Vuonna 2022 OP Keski-Suomen toimialueella keskimääräinen kodin hankintaan nostetun asuntolainan määrä oli noin 130 000 euroa, joka oli edellisvuotisella tasolla. Koko Suomessa keskimääräisen asuntolainan määrä kääntyi viime vuonna pitkän nousun jälkeen hienoiseen laskuun.
Asiakkaiden viime vuonna nostamien asuntolainojen kokonaismäärä oli OP Keski-Suomessa 18 prosenttia edellisvuotista vähemmän.
– Tähän on monta syytä. Monet asumiseen liittyvät kulut, kuten asuntolainan korot ja lämmityskustannukset, lähtivät viime vuoden lopulla nousuun. Asiakkaamme odottelevatkin korkojen nousun tasaantumista ja sitä, millaiset lämmityskulut talvesta tulee. Lainahakemusten määrän arvioidaan kasvavan kesää kohti mentäessä, sanoo OP Keski-Suomen pankinjohtaja Pasi Eronen.
Asumisen rahoitukseen kuluu vähemmän rahaa kuin maassa keskimäärin
OP Ryhmän ekonomistit tekivät laskelman lainanhoitorasituksesta eri puolilla Suomea. Lainanhoitorasitus kertoo, kuinka paljon kotitaloudelta kuluu rahaa lainan lyhentämiseen, korkoihin ja muihin asumisen kuluihin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.
Lainanhoitorasitus vaihtelee eri puolilla Suomea hyvin paljon. Tyypilliseen osakeasuntoon otetun lainan lainanhoitorasituslukema on koko maassa noin 25 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Tyypillisellä asunnolla tarkoitetaan tässä keskikokoista osakeasuntoa, joka on rahoitettu noin 85-prosenttisesti lainalla.
OP Keski-Suomen toimialueella lainanhoitorasituslukema on korkein Jyväskylässä, jossa osakeasuntojen kohdalla lukema on noin 21 prosenttia ja omakotitalojen osalta noin 34 prosenttia.
– Jyväskylässä ja koko Keski-Suomessa asuntovelallisen lainanhoitorasite on siis keskivertoa hieman matalampi. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen asunto-osakkeiden hinnat nousivat hie-man Jyväskylässä vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä edellisvuotiseen verrattuna (noin 0,18 prosenttia). Koko Suomessa hinnat samaan aikaan laskivat 3,0 prosenttia, Eronen kertoo.
Keski-Suomesta löytyy useita kuntia, joissa lainanhoitorasitus jää huomattavasti maan keskiar-von alapuolelle. Esimerkiksi Äänekoskella, Joutsassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella osakeasuntojen kohdalla lainanhoitorasituslukema on 8-9 paikkeilla ja omakotitalojen osalta liikutaan 17-22 haarukassa.
– Kun lainanhoitorasitus on keskivertoa alempi, se tarkoittaa, että rahaa voi käyttää asumisen li-säksi enemmän muihinkin asioihin. Esimerkiksi säästämisen ja sijoittamisen merkitys voi kasvaa. Julkisuudessa asunnoista usein keskustellaan arvonnousun kautta, mutta moni ostaa asunnon ensisijaisesti omaksi kodikseen, ei niinkään sijoituskohteeksi, ja käyttää rahaa asumisen sijasta muihin asioihin, Eronen sanoo.
Korkosuojauksen avulla merkittäviä säästöjä
Yhä useampi haluaa suojata lainansa koron asettamalla lainan viitekorolle ylärajan, korkokaton, jonka yli viitekorko ei nouse suojauksen voimassaoloaikana. OP Keski-Suomen asuntolainoista oli suojattu korkokatolla viime vuoden lopussa yli 30 prosenttia pankin asuntolainakannasta. Korkokaton avulla lainanhoitokuluja on mahdollista ennakoida, vaikka korot nousisivat. Taloyhtiöt ja niissä päätöksiä tekevät hallitukset ovat mielestämme valitettavan heikosti tarttuneet viime vuosina tarjoamiimme korkosuojausvaihtoehtoihin, toteaa toimitusjohtaja Pasi Sorri.
– Osa asiakkaistamme säästää nyt merkittäviäkin rahasummia lainanhoitokustannuksistaan, kun esimerkiksi rahoitus on suojattu nollaprosentin korkotasolle viime vuosien matalien korkojen aikana, Eronen muistuttaa.
Lisätiedot:
pankinjohtaja Pasi Eronen, pasi.eronen(a)op.fi, p.050 599 6007
toimitusjohtaja Pasi Sorri, pasi.sorri(a)op.fi, p.050 577 9834