Suomen talous on toistaiseksi sinnitellyt kohtalaisesti kotitalouksien säästöjen varassa. OP Ryhmän ekonomistien mukaan teollisuus ja rakentaminen ovat kuitenkin jo jyrkässä laskussa, eikä kotitalouksien paraneva tulokehitys kompensoi ehtyviä säästöjä ja käytettäviä tuloja rokottavaa korkojen nousua.
– Suomen talous on suunnannut kohti maltillista taantumaa siinä määrin verkkaisesti, että tätä voi hyvin kutsua pehmeäksi laskuksi. Valitettavasti taloudessa laskeudutaan pehmeälle pohjalle, ja epävarmuus on suurta, arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Vienti vähenee sekä tänä että ensi vuonna vientimarkkinoiden kasvun ollessa vaisua. Vientisektorin tilannetta heikentää myös hintojen voimakas lasku. Rakentamisen jyrkän laskun ja yritysten kannattavuuden heikentymisen myötä investointinäkymät ovat vaisut niin tänä kuin ensi vuonna.
Yksityisen kulutuksen kasvu hidastui alkuvuonna selvästi viime vuodesta. Kuluvana vuonna yksityinen kulutus supistuu, vaikka kotitalouksien korona-aikoina kertyneiden säästöjen käyttö tukee kulutusta. Vuonna 2024 käytettävissä olevat reaalitulot kääntyvät kasvuun. Kotitaloudet eivät kuitenkaan enää voi tukeutua aiemmassa määrin säästöihin, eikä kulutus kasva myöskään ensi vuonna.
Inflaatio on pudonnut nopeasti korkeimmasta huipustaan. Pohjainflaatio, eli inflaatio ilman energian ja ruoan hintoja, on sen sijaan laskenut vain hieman. Jatkossa inflaatio hidastuu verkkaisemmin, ja kahden prosentin tavoitteen saavuttaminen vie aikaa.
Työmarkkinoiden tilanne alkoi heikentyä alkuvuoden aikana. Lähivuosina työmarkkinoiden tilanne heikkenee yhä hieman. Julkinen tasapaino heikkenee kuluvana vuonna aiempien päätösten ja heikkenevän talouskehityksen seurauksena. Sopeutustoimista huolimatta vaje säilyy suurena myös vuonna 2024, kun talous ei kasva.
– Suomen talouden riskit ovat yhä poikkeuksellisia. Talous joutuu sopeutumaan moniin viime vuosien poikkeuksellisiin sokkeihin, ja tämä vie vuosia. On vaikea nähdä tilanteesta maltillista taantumaa parempaa skenaariota, pohtii pääekonomisti Heiskanen.
Maailmantalouden näkymä epäyhtenäinen ja epävarma
Maailmantalouden kasvu piristyi tilapäisesti toisella vuosineljänneksellä. Suhdanneindikaattorit viittaavat heikkoon kehitykseen vuoden jälkipuoliskolla. Maailmantalouden kehitys on yhä epäyhtenäistä. Teollisuus ja maailmankauppa ovat taantumassa, eikä merkkejä käänteestä parempaan ole näkyvissä. Palvelut kehittyvät yhä verrattain hyvin vahvojen työmarkkinoiden, ansioiden nousun ja säästöjen kuluttamisen seurauksena.
– Arvioimme maailmantalouden kasvun olevan 2,5 prosentin tuntumassa tänä ja ensi vuonna. Olemme matalasuhdanteessa, ja jonkin riskin realisoituminen voi äkkiä painaa talouden selvästi heikompiin lukemiin, kertoo pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Yhdysvaltain talouskehitys oli alkuvuonna odotuksia parempaa. Kulutuskysynnän ja yritysten investointien veto tasoittivat rakentamisen ja viennin heikkoutta. Suhdanneindikaattorien perusteella Yhdysvallat on vajoamassa suurella todennäköisyydellä taantumaan seuraavien 12 kuukauden aikana, mutta toistaiseksi kuluttajat pitävät sinnikkäästi kasvua yllä.
Euroalueen talouskasvu piristyi tilapäisesti toisella vuosineljänneksellä. Seuraavien 12 kuukauden näkymät ovat kuitenkin heikot. Teollisuuden suhdanteet jatkuvat heikkona, ja palveluiden elpymisen veto hiipuu vähitellen.
Kiinan talous hyötyi koronarajoitusten purkamisesta vuoden alussa. Elpyminen jäi kuitenkin odotuksista, ja Kiinan taloudella on vaikeuksia saavuttaa asetettuja kasvutavoitteita.
Työmarkkinat ovat säilyneet vahvoina kautta kehittyneen maailman, ja työmarkkinoiden viilentymisestä on ollut nähtävissä vain vähäisiä merkkejä. Jatkossa vaisu talouskasvu alkaa kuitenkin näkyä työttömyyden nousuna. Inflaatiota nostaneet tarjontatekijät, kuten energian kallistuminen, ovat hiipuneet. Tiukkojen työmarkkinoiden luomat paineet ja tarjontatekijöiden kerroinvaikutukset pitävät silti pohjainflaatiota yllä.
Keskuspankit siirtymässä tarkkailuasemiin epävarmassa ympäristössä
Talouskasvun hidastuessa myös inflaatio lähenee vähitellen keskuspankkien tavoitteita. Keskuspankkien koronnostot alkavatkin pian olla takana.
– Euroopan keskuspankki (EKP) on lopettamassa korkojen nostot ja siirtymässä tarkkailuasemiin. Euroalueen inflaationäkymässä on edelleen riskejä, joten EKP ei voi vielä täysin rentoutua. Vähintäänkin korkojen laskusta on vielä liian aikaista puhua, jos talous ei täysin petä alta, toteaa senioriekonomisti Tomi Kortela.
Maailmantalouden näkymät ovat yhä poikkeuksellisen epävarmat. Suhdanne voi säilyä verrattain hyvänä kuluttajien säästöjen ja vankkojen työmarkkinoiden seurauksena vielä useamman vuosineljänneksen. Indikaattorit viittaavat selvään hidastumiseen, joten talouden nopea käänne heikompaan ei olisi yllätys.
OP Ryhmän talousennusteet ovat luettavissa täällä: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa
Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi