Rahaston tuotto oli elokuussa -0,62 % ja vertailuindeksin tuotto samoin -0,62 %. Lähi-idän tilanne pysyi vaikeana, ja Brent-raakaöljyn hinta liikkui noin 90 dollarin barrelitasolla. Yhdysvaltain valtionlainojen korkokäyrä loiveni, kun odotukset koronnostoista vahvistuivat Fedin pääjohtaja Warshin Jackson Holessa pitämän haukkamaisen puheen jälkeen. Samalla Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ilmoitti yllättäen suunnitelmista kasvattaa pidempien maturiteettien valtionlainojen takaisinostoja. Korkomarkkinoilla Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan korko päätyi elokuun lopussa 4,77 %:iin (heinäkuun lopussa 4,76 %), Saksan 10-vuotisen Bundin korko 3,32 %:iin (3,20 %) ja Ison-Britannian 10-vuotisen Giltin korko 5,08 %:iin (5,06 %).

Yhdysvalloissa kuukausi alkoi heikolla työmarkkinaraportilla. Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen määrä väheni 23 000:lla, ja aiempien kuukausien lukuja tarkistettiin yhteensä 103 000 työpaikkaa alaspäin. Palkkakehitys hidastui (AHE eli keskituntiansiot USA:ssa +0,1 % kuukaudessa ja +3,2 % vuodentakaisesta), ja työttömyysaste laski 4,1 prosenttiin. Samalla työvoimaosuus heikkeni 61,4 prosenttiin. Inflaatioluvut olivat kokonaisuutena odotusten mukaisia tai hieman odotettua maltillisempia: heinäkuun kuluttajahintainflaatio oli 2,5 % vuodentakaisesta ja pohjainflaatio 3,4 %, kun taas tuottajahintainflaatio (PPI) hidastui. Talousaktiivisuudesta saadut viestit olivat ristiriitaisia: vähittäismyynti laski 0,6 % edelliskuukaudesta, mutta elokuun alustava PMI (ostopäällikköindeksi) vahvistui. Koko talouden tuotantoindeksi nousi (56,0) samalla, kun hintapaineita kuvaavat indeksit helpottivat. Fedin pääjohtaja Warshin Jackson Hole -puhe oli sävyltään haukkamaisempi ja korosti, että mikäli pohjalla oleva inflaatio ei jatka paranemistaan, ”meillä on vielä tehtävää”.

Euroalueella kyselypohjaiset indikaattorit kertoivat yhä kasvusta, ja alustava yhdistetty PMI oli 52,1. Kasvu painottui Saksan ja Ranskan ulkopuolisiin euroalueen maihin, joissa kehitys oli vahvempaa. Työllisyys ja uudet tilaukset vahvistuivat ja hintapaineet yleisesti hellittivät, vaikka talouden yleinen luottamus hieman heikkeni. Kovempi talousdata oli vaihtelevaa: kesäkuun teollisuustuotanto pysyi kokonaisuutena ennallaan, mutta Irlanti pois lukien tuotanto laski. Teollisuuden laaja-alainen heikkeneminen kompensoitui osittain energiantuotannon vahvistumisella kuuman sään seurauksena. Hintakehityksessä Saksan kokonaisinflaatio kiihtyi 2,9 %:iin vuodentakaisesta. Nousu johtui pitkälti energian hintainflaation kiihtymisestä 10,5 %:iin, kun taas pohjainflaatio pysyi ennallaan ja palveluinflaatio hidastui.

Isossa-Britanniassa bruttokansantuote kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä (1,7 % annualisoituna). Yksityinen kulutus kasvoi 0,3 % ja yritysten investoinnit 1,7 %. Molemmat olivat huomionarvoisia lukuja inflaatioympäristössä. Heinäkuun kuluttajahintainflaatio kiihtyi 2,9 %:iin vuodentakaisesta kesäkuun 2,6 %:sta, kun taas pohjainflaatio pysyi 2,6 %:ssa ja palveluinflaatio hidastui 3,4 %:iin. RPI nousi 3,2 %:iin. Keskeinen inflaation kehitykseen vaikuttava tekijä, säännellyt kotitalouksien energiakustannukset, nousi 7,3 % kuukaudessa, mikä jäi selvästi alle 13 %:n odotusten. Tätä kuitenkin tasoittivat odotettua vahvemmat pohjahintapaineet, kuten vaatteiden, kodintarvikkeiden, vuokrien ja joidenkin palveluiden hintojen nousu. Kokonaisuutena inflaatiokuva oli siten ristiriitainen eikä antanut selkeää merkkiä inflaatiopaineiden helpottamisesta.

Japanissa 10-vuotisen Japanin valtionlainan (JGB) korko nousi 2,95 %:iin eli monikymmenvuotiseen ennätyskorkeuteen. Taustalla olivat kevyempänä säilynyt finanssipolitiikan linja sekä uudelleen kiihtynyt inflaatio. Lyhyissä koroissa nousu oli vielä selvempää, kun rahamarkkinat aikaistivat odotuksia Japanin keskuspankin koronnostosta jo syyskuulle. Paineet korkojen nostamiseen kasvoivat myös Tyynenmeren toiselta puolelta. Duraatiossa salkku oli ylipainossa Ison-Britannian lyhyissä koroissa ja aloitti ylipainon Saksan 10-vuotisessa korossa. Maiden välisessä korkonäkemyksessä salkku on ylipainossa Puolassa suhteessa Saksaan 5 vuoden maturiteetissa sekä Ranskassa suhteessa Saksaan 3 vuoden maturiteetissa. Korkokäyrällä salkku hyötyy Saksan 10–30 vuoden korkokäyrän jyrkkenemisestä. Euroalueen korkoeroissa salkku on ylipainossa Espanjassa suhteessa Saksaan. Salkku on ylipainossa myös Puolan inflaatiosidonnaisissa valtionlainoissa.

JPMorgan Asset Management (Europe) S.à r.l.
Salkunhoitaja