Osakemarkkinat jatkoivat marraskuussa hyvää menoaan, kunnes Etelä-Afrikasta kantautuneet uutiset uudesta erilaisemmasta virusvariantista masensivat markkinoita. Osakekurssit laskivat Yhdysvaltain kiitospäivän jälkeen voimalla ja korot laskivat selvästi etenkin korkeimman luottoluokituksen omaavilla valtionlainoilla. Inflaatiotarina on edelleen voimissaan viimeisimpien inflaatiolukujen oltua korkeimpia erittäin pitkään aikaan. Muutamissa pienemmissä maissa ohjauskorkoja onkin jo nostettu ja Yhdysvaltain keskuspankki aloittaa kuukausittaisten lainaostojensa pienentämisen tässä kuussa 120 miljardista dollarista 105 miljardiin dollariin. Euroopan keskuspankin osalta äänenpainot ovat edelleen vahvasti elvytyksen ennallaan pitämisen puolella, eikä ohjauskorkojen nostoista edes hiiskuta ensi vuodellekaan. Talouskasvua koskevat luvut ovat edelleen olleet positiivisia talouksien jatkaessa avautumistaan. Työttömyysluvut sekä Euroopassa, että Yhdysvalloissa ovat jatkaneet kohentumistaan ja Yhdysvaltojen osalta voidaankin jo puhua hetkellisestä työvoimapulasta etenkin matalamman tuloluokan ammateissa. Inflaatio lienee tällä hetkellä huipussaan tai ainakin lähellä sitä ja rauhoittumaan päin ensin Yhdysvalloissa ja sitten Euroopassa ensi kesää kohti tultaessa. Inflaatio on aiheuttanut enemmän isoja otsikoita, kuin vaikuttanut markkinaliikkeisiin. Korkotaso lyhyimmissä koroissa on toki noussut hieman, mutta pitemmissä koroissa vaikutus on ollut yllättävänkin pieni. Osakemarkkinoilla on vaikeaa nähdä selviä seurauksia nousseesta inflaatiosta esimerkiksi eri sektorien välillä, eli markkinakin tuntuu näkevän nykyiset inflaatioluvut väliaikaisina ja paluun normaalimmille tasoille olevan edessä piakkoin. Osakemarkkinoiden kannalta uhka korkeasta inflaatiosta tulisi keskuspankkien reaktioiden kautta, eli ohjauskoronnostojen muodossa. Tällä hetkellä keskuspankit kuitenkin edelleen haluavat pitää rahapolitiikkansa äärimmäisen kevyenä kritiikistä huolimatta ja siten vaikuttaa sille, että ohjauskorkojen nostoihin on vielä reippaasti matkaa.
Korkotason äärimataluus etenkin pitkien korkojen osalta, keskuspankkien leppoisuus, edelleen hyvällä tasolla jatkava talouskasvu sekä yritysten tulokset tukevat edelleen riskillisiä omaisuusluokkia. On totta, että osakkeiden arvostustasot etenkin Yhdysvalloissa ovat historiallisesti korkeat, eli osakkeita ei historiallisessa tarkastelussa voi pitää erityisen halpoina, mutta taustalla vaikuttaa vahvasti edellä mainittu korkojen äärimataluus. Vanhoina hyvinä aikoina sijoittaja pystyi alentamaan salkkunsa riskitasoa siirtymällä osakkeista korkomarkkinoille ja edelleen nauttimaan kohtuullista tuottoa korkosijoitusten muodossa. Tällä hetkellä korkomarkkinat eivät valitettavasti tarjoa juurikaan tuottoa, joten tämä siirtyminen on luonnollisesti vähemmän houkuttelevaa ja siten nostaa kynnystä osakkeiden myymiselle ja korkosijoitusten ostamiselle. Emme vielä tiedä riittävästi uuden virusvariantin ominaisuuksista, jotta voisimme arvioida sen seurauksia taloudelle. Suuri osa teollistuneiden maiden väestöstä on nyt rokotettu ja siten suoja ainakin edellisen kaltaisia viruksia vastaan on huomattavasti parempi. Useissa maissa ollaan käynnistämässä kolmatta rokotuskierrosta, joka tulee kohentamaan suojaa entuudestaan. Tiedossa oli erilaisten virusvarianttien ilmaantuminen ja todennäköisintä on, että suoja toimii useimpiin näistä. Auki on vielä, miten hyvin tähän uusimpaan.
Marraskuun osakemarkkinatuotot jäivät lopulta lähelle nollaa alkukuun hyvän menon hyydyttyä. Korkosijoitusten tