujen kehittämisen sekä riskienhallinta- ja compliance-toimintojen tehtävissä. Lisäksi vertailukaudella henkilöstökuluja laski 20 miljoonaa euroa lisäeläkevastuun purkaminen.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä kasvoivat 11,5 prosenttia 69 miljoonaan euroon. Arvonalentumisia kirjattiin 19 miljoonaa euroa (3). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 7,6 prosenttia 599 miljoonaan euroon. ICT-kulut olivat 320 miljoonaa euroa (284). Kehittämisen kuluvaikutus oli 231 miljoonaa euroa (204), ja aktivoidut kehittämismenot olivat 20 miljoonaa euroa (28). Viranomaismaksut olivat 1 miljoonaa euroa (0). EU:n yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) ei kerää pankeilta vakausmaksuja vuodelta 2026.

Tulokseen sisältyvät OP-bonukset omistaja-asiakkaille, 206 miljoonaa euroa (154), on jaettu OP-bonusten kertymisen perusteella korkotuottoihin, 98 miljoonaa euroa (75), korkokuluihin, 55 miljoonaa euroa (45), sijoitusrahastojen palkkiotuottoihin, 34 miljoonaa euroa (26) ja vakuutuspalvelutulokseen, 20 miljoonaa euroa (8).

Tuloverot olivat 213 miljoonaa euroa (199). Katsauskauden efektiivinen veroaste oli 25,6 prosenttia (20,1). Laskennallinen veroaste kasvoi, koska osasta osakkeiden käyvän arvon laskusta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Kaikkien osakkeiden käyvän arvon laskun hyödyntäminen verotuksessa ei ole todennäköistä. Laaja tulos verojen jälkeen oli 654 miljoonaa euroa (855).

Oma pääoma oli 20,2 miljardia euroa (19,7). Omaan pääomaan sisältyi Tuotto-osuuksia 3,0 miljardia euroa (3,1), josta irtisanottujen Tuotto-osuuksien osuus oli 0,2 miljardia euroa (0,3).

OP Pohjolan rahoitusasema ja maksuvalmius ovat vahvoja. LCR-suhdeluku oli 180 prosenttia (186) ja NSFR-suhdeluku oli 130 prosenttia (131).

Näkymät

Vuonna 2026 Suomen talouden arvioidaan kasvavan keskimäärin lähes ensimmäisen vuosineljänneksen tahtia. Geopoliittisen epävarmuuden jatkuminen korkeana sekä siitä mahdollisesti seuraava energian hintojen ja korkotason nousu voivat heikentää talouskasvua. Geopoliittisten kriisien laajeneminen tai kaupan esteiden lisääntyminen voivat vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin sekä OP Pohjolan ja sen asiakkaiden taloudelliseen toimintaympäristöön.

OP Pohjolan liikevoiton arvioidaan olevan vuonna 2026 hyvällä tasolla, mutta muodostuvan kuitenkin pienemmäksi kuin vuoden 2025 liikevoitto.

OP Pohjolan tuloskehityksen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät toimintaympäristön kehitykseen, sijoitusmarkkinoihin sekä saamisten arvonalentumisten kehitykseen. Esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä. Toteutuvat tulokset voivat olla merkittävästi erilaiset.

Lehdistötilaisuus

OP Pohjolan tuloksen esittelee medialle pääjohtaja Timo Ritakallio 23.7. klo 11.00 osoitteessa Gebhardinaukio 1, Vallila.

Lisätiedot: OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi.

OP Yrityspankki Oyj ja OP Asuntoluottopankki Oyj julkaisevat omat puolivuosikatsauksensa.

Taloudellinen informaatio

Vuoden 2026 taloudellisten raporttien julkaisuajankohdat:

Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2026: 27.10.2026

OP-yhteenliittymän Pilari 3 -raportti 30.6.2026: Viikko 34
OP-yhteenliittymän Pilari 3 -raportti 30.9.2026: Viikko 46 

Helsingissä 23.7.2026

OP Osuuskunta
Hallitus

Lisätiedot:

Pääjohtaja Timo Ritakallio, puh. 010 252 4500
Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Timonen, puh. 010 252 1325
Viestintäjohtaja Piia Kumpulainen, puh. 010 252 7317

Jakelu:
Nasdaq Helsinki Oy
Euronext Dublin (Irish Stock Exchange)
LSE London Stock Exchange
Keskeiset tiedotusvälineet
op.fi

OP Pohjola on Suomen suurin finanssialan toimija, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja noin 15 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Pohjolan muodostavat osuuspankit sekä OP Pohjolan keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo yli 120 vuoden ajan. www.op.fi