OP:n ekonomistit ennustavat Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2 prosenttia ja ensi vuonna 0,6 prosenttia. Maaliskuun alussa tarkistetussa ennusteessa vastaavat luvut olivat 2 prosenttia ja 1 prosenttia.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut talouteen pitkälti ensiarvioiden mukaisesti: Suomen vienti Venäjälle on vähentynyt selvästi, ja raaka-aineiden sekä joidenkin tuotantohyödykkeiden hinnat ovat nousseet.
– Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman epävarmuuden välitön vaikutus talouteen näyttää jäävän pieneksi eikä se aiheuta samanlaista sokkia kuin koronapandemia. Sodan vaikutukset sekoittuvat kuitenkin muihin talouteen vaikuttaviin tekijöihin. Näiden seurauksena talouskasvu hidastuu vähitellen, arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Suomen taloutta tukee yhä palveluiden kulutuksen ja viennin elpyminen koronapandemiasta. Talouden kasvua alkavat kuitenkin vähitellen jarruttaa Venäjän hyökkäyssodan seurausten lisäksi kapasiteettirajoitteet, nopeutunut inflaatio, kiristyvä rahapolitiikka sekä vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen.
Suomen ulkomaankauppa Venäjän kanssa vähenee liki olemattomiin. Yrityksillä on kuitenkin verrattain hyvät edellytykset löytää uusia markkinoita taloustilanteen ollessa edelleen suotuisa. OP:n ekonomistit ennustavat viennin kokonaisuutena kasvavan tänä vuonna kohtalaisesti. Vuonna 2023 viennin kehitys kuitenkin pysähtyy, kun vientimarkkinoiden kasvu ja palveluiden elpyminen hiipuvat.
– Yksityinen kulutus ylittää tämän vuoden alkupuoliskolla koronapandemiaa edeltäneen tason palveluiden kulutuksen palautuessa. Tosin yksityisen kulutuksen kasvua hidastaa käytettävissä olevien reaalitulojen väheneminen. Kulutus kuitenkin kasvaa, koska säästäminen vähenee. Vuonna 2023 kulutuksen kasvu on verkkaista, sillä se jää tulojen nousun varaan, Heiskanen nostaa esille.
OP:n ekonomistit arvioivat kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna 5,4 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia. Tänä vuonna hintojen nousu selittyy suurelta osin energian hintojen nousulla. Ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat jo laajasti, jos kohta energian hinnan vaikutus pienenee.
Palkkojen nousu on toistaiseksi ollut maltillista. Vuonna 2022 reaalipalkkojen odotetaan laskevan, mutta vuonna 2023 ne kääntyvät jälleen nousuun. Työllisyysaste kipuaa yhä hieman ylöspäin, ja vahvimmat työttömyysluvut jäävät taakse tänä vuonna. Työttömyysaste pysyy OP:n ekonomistien arvion mukaan 6,9 prosentissa sekä tänä että ensi vuonna.
– Taloustilanne on talouspoliittisesti vaikea. Kustannuskilpailukyky pitäisi vähintäänkin pystyä säilyttämään, mutta ostovoima ei saisi heiketä. Finanssipolitiikassa puolestaan tulisi pitää samanaikaisesti menokuria ja tehdä välttämättömiä panostuksia maanpuolustukseen. Näihin yhtälöihin tuskin löytyy helppoja ratkaisuja, toteaa Heiskanen.
Maailmantalouden kasvuvauhti hiipuu, rahapolitiikka kiristyy myös euroalueella
OP:n ekonomistit arvioivat maailmantalouden kasvun vaimenevan viime vuoden 6,1 prosentista 3,2 prosenttiin tänä vuonna ja hiipuvan edelleen 2,7 prosenttiin vuonna 2023. Euroalueen talous on vielä tänä vuonna verrattain hyvässä vireessä, ja bruttokansantuote kasvaa 3,0 prosenttia. Vuonna 2023 talouden vauhti hiipuu 1,7 prosenttiin.
Euroalueella inflaatio on noussut Yhdysvaltoja hitaammin, eivätkä hintapaineet ole kaikilta osin yhtä laajoja. Vastaavasti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut energian hintoja voimakkaasti, ja myös merkkejä palkkojen nousun kiihtymisestä on nähtävissä. OP:n ekonomistit arvioivat euroalueen inflaation nousevan tänä vuonna 6,6 prosenttiin ja olevan ensi vuonnakin 3,0 prosenttia.
Euroopan keskuspankki on todennäköisesti nostamassa ohjauskorkojaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 heinäkuun. Rahapolitiikan kiristäminen jatkuu kuluvan vuoden mittaan, ja vuoden 2023 keväällä euribor-korkojen ennakoidaan olevan 1,5 prosentin tasolla.
– EKP on yrittänyt kiihdyttää inflaatiota viimeisen vuosikymmenen ajan. Nyt keskuspankki näyttää saavuttaneen tavoitteensa, mutta riskit ovatkin kääntyneet tavoitetta nopeamman inflaation suuntaan. Rahapolitiikkaa tullaan kiristämään, mutta epävarmuutta on vielä siitä, kuinka nopeasti ja mille tasolle korot lopulta nousevat, toteaa senioriekonomisti Tomi Kortela.
Poikkeuksellisten ja nopeiden vaihteluiden vuoksi talouden näkymissä on suurta epävarmuutta, mutta riskit ovat kuitenkin tasapainossa. Patoutuneen kysynnän ja pullonkaulojen purkautuminen voi kuitenkin johtaa yllättävän vahvaan kasvuun. Kasvua voivat puolestaan jarruttaa monet tekijät Kiinan talouden ongelmista heikkenevään ostovoimaan ja kapasiteettirajoitteisiin.
– Tällä erää harvat indikaattorit puoltavat talouden ajautumista taantumaan ensi vuonnakaan. Riski on kuitenkin olemassa, sillä pelkästään Venäjän maakaasutoimitusten äkillinen ja laajamittainen päättyminen Eurooppaan aiheuttaisi todennäköisesti taantuman paitsi Saksassa myös Suomessa, Heiskanen sanoo.
Lue OP:n ekonomistien suhdannekatsaus kokonaisuudessaan: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa