Kaikki koneoppiminen on tekoälyä, mutta kaikki tekoäly ei ole koneoppimista
“Netflixin suosittelumoottori perustuu koneoppimiseen. Samoin Spotify ja Yle Areena. Miten data on hankittu, entä millä tavalla se on koulutettu? Tai jos puhutaan kuvanluontigeneraattoreista, kuten esimerkiksi Dall-E. Jos siltä pyytää kuvan sairaanhoitajista, se todennäköisesti tuottaa kuvan naisista. Tämä perustuu täysin dataan, jolla tekoäly on koulutettu”, kuvailee Merilehto.
“Ehkä hyvä todeta tässä kohtaa, että kone ei koskaan ole rasistinen, seksistinen. Kone on koodia. Koneella ei ole tunteita”, muistuttaa Merilehto.
Vastuu tekoälytyökalujen tuottamista lopputulemista on lopulta yritysten johtajilla. Merilehto haluaakin muistuttaa johtajia heidän vastuustaan: “Tässä tulee nyt johtajille ja päätöksentekijöille hyvä muistisääntö. Sinä vastaat yrityksenne hankkimien koneiden ja ennustemallien toiminnasta. Et voi sanoa, että tämä rekrytointisofta syrjii. Jos kone syrjii, sinä vastaat”. Merilehto painottaa pitämään huolta, että organisaatiossa on ihmisiä, jotka ymmärtävät myös sen, mitä konepellin alla tapahtuu.
Tekoälyn vastuullinen käyttö liiketoiminnassa
Chat-GPT demokratisoi tekoälyn. Nyt myös yksinyrittäjällä on pääsy satojen miljoonien dollarien avulla koulutettuun työkaluun, mistä on merkittävää apua liiketoimintaan. Merilehto antaa vertauskuvan: “Chat-GPT on kuin 14-vuotias TET-harjoittelija, joka on lukenut kaikki maailman tekstit internetistä, mutta jonka kanssa pystyy kommunikoimaan vain näppäimistön avulla”.
Siksi on syytä opetella promptit, eli käskyt, joita antaa koneelle. Mitä parempia prompteja annat, sitä laadukkaampaa lopputuotosta kone sinulle tarjoaa.
Mitä pienyrittäjän tulee huomioida, kun haluaa käyttää tekoälyä vastuullisesti omassa liiketoiminnassaan? “Valitse ensin työkalu, esimerkiksi Chat-GPT. Ota se käyttöön ja harjoittele prompteja. Älä syötä sinne mitään henkilö- tai asiakastietoa. Peukalosääntönä; älä syötä mitään mitä et voisi jättää printtinä lähikahvilan pöytään. Seuraavaksi valitse jokin arjen työtehtävä, jossa voit alkaa tätä työkalua käyttämään”, neuvoo Merilehto ensimmäisiä askelia tekoälyn käyttöön.
Merilehto jakaa esimerkin tuottavuuden kasvusta: “MIT:n ja Stanfordin tutkimuksessa tutkittiin 5100 asiakaspalvelutyötä tekevää, ja huomattiin 14 %:n kasvu työn tuottavuudessa”.
Tekoälyllä on merkittävä rooli jo nyt liiketoiminnan menestymiseen, jos työkaluja vain halutaan ja uskalletaan ottaa käyttöön.
Pelkoja kohti
Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy yhä paljon epävarmuutta, jopa pelkoa. Merilehto nostaa esiin kaksi merkittävintä pelkoa: “Sparratessani yritysten johtoryhmiä, puhun aina peloista. Pelkoa on kahdenlaista. Tekoälytyökalujen kanssa ykköspelko on, että ei uskalleta käyttää niitä, koska ei osata. Toinen pelko on se, onko osaamisellani enää merkitystä? Entä, jos kone kirjoittaakin blogit puolestani? Kenties se ei kirjoita timanttisinta tekstiä, mutta välillä sellainen pronssi-hopea -tasokin on ihan ok”.
Miten näitä pelkoja tulee käsitellä, jotta yrittäjä pääsee ottamaan hyödyn irti tekoälytyökaluista?
“Muutos ei ole kivaa. Mutta kannattaa miettiä mihin itse voi vaikuttaa. Miten käytän näitä työkaluja tekemään työtäni fiksummin? Asiakkaat haluavat kaiken aina nopeammin ja helpommin. Tekoäly tulee tässä yrittäjän avuksi”, summaa Merilehto.
Yleisin kysymys mihin yrittäjät Merilehdolta haluavat vastauksen, liittyy kuvien käyttämiseen omassa liiketoiminnassa ja markkinoinnissa.
“Lue käyttöehdot. Pääsääntöisesti on niin, että jos käytät maksullista työkalua, kuten Midjourney, saat käyttää niitä kuvia markkinoinnissasi. Tämä kuitenkin muuttuu jatkuvasti, ja sinä itse yrittäjänä vastaat yrityksesi käyttämistä työkaluista”, tiivistää Merilehto.
Kannattaa siis olla avoin ja utelias ottamaan tekoälytyökaluja kokeiluun, ja muistaa käyttää niitä vastuullisesti ja käyttöehtoja kunnioittaen.
Olethan kuunnellut jo aiemmatkin Optimistit -yrityspodcastin jaksot? Voit kuunnella kaikki jaksot Spotifyssa.
