Rahaston tuotto kulujen jälkeen oli maaliskuussa -10,76%, viiteindeksin tuotto -3,93%. Rahaston kannalta vahvan alkuvuoden jälkeen maaliskuussa nähtiin markkinakorjaus: päällimmäisin teema rahoitusmarkkinoilla oli Yhdysvaltain ja Israelin iskut Iraniin ja Iranin vastatoimet ympäri Lähi-itää. Geopoliittinen epävarmuus ja etenkin häiriöt energiasektorilla saivat riskipreemiot koholle, öljyn hinnan jyrkästi ylös, pitkät korot nousuun ja käynnistivät spekulaatiot keskuspankkien koronnostoista aiemmin odotettujen korkojen leikkausten sijaan. Näissä olosuhteissa osakkeet olivat maaliskuussa laskussa ja kurssien hailunta oli suuri. Rahaston osakkeiden alituotto selittyy pääosin salkun kokoonpanolla: korkean kasvun salkkuyhtiöt tyypillisesti liikkuvat kumpaankin suuntaan yleistä markkinaa voimakkaammin. Suurimmat kurssikorjaukset nähtiin Etelä-Korealaisissa energiatehokkuutta tekoäly-muistisiruissa edistävissä yhtiöissä ja Japanilaisissa mm. teknologiasektorille ultrapuhdasta vettä tuottavissa vesiyhtiöissä. Emme ole näistä yhtiöistä huolissamme kuitenkaan jatkossa sillä kysynnän vahvuus jatkuu ja vientiyhtiöinä nämä eivät kärsi paikallisesti nousevista energian hinnoista yhtä lailla kuin kotimaiset yhtiöt. Vastapainoksi vahvaa nousua nähtiin energiainfrastruktuuria rakentavissa sekä energian tuotantolaitteita valmistavissa yhtiöissä, ja Kiinan sähköautoja tuottava BYD hyötyi maansa uuden 5-vuotissuunnitelman julkistamisesta, jonka mukaan kotimaista kulutusta ja teknologiaa on tarkoitus tukea entistä enemmän.

Salkussa teimme jonkin verran rotaatiota pois teolliselta sykliseltä sekä tekoälyn tulosta kärsiviltä sektoreilta kuten insönööritoiminta, ja kohti energian tuotantoa ja sähköinfrastruktuurin rakennusta toteuttavia yhtiöitä. Uusina salkkuun tulivat mm. ESCO Technologies, joka tuottaa sähköverkon mittaus- ja diagnostiikkateknologiaa, Mirion Technologies, joka on yksi kolmesta oligopoliyhtiöstä tuottamassa AI-muistisiruja, sähköverkkokaapeleita ja komponentteja tuottava Prysmian ja infrastruktuuri-konsessioyhtiö Sacyr. Myimme salkusta pois mm. Fair Isaac, Arcadis ja Rheinmetall yhtiöt eri yhtiökohtaisista syistä. Salkkupainoja lisättiin mm. Monolithic Power Systems, Comfort Systems, Vertiv Holdings ja MasTec yhtiöissä ja vähennettiin Mueller Industries, Stantec, WSP Global ja Parker Hannifin yhtiöissä.

