Loppukesästä käynnistyi keskustelu siitä, onko korona muuttanut suomalaisten muuttoliikkeen suuntaa. Katse kohdistui etenkin suurten kaupunkien tuntumassa sijaitseviin kuntiin. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Riihimäki, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppavuosi on ollut varsin vaihteleva. Ennen koronan käynnistymistä asuntokauppojen määrä kasvoi. Vanhoja asuntoja myytiin tammikuussa noin 27 prosenttia edellisvuotta enemmän. Koronan käynnistyttyä kauppamäärät kuitenkin kääntyivät voimakkaaseen laskuun. Huhtikuussa pääkaupunkiseudun kehyskunnissa myytiin vanhoja kerros- ja rivitaloasuntoja sekä omakotitaloja peräti 33 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Kauppa elpyi kesällä pääkaupunkiseudun kehyskunnissa muuta Suomea nopeammin. Kehyskunnissa myytiin Kiinteistönvälitysalan keskusliiton tilastojen mukaan heinäkuussa jo 17 prosenttia enemmän vanhoja omakotitaloja, kerros- ja rivitaloasuntoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
– Koko Suomen tasolla kasvua tuli heinäkuussa vain noin prosentin verran eli pääkaupunkiseudun kehyskuntien kauppa kiivastui kesällä huomattavasti muuta Suomea nopeammin. Kauppamäärät tosin vaihtelevat kehyskunnissa yleensäkin melko paljon, sanoo ekonomisti Joona Widgrén.
Ainakaan vielä kauppamäärien piristyminen ei ole näkynyt asuntojen hinnoissa. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudun kehyskunnissa jo pidemmän aikaa. Alkuvuonna ne laskivat keskimäärin noin 2 prosenttia vuoden takaisesta.
– Vaikka asuntokauppavuosi on ollut poikkeuksellinen, ei korona hintojen osalta ole ainakaan toistaiseksi muuttanut aiemmin nähtyä kehitystä. Suuremmissa kasvukeskuksissa hinnat nousevat, muilla alueilla hinnat laskevat, Widgrén toteaa.
Hän muistuttaa, että poikkeuksellisena asuntomarkkinavuonna on vaikea ennakoida pitkän ajan kehityssuuntia.
– Niitä näemme paremmin vasta koronan rauhoituttua. On liian aikaista arvioida, kohdistuuko kehyskuntiin kiivasta muuttovirtaa, mutta pieniä merkkejä siitä on. Toisella vuosineljänneksellä nettomuutto maaseutumaisiin kuntiin voimistui, ja kaupunkimaisten kuntien nettomuutto heikentyi vuoden takaisesta. On kuitenkin hankala nähdä kaupungistumiskehitykselle loppua.
OP:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hintojen eriytyminen jatkuu edelleen. Koko maassa asuntojen hinnat ovat alkuvuonna olleet keskimäärin viimevuotisella tasolla, mutta suuremmissa kasvukeskuksissa, kuten pääkaupunkiseudulla ja Turussa, vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet melko vakaasti. Pääkaupunkiseudulla ovat nousseet omakotitalojen hinnat.
– Onkin mielenkiintoista nähdä, vahvistaako korona entisestään muuttoa pääkaupunkiseudulla keskustoista reunamille, josta on mahdollista saada enemmän tilaa ja rauhaa.
OP:n ekonomistit arvioivat asuntojen hintojen pysyvän Suomessa tänä vuonna jotakuinkin viimevuotisella tasolla.
– Asuntomarkkinoiden suurimmat riskit liittyvät tällä erää koronaviruksen toiseen aaltoon. Jos tilanne ei heikkene merkittävästi, voi markkinoiden kehitys kääntyä positiivisemmaksikin.
OP:n ekonomistien tuore asuntomarkkinakatsaus luettavissa täällä: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa