Uusi toimitalo (Maljalahdenkatu 29-31) on osa NCC Suomi Oy:n toteuttamaa Puijonkatu 22 -korttelikehitys-hanketta, jota OP Pohjois-Savo, NCC ja Kiinteistö Oy Kuopion Puijonkatu 22 ovat valmistelleet useamman vuoden ajan. Pankin uudessa toimitalossa on viisi kerrosta ja sen kokonaispinta-ala lähes 3000 m2. Investoinnin kokonaiskustannus on noin 15 miljoonaa euroa.
-Uudet tilat on toteutettu tulevien vuosikymmenten tarpeita ennakoiden, mikä mahdollistaa niin sujuvan asiakaspalvelun, ajanmukaiset henkilöstön työtilat kuin energia- ja tilatehokkuuden parantamisenkin sekä muuntojoustavuuden hyödyntämisen, OP Pohjois-Savon toimitusjohtaja Mikko Vepsäläinen kertoo.
Pankin palvelut ja palveluajat säilyvät ennallaan. Uudessa kiinteistössä asiakkaita palvelevat myös OP Koti Itä-Suomi Oy LKV sekä Pohjola Vakuutus Oy.
Uuden konttorin myötä OP Pohjois-Savo palaa juurilleen. Kuopion Seudun Osuuskassan toimitalo valmistui samaan kortteliin vuonna 1956, ja Kuopion Osuuspankki palveli asiakkaita pankkitalossa
1990-luvun puoliväliin asti.
-Vastuullisuus kuuluu pankkimme kaikkiin toimintoihin. Olemme ottaneet kierrätys-, ilmasto- sekä ympäristönäkökulmia esille myös uuden konttorin rakennushankkeessa. Olemme suunnittelussa ottaneet huomioon mahdollisia tulevia tilojen muutostarpeita. Olemme tilanneet jo rakennusvaiheessa uuden konttorin hiilijalanjäljen laskennan. Pystymme jatkossa myös seuraamaan paremmin uuden kiinteistön energiatehokkuutta, taustoittaa Vepsäläinen.
Hiilijalanjälki-raportin mukaan Kuopion konttorin hiilijalanjälki 50 vuoden tarkastelujaksolla on 2 206 tn Co2e eli 14,13 kg CO2e/m2/a. Hiilijalanjälki muodostuu pääasiassa kohteen rakentamisesta sekä sen käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Yksittäisen keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki vuodessa on noin 10 tn. Rakennuksen hiilijalanjälki on vuodessa vastaava kuin noin 4,4 suomalaisen hiilijalanjälki yhteensä.
Rakennuksen muoto on optimaalinen energiatehokkuuden kannalta, eli rakennuksen julkisivun pinta-alan ja rakennuksen tilavuuden suhde on pieni. Myös julkisivun avautuminen etelän ilmansuuntaan mahdollistaa lämpösäteilyn tehokkaamman hyödyntämisen. Kiinteistön rakenneratkaisuissa on käytetty nykyaikaisia tehokkaita ympäristöystävällisiä eristeitä ja massiiviset betonirakenteet varastoivat lämmitysenergiaa ja siten kuluttavat 5-15% vähemmän energiaa elinkaarensa aikana kuin vastaava kevytrakenteinen rakennus.
Kiinteistössä on käytössä modernia tekniikkaa mm. nykyaikaiset lämmöntalteenotto- ja ilmastointijärjestelmät, katolla on oma 10 kWp-tehoinen aurinkosähköjärjestelmä sekä valot ovat energiatehokkaita läsnä- ja aikaohjattuja LED-valoja. Kiinteistö liitetään Energiahallintakeskukseen, jonka kautta kiinteistön energiatehokuutta pystytään jatkossa tarkkailemaan ja tehostamaan.
-Näillä toimilla pyrimme osallistumaan energiasäästöhaasteeseen sekä tekemään paikallisia käytännön toimia OP Ryhmän hiilineutraali vuonna 2025 -tavoitteen saavuttamiseksi. Olemme myös tuoneet uuteen konttoriin ajanmukaisia entisen konttorin kalusteita, sanoo Vepsäläinen.
Paikallisten taiteilijoiden teokset konttorissa
Pankki on tilannut paikallisilta taiteilijoilta Pauno Pohjolaiselta sekä Satu Nisulta teokset uuden konttorin tiloihin.
-Meille oli selvää jo hankkeen alusta saakka, että paikallisuus näkyy uudessa konttorirakennuksessa mm. taiteen kautta. Pauno Pohjolainen ja Satu Nisu edustavat erinomaisesti pohjoissavolaista osaamista, jota haluamme osaltamme tukea ja tuoda tunnetuksi, Vepsäläinen kertoo.
SADONKORJUU- teos jatkaa yhteistyötä pankin ja taiteilija Pauno Pohjolaisen kesken. SADONKORJUU- teos sijoittuu uuden toimitalon sisäänkäyntiin. Teos jatkuu osin sisätilojen puolelle. Teoksen materiaalina on kullanhohtoisella lyöntimetallilla päällystetty alumiini. Valaistuna teos näkyy myös Majalahdenkadulle.
- SADONKORJUU- teos käy vuoropuhelua Kaupungintalon puistossa sijaitsevan vuonna 1962 valmistuneen RAIVAAJAT- patsaan kanssa. Tämä Kalervo Kallion, toiselta nimeltään PELLERVO- veistos kuvaa talonpojan työtä pellonraivauksessa. Maljalahdenkadulla tuolloin sijainneen Osuuspankin edeltäjän Osuuskassan liikemerkki KYLVÄJÄ taas ilmensi kasvua, säästämistä ja turvallisuutta. SADONKORJUU- teoksen symboliikka asettuu tuohon samaan aihepiiriin, pankin osallistumista talouden ja kulttuurin, sekä kaikkien muiden voimavarojen viljelemisiseen ja varjelemiseen toimintaympäristönsä hyvinvoinniksi, luonnehtii taitelija Pauno Pohjolainen.
Satu Nisu Design Oy:n suunnittelema ja valmistama GOLDEN HOUR -taidetekstiiliteos sijaitsee konttorin 2. kerroksen aulassa. Taidetekstiili on valmistettu 100 % suomalaisena käsityönä perinteisillä kangaspuilla kutoen.
-Aina jo suunnitteluvaiheessa pyrin tuomaan luonnon mukaan tekstiiliin. Tässä suunnittelussa lähdin tuomaan luontoa lähemmäksi kaupunkimaisemaa. GOLDEN HOUR -taidetekstiili kuvaa hetkeä ennen auringonlaskua sekä hetkeä sen jälkeen. Tekstiilissä on esillä Pohjois-Savon värit, joihin on lisätty ripaus kultaa ilmaisemaan pankkimaailmaa sekä kuvastamaan näitä maagisia tunteja, taiteilija Satu Nisu kertoo teoksestaan.