Ilmastoteeman kannalta onni onnettomuudessa on maaliskuussa alkaneen globaalin energiakriisin seurauksena selkeästi kohonnut ilmastoratkaisujen kysyntä, joka kohdistuu uusiutuvan energian tuotantoon, energian tuotannon laitteiden ja sähkön siirron sekä sähköinfrastruktuurin rakennusta toteuttaviin yhtiöihin. Näemme osakemarkkinan rauhoittuessa entistä enemmän vahvuutta näillä aloilla. Tätä kirjoitettaessa markkinaympäristöä leimaa edelleen kuitenkin poikkeuksellisen korkea epävarmuus, jossa geopoliittinen kehitys ja energiahintojen liikkeet ohjaavat lyhyen aikavälin suuntaa. Euroalueen kasvu on hidastunut ja rahapolitiikan kevenemisen odotukset ovat siirtyneet eteenpäin tai korvaantuneet koronnosto-odotuksilla. Yhdysvaltain talous on toistaiseksi pysynyt suhteellisen vahvana, mikä tukee globaalia kysyntää, mutta samalla rajoittaa keskuspankin mahdollisuuksia keventää rahapolitiikkaa. Tulosennusteet ovat toistaiseksi kuitenkin säilyneet vahvoina ja arvostustasot hieman laskeneet, mikä luo suotuisia edellytyksiä osakemarkkinan elpymiselle tilanteen rauhoittuessa. Keskeinen kysymys on Lähi-idän kriisin kesto: pitkittyessään se voi heikentää kasvunäkymiä selvästi, mutta rauhoittuessaan markkinoilla on potentiaalia nopeaankin palautumiseen. Lyhyellä aikavälillä volatiliteetin odotetaan pysyvän koholla, mutta pidemmällä aikavälillä yritysten tuloskasvu ja tekoälyinvestoinnit tukevat edelleen osakemarkkinaa.

Kommentti rahaston hiili-intensiteetistä: Rahaston hiili-intensiteetti saattaa vaihdella voimakkaasti riippuen muutamasta yksittäisestä korkeapäästöisestä salkkuyhtiöstä, jotka tuottavat mm. sähköä, vetyä, jätteiden kierrätystä ja energiatehokkaita teknologiaratkaisuja. Vaikka yhtiöillä olisi ilmastotavoitteet asetettu, ovat näiden tuotannolliset prosessit edelleen energiasyöppöjä tai käyttävät fossiilista energia tuotantoketjussa. Esimerkiksi ympäristölle ja ilmastolle merkittävät jätteiden kierrätys ja tulevaisuudessa teollisuudelle hiilineutraaliuden mahdollistavan vedyn tuotanto ovat edelleen useimmiten korkeapäästöisiä toimia. Katsomme, että sijoitusmielessä näissä on olennaista pitkäjänteisesti keskittyä enemmän hiilidioksidipäästöjen muutosvauhtiin kuin lähtötasoon. Esimerkiksi salkkuyhtiömme Linde ja Air Liquide tuottavat teollisia kaasuja ja vetyä, nuo ovat energia-intensiivisiä toimia ja näiden hiili-intensiteetit ovat erityisen korkeat. Molemmat yhtiöt ovat sitoutuneet 2050 hiilineutraaliuteen. Linde ja Air Liquide auttavat asiakkaitaan välttämään päästöjä moninkertaisesti omiin Scope 1–2 päästöihinsä verrattuna, sillä ne toimivat raskaasti päästävien toimialojen kaasutoimittajina ja parantavat prosessitehokkuutta mm. teräs-, kemian-, jalostus-, puolijohde- ja terveydenhuoltosektoreilla, missä pienetkin muutokset asiakkaiden prosesseissa voivat ylittää kaasutoimittajien oman hiilijalanjäljen moninkertaisesti. Myös jätteiden käsittelyä tuottavat Veolia Environnement, Waste Connections ja Clean Harbours yhtiöt sekä aurinkovoimalaitteita valmistava First Solar yhtiö ovat salkkumme korkeapäästöisten joukossa, jälkimmäinen mm. aurinkokennojen valmistusprosessin vuoksi. Suurimmat päästöt kuun lopussa olivat Vistra yhtiöllä, jolla osa energiantuotannosta edelleen fossiilista, mutta yhtiö on sitoutunut nettonollapäästötavoitteeseen. Lisäksi myös tekoälyteknologiaa tuottavien SK Hynix ja TSMC yhtiöiden päästöt ovat korkeita, vaikka nuo yhtiöt energiatehokkuusratkaisuillaan ovat myös merkittäviä ”vältettyjen päästöjen” tuottajia. Seuraamme korkeapäästöisten salkkuyhtiöiden toimintaa läheisesti ja olemme tarvittaessa yhtiöiden kanssa vuorovaikutuksessa.

Kristiina Vares-Wartiovaara, Jukka Ukkonen
Salkunhoitaja