Maailmantalous on finanssikriisistä elpymisen jälkeen kasvanut kohtuullisesti, ja inflaatio on säilynyt matalana. Viime vuonna nousukausi levisi yhä laajemmalle, ja maailmantalouden kasvu kiihtyy yhä tänä vuonna. Laajan ja vahvan talouskasvun seurauksena myös inflaatio alkaa vähitellen nousta. Poikkeuksellisen pitkän elpymisjakson jälkeen siirrytään normaalimpaan suhdannekehitykseen.
OPn ekonomistien ennusteen mukaan euroalueen kansantuote kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia eli hieman viime vuotta enemmän. Ensi vuonna kasvu hidastuu 2,0 prosenttiin. Suhdannetilanne säilyy silti kokonaisuutena vahvana, ja työttömyysaste laskee matalimmilleen euroaikana. Talouden vahva vire ruokkii inflaatiopaineita. Alkuvuonna inflaatioluvut ovat vielä matalia, mutta vuoden lopulla kiivetään jo yli kahden prosentin. Vuonna 2019 inflaatio säilyy edelleen hieman päälle EKP:n tavoitteen.
EKP lopettaa osto-ohjelmansa syyskuussa ja alkaa OPn ekonomistien arvion mukaan nostaa korkoja vuoden 2019 alkupuolella. Osto-ohjelman lopetus toteutuu käytännössä asteittain, sillä ostot ovat tyypillisesti suurempia alkuvuonna ja pienenevät kesäksi. EKP tulee vähitellen muuttamaan ohjeistustaan tiukemmaksi, mutta ekonomisti eivät odota jyrkkiä muutoksia politiikassa.
– EKP on käyttänyt liikkumavaransa tehokkaasti vahvistaakseen talouskasvua ja varmistaakseen inflaation nousun tavoitteeseen. Tämän seurauksena sen politiikka on jo nyt liian kevyttä suhdannetilanteeseen nähden. Nyt riskinä on kuitenkin inflaation yllättävä hypähtäminen, mikä voisi aiheuttaa liian jyrkkää reagointia, toteaa pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Suomen talouskasvu vahvistuu yhä, suhdannehuippuun matkaa
OPn ekonomistit ennustavat Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 3,3 prosenttia, mikä on hieman marraskuussa ennustettua (3,0 prosenttia) enemmän. Ensi vuonna talouden arvioidaan kasvavan 2,3 prosentin vauhtia, eli talouden veto säilyy laaja-alaisena.
– Vaikka talouskasvu hidastuu ensi vuonna, ei suhdannehuippu silti ole käsillä vielä silloinkaan. Kasvu on pitkän ajan arvioitua kehitystä nopeampaa, ja työttömyysaste alenee edelleen, selventää pääekonomisti Heiskanen.
Vientiä tukevat kohentunut kilpailukyky, vahva kysyntä ja yritysten laajennusinvestoinnit. Myös investointikehitys jatkuu vahvana, kun yritysten kannattavuus parantuu ja ne saavat rahoitusta edullisesti.
Yksityinen kulutus jatkaa hyvää kasvuaan erityisesti myönteisen työllisyyskehityksen tukemana. Suhdanteen alkuvaiheessa talouskasvu nojasi ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tänä vuonna työllisyyden kasvu kiihtyy selvästi.
Työllisyys lisääntyy yli 30 000 hengellä ja työttömyysaste laskee 7,8 prosenttiin. Vuonna 2019 työllisiä on enemmän kuin koskaan aiemmin, ja hallituksen työllisyysastetavoite on lähellä toteutua. Työllisyysaste on 71,7 prosenttia ja työttömyysaste 7,4 prosenttia.
– Suotuisa suhdannetilanne pitää kuluttajien luottamuksen korkealla. Inflaatio nousee, mutta reaalinen ostovoima kohenee silti. Säästämisaste säilyy matalana, ja luottojen ja omistusasumisen kysyntä vilkastuu, toteaa ekonomisti Henna Mikkonen.
OPn ekonomistien mukaan Suomen talouden rahoitustasapaino kohenee edelleen. Sekä vaihtotase että julkinen talous ovat lähellä tasapainoa vuonna 2019. Yksityisen velkaantumisen kasvu on makrovakautta arvioivilla mittareilla tasapainoista tai jopa verkkaista.
– Suomalaisen talouspolitiikan suurin riski on suhdannetilanteen tuoma tyytyväisyyden tunne ja houkutus livetä talouspolitiikan kaidalta tieltä vaalien lähestyessä. Uudet avaukset talouspolitiikan pidemmän ajan kasvun vahvistamiseksi jäävät todennäköisesti olemattomiksi lähivuosina, epäilee Heiskanen.
Riskit keskittyvät rahoitusmarkkinoille
Suurin riski lähivuosien talousnäkymille on OPn ekonomistien arvion mukaan rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden kasvu. Taloudessa ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen pitkän, maltillisen kiihdytysvaiheen jälkeen. Erityisesti rahapolitiikassa tämä merkitsee sopeutumishaasteita. Kevyt rahapolitiikka on tukenut markkinoita ja vähentänyt heiluntaa.
Lähivuosina heilunta lisääntyy ja inflaatio kiihtyy, ja talouspolitiikassa joudutaan arvioimaan, kuinka reagoida muuttuneeseen tilanteeseen. Suurimmissa keskuspankeissa on nähty ja tullaan näkemään merkittäviä henkilövaihdoksia, mikä omalla tavallaan myös lisää riskejä ja vähentää markkinoiden edellytyksiä arvioida tulevaa politiikkaa.
Lue koko suhdanne-ennuste: https://uusi.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa