Suur-Savon Osuuspankin vuosi 2023 oli kaksijakoinen. Pankin korkokate ja tulos vahvistuivat viime vuodesta. Toisaalta luottoja nostettiin edellisvuotta vähemmän ja vaimean luottokysynnän takia pankin luottokanta pieneni. Pankki käytti tulostaan asiakkaiden eduksi tukemalla monin tavoin toimialueensa elinvoimaisuutta ja jatkaa tätä tärkeää tehtävää tänä vuonna. Suur-Savon Osuuspankki tekee yhteensä 240 000 euron lahjoituksen juhlavuoden kunniaksi kahdelle taholle; 120 000 euroa Mieli ry:n paikallisyhdistyksille ja 120 000 euroa Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan Ohjaamo-toimintaan. Lahjoitusten tavoitteena on tukea lasten ja nuorten parissa tehtävää mielenterveystyötä.
Pankki tuki toimintaympäristönsä elinvoimaa ja asiakkaiden hyvinvointia
Suur-Savon Osuuspankki tuki viime vuonna paikallisesti ja vastuullisesti toimivia yhteistyökumppaneitaan, kuten esimerkiksi seuroja ja yhdistyksiä yhteensä 250 000 eurolla. Pankin riskienhallintajohtaja Heikki Huhtalan mukaan kumppanuuksien pääpaino oli lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemisessa, nuorten työllistämisen edistämisessä sekä luonnon monimuotoisuuden tukemisessa. Pankki järjesti viime keväänä omatoimiset Hippo-hiihdot sekä 13 Hippo-kisat, joihin osallistui tuhansia lapsia perheineen.
Pankki tuki lisäksi viime vuonna yhteensä 100 000 eurolla toimialueensa kaupunkien ja kuntien kesätyöllistämistä, tavoitteena oli mahdollistaa ensimmäinen kesätyö erityisesti 15–17-vuotiaille. Pankki lahjoitti myös 25 000 euroa LUT-yliopistolle DI-ohjelman aloitusvaiheen tukemiseen Mikkelissä.
Suur-Savon Osuuspankki lahjoittaa 240 000 euroa lasten ja nuorten mielenterveystyöhön
Suur-Savon Osuuspankki viettää tänä vuonna 120-vuotisjuhlavuotta yhdessä asiakkaidensa kanssa. Toimitusjohtaja Leena Nikulan mukaan pankki haluaa tukea 120-vuotisjuhlavuonna erityisesti lasten ja nuorten mielenterveystyötä. Suur-Savon Osuuspankki lahjoittaa yhteensä 240 000 euroa kahdelle eri paikalliselle taholle; 120 000 euroa Mieli ry:n paikallisyhdistyksille ja 120 000 euroa Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan Ohjaamo-toimintaan, jonka vaikuttavuus ulottuu koko pankkimme toimialueelle. Lahjoitusten tavoitteena on mahdollistaa lisäkäsiparien palkkaaminen lasten ja nuorten mielenterveystyöhön, varhaiseen tunnistamiseen sekä jalkautuvaan työhön.
Savonlinnan seudun mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Kyttä iloitsee lahjoituksesta ja toteaa, että: ”Nuorten mielenterveys on Suomessa heikentynyt kaikilla mittareilla. Koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet kiihdyttivät negatiivista trendiä, eikä tilanne ole korjaantunut. THL:n viime vuonna toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi nuori kokee masennus- ja ahdistusoireita.” Mikkelin kriisikeskuksen johtaja Helena Pohjanvirran mukaan mielenterveystyössä tulisi pyrkiä edistämään nuorten mielenhyvinvointia ja ehkäisemään ongelmia: ”Yksinäisyyden kokeminen saattaa vaikuttaa ratkaisevasti nuorten hyvinvointiin ja mahdollisesti heidän tulevaisuuteensa.”
Kyttä ja Pohjanvirta kertovat, että: ”Suur-Savon Osuuspankin lahjoituksella Mikkelin ja Savonlinnan kriisikeskukset tukevat nuoria heidän kriisitilanteissansa, mielen hyvinvoinnin kysymyksissä ja yksinäisyyden kokemuksissa ennaltaehkäisevästi koko Etelä-Savon alueella. Tarkoituksena on antaa tietoa mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Työskentelemme lasten ja nuorten elinpiirissä olevien aikuisten kanssa kouluttamalla heitä lasten ja nuorten tukemisessa.”
Mikkelin Olkkari, Pieksämäen Ohjaamo ja Savonlinnan Seudun Ohjaamo ovat kiitollisia lahjoituksesta. Pieksämäen Ohjaamon koordinaattori Seija Laitinen kertoo, että: ”Lahjoitus kohdentuu kaikkien lähikuntien alueille ohjaamojen koordinoimana. Lahjoitus kohdistetaan nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Lahjoituksen avulla voidaan vahvistaa näiden palveluiden saatavuutta.”
Nikula kertoo, että lisäksi pankki lahjoittaa juhlavuonnaan jokaisesta uudesta omistaja-asiakkaasta 10 euroa hyväntekeväisyyteen. Pankin omistaja-asiakkaat voivat vaikuttaa hyväntekeväisyyskohteeseen syksyllä ”Kaikkien aikojen tekoja” -kyselyn kautta.
Omistaja-asiakkaille etuja ja tapahtumia
Leena Nikulan mukaan pankin omistaja-asiakkaat saavat päivittäiset pankkipalvelut ilman kuukausimaksuja vuoden 2024 loppuun asti sekä asioinnista kertyvät OP-bonukset 40 prosentilla korotettuina. Lisäksi pankki tarjoaa juhlavuoden kunniaksi asuntolainan ilman toimitusmaksua maaliskuun 2024 loppuun saakka. Vuonna 2024 maksuttomat päivittäispalvelupaketit ja korotetut OP-bonukset hyödyttävät OP Suur-Savon omistaja-asiakkaita arviolta 4,5 miljoonan euron edestä.
Pankki järjestää asiakkaille tilaisuuksia ja tapahtumia eri puolilla toimialuetta, esimerkiksi syyskuussa omistaja-asiakkaille on luvassa maksuttomat Suvi Teräsniskan konsertit Juvan ja Mäntyharjun kirkoissa. Valtakunnan ykkösräppäreihin lukeutuva Cledos esiintyy Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa elokuussa. ”Kesälle on tulossa 13 Hippo-kisat eri puolella toimialuettamme sekä omistaja-asiakasetuja erilaisiin tapahtumiin”, Nikula kertoo.
Pankki kohdentaa juhlavuonnaan yhteensä 200 000 euroa sponsorirahaa paikallisesti ja vastuullisesti toimiville yhdistyksille ja seuroille. Tämän vuoden tärkeimpänä painopisteenä on lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen. Lisäksi Suur-Savon Osuuspankin ”Kesäduuni OP:n piikkiin” -kampanja on käynnissä – se mahdollistaa kesätyötä 120 nuorelle yhdistysten kautta. Kampanjassa yhdistys työllistää nuoren kahdeksi viikoksi, ja OP Suur-Savo lahjoittaa nuoren palkan yhdistykselle.
Suur-Savon Osuuspankin vuosi 2023 oli tuloksellisesti paraneva
Suur-Savon Osuuspankin korkokate kasvoi vuoden 2022 alussa alkaneen korkojen nousun jatkuessa vuonna 2023. Pankin liikevoitto oli 39,1 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna se oli 22,7 miljoonaa. Luottokysyntä oli yleisestä talouden tilasta ja kohonneesta korkotasosta johtuen vaimeaa, mikä aiheutti pankin luottokantaan 7 prosentin laskun. Myös talletukset laskivat, mutta asiakasvarat kokonaisuutena kasvoivat sijoitusratkaisuihin ohjautuneen varallisuuden ansiosta.
Pankin omat varat kasvoivat 451 miljoonaan euroon edellisvuoden 429 miljoonasta ja vakavaraisuus kohosi 37,6 prosenttiin. Taso on Nikulan mukaan vahva ja se luo hyvät edellytykset toimialueen kotitalouksien, yritysten ja maatalouden rahoitustarpeisiin. Näin pankki on Nikulan mukaan liiketoimintansa ydintehtävän kautta tukemassa maakunnan elinvoimaa. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta enemmän odotettavissa olevia luottotappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Odotettavissa olevien luottotappioiden (arvonalentumisten) määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi kuitenkin maltillisella tasolla.
Asiakkaamme hyötyivät korkokatoista
Pankinjohtaja Maija Skönin mukaan asuntolainojen kysyntä oli viime vuonna edellisvuotta vähäisempää. Uusia asuntolainoja nostettiin 39 % vähemmän kuin vuonna 2022. Skönin mukaan asuntoluottokannasta kolmannes on suojattu korkokatolla: ”Asiakkaidemme yleisin korkokaton pituus on 10 vuotta. Viime vuonna korkokaton ottaneet asiakkaamme maksoivat yhteensä peräti 6,8 miljoonaa euroa vähemmän korkoja.”
Skönin mukaan asiakaskokemuksen parantamiseen on panostettu edelleen, mikä näkyy asiakastyytyväisyyden mittarissa: ”Olemme viime vuosina kiinnittäneet huomiota sähköisten palveluiden kehittämisen lisäksi asiantuntijoidemme tavoitettavuuteen. Kaksi vuotta käytössä olleen palvelunumeromme vastausaste on yli 90 %. Asiakkaiden palautteiden perusteella olemme palauttaneet Mikkelin ja Savonlinnan konttoreihimme päivystyspalvelun, jossa voi hoitaa kiireellisiä asioita vuoronumeroperiaatteella ilman ajanvarausta, kuten verkkopalvelutunnusten avaamiset.”
Korkosijoittaminen kiritti varallisuudenhoitoa
OP Suur-Savon varallisuudenhoidosta vastaavan pankinjohtajan Mikko Paattimäen mukaan asiakkaat sijoittivat viime vuonna ennätyksellisen aktiivisesti, vaikka talousympäristö ja geopoliittinen tilanne oli epävarma. Keskuspankit jatkoivat taisteluaan sitkeää inflaatiota vastaan, globaali kasvu oli vaimeaa ja Ukrainan sota jatkui. ”Maailmantalouden haasteista ja Helsingin pörssin alavireisyydestä huolimatta sijoitusvuosi oli tuotoiltaan laaja-alaisesti positiivinen”, Paattimäki toteaa.
Korot tekivät näyttävän paluun asiakkaiden sijoitussalkkuihin: ”On hienoa, että korkojen nousun seurauksena on jälleen hyviä sijoitusvaihtoehtoja niille asiakkaille, jotka arvostavat vakautta ja pääomaturvaa.” Pääomaturvattuja säästöobligaatiota ja korkorahastoja merkittiin viime vuonna yli 170 miljoonalla eurolla. Lyhyen koron rahastoihin tehtiin merkintöjä erityisesti yritysasiakkaiden kassanhallintaratkaisujen kautta. Kaikkiaan sijoitusratkaisuja merkittiin 225 miljoonalla eurolla, mikä on yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
Myös vakuutussäästäminen säilyi sijoittaja-asiakkaiden suosiossa. Uusia vakuutussäästöjä tehtiin noin 12 miljoonalla eurolla. ”Sijoitusvakuutus on erinomainen pidemmän ajan säästämisen ja sijoittamisen ratkaisu, jossa sijoituskohteita voi joustavasti vaihtaa ilman kuluja tai veroseuraamuksia oman tilanteen ja näkemyksen mukaan”, Paattimäki sanoo.
Osakesijoittamisen suosio jatkoi nousuaan. Osakekauppaa käytiin vuoden aikana noin 140 miljoonalla eurolla ja uusia arvo-osuus- ja osakesäästötilejä avattiin lähes 1700 asiakkaalle: ”Vaikka eväät talouskasvun selvälle piristymiselle ovat vähissä ja geopoliittiset riskit ovat koholla, luovat inflaation rauhoittuminen ja korkohuolien hellittäminen mahdollisuuksia hyvään sijoitusvuoteen korko- ja osakemarkkinoilla.”
Yritysten luottokysyntä vaatimatonta, yritysten varallisuudenhoitopalveluissa merkittää kasvua
Pankinjohtaja Mikko Antikaisen mukaan uusien yritysluottojen kysyntä oli koko vuoden osalta neljänneksen edellisvuotta vaatimattomampaa, vaikka nostettujen yritysluottojen määrä kasvoi 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Nostettujen yritysluottojen määrän kasvun taustalla oli vuoden 2022 aikana myönnettyjen uudiskohteisiin kohdistuneiden taloyhtiölainojen noston ajoittuminen viime vuodelle. Sen sijaan uusien taloyhtiölainojen, etenkin uudiskohteiden, kysyntä laski oleellisesti. Antikaisen mukaan taloyhtiöiden peruskorjauslainojen kysyntä lähti loppuvuonna nousuun, mikä osaltaan luo positiivisemmat näkymät tälle vuodelle.
Varsinaisten yrityslainojen kysyntä laski merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Voimakkaasti kohonneilla markkinakoroilla ja vahvoilla inflaatioluvuilla oli odotetusti kielteinen vaikutus yritysten investointihalukkuuteen. Sen sijaan maa- ja metsätalousluottojen kysyntä säilyi edellisvuoden tasolla. Kokonaisuudessaan yritysluottokanta laski viime vuonna lähes 9 prosenttia edellisvuodesta. Yritysasiakkaiden varallisuudenhoitopalveluiden kysynnän osalta vuosi puolestaan oli erinomainen: ”Yritysasiakkaiden uudet sijoitusmerkinnät olivat 126 miljoonaa euroa, mikä oli nelinkertainen määrä verrattuna edellisvuoteen.”