Maaliskuun puolivälissä OP:n ekonomistit muodostivat kolme eri skenaarioita siitä, kuinka talous kehittyy koronapandemian aikana. Nyt ekonomistien tuore ennuste sijoittuu näiden skenaarioiden alalaitaan erityisesti vuonna 2020. Suomen talous supistuu ekonomistien mukaan tänä vuonna 6 prosenttia kääntyen ensi vuonna 3,5 prosentin kasvuun. Ennuste perustuu arvioon, että pandemiasta johtuvia rajoituksia puretaan vähitellen, mutta koronavirus tai uhka sen leviämisestä vaikuttaa käyttäytymiseen myös ensi vuonna.
Taloutta koettelee tänä vuonna voimakkaimmin yksityisen kulutuksen ja viennin alamäki, mutta myös investoinnit ja varastot vähenevät selvästi. Kansantuotteen notkahdusta lievittävät tuonnin väheneminen ja julkisen kysynnän kasvu.
– Suomen talous on näillä hetkillä kääntymässä jälleen kasvuun jyrkän romahduksen jälkeen. Toinen vuosineljännes on pohjanoteeraus, heinä-lokakuussa kansantuote on jo tätä suurempi. Nousu lähtee liikkeelle vaiheittain. Yksityinen kulutus on jo alkanut piristyä, mutta viennin pohjakosketus on edessä vasta syksyllä, toteaa OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
OP:n ekonomistit ovat arvioineet yksityisen kulutuksen kehitystä muun muassa maksukorttitapahtumien perusteella. Enimmillään kotitalouksien kulutus jäi korttidatan mukaan maaliskuun lopulla viidenneksen alkuvuoden tasosta, mutta on sittemmin jo alkanut elpyä.
Kulutuksen romahduksen seurauksena kotitalouksien säästämisaste on noussut jyrkästi liki 1990-luvun alun huipputasoille. Patoutunut kysyntä ja säästämisen kasvu mahdollistavat kulutuksen elpymisen, vaikka ostovoiman kehitys kärsiikin työllisyyden heikkenemisestä. Yksityisen kulutuksen taso jää silti alle aiemman huipun vielä ensi vuoden lopullakin.
Työttömyys nousee jyrkästi, mutta laskee hitaasti
OP:n ekonomistit arvioivat maailmantalouden romahduksen oikenevan ensi vuonna selvään kasvuun. Maailmankauppa supistuu tänä vuonna neljä kertaa enemmän kuin BKT, eikä kauppa elvy suhteessa yhtä hyvin kuin BKT.
OP:n ekonomistit ennustavat, että maailmantalouden sukellus näkyy Suomen investointitavaravetoisessa viennissä viiveellä, mutta samansuuruisena kuin maailmankaupan kehitys.
– Rakenteellisesti Suomen talous on muihin verrattuna vähemmän altis koronan aiheuttamalle välittömälle romahdukselle kuin tavanomaisemmalle investointivetoiselle kriisille. Tämän seurauksena sukelluksemme ei ole yhtä jyrkkä, mutta toisaalta toivumme hieman hitaammin kuin euroalue tai Yhdysvallat, arvioi pääekonomisti Heiskanen.
Työmarkkinoilla lomautukset ovat kasvaneet jyrkästi talouden äkkijarrutuksen seurauksena. Näistä vain osa näkyy Tilastokeskuksen virallisissa tilastoissa lyhyellä aikajänteellä. OP:n ekonomistit arvioivat, että virallisten tilastojen mukainen työttömyys on ensi vuonna tätä vuotta korkeampi, vaikka työttömyyden piikki olisikin ohitettu jo tänä vuonna. Työttömyysasteen ennuste tälle vuodelle on 8,5 prosenttia ja ensi vuodelle 9 prosenttia. Vastaavasti työllisyysaste laskee tänä vuonna 70,5 ja ensi vuonna 70 prosenttiin.
– Julkinen alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 20 miljardiin euroon. Ensi vuonna taloutta elvytetään julkisin varoin, ja työttömyystilanne on keskimäärin heikompi. Arvioimme, että vaje on jokseenkin yhtä suuri myös ensi vuonna, jolloin julkinen velka nousee 74,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen, arvioi Heiskanen.
Finanssi- ja rahapolitiikka kytkeytyvät toisiinsa entistä vahvemmin
Pandemian aiheuttama kriisi on iskenyt voimakkaasti myös rahoitusmarkkinoille. Keskuspankit ovat vakauttaneet markkinoita poikkeuksellisilla toimilla. Tästä huolimatta riskilisät ovat yhä verrattain korkealla etenkin euroalueella. Tämä heijastuu myös laajasti viitekorkoina käytettyihin euriborkorkoihin.
– Euriborkorkojen riskilisät ovat kasvaneet, koska pankkien luottotappiot todennäköisesti kasvavat talouskriisin myötä. Lisäksi joidenkin euromaiden talouksien heikko tilanne on heijastunut korkomarkkinoille. Euriborkorkojen nousu on ainakin vielä ollut suhteellisen maltillista, eikä suurta korkojen nousua ole näillä näkymin näköpiirissä. Kaiken kaikkiaan keskuspankkien toimet estivät finanssikriisin syntymisen, mutta nyt tehdyt toimet kytkevät finanssi- ja rahapolitiikan yhä tiiviimmin kiinni toisiinsa, arvioi seniorekonomisti Tomi Kortela.
OP:n ekonomistien mukaan epävarmuus on yhä poikkeuksellisen suurta. Tämä koskee niin romahduksen suuruutta, toipumisen aikataulua kuin pidemmän ajan kasvunäkymiäkin. Aiemmissakin kriiseissä on ollut tyypillistä, että kuva menneestäkin kehityksestä muuttuu matkan varrella melkoisesti.
– Tällaiset kriisit nopeuttavat muutoksia, ja kriiseillä on tyypillisesti pitkällisiä vaikutuksia. Heikot lenkit paljastuvat, ja nousevat trendit vahvistuvat. On helppo laatia kauhuskenaarioita, mutta talous saattaa myös päästä vahvemmalle kasvutrendille, tai inflaatio voi lähteä elvytyksen myötä liikkeelle. Talouspolitiikassa on syytä pelata varman päälle, mutta muutoin kannattaa pitää avoin mieli sen suhteen mitä tästä kriisistä seuraa, toteaa pääekonomisti Heiskanen.
Suhdanne-ennuste kokonaisuudessaan osoitteessa: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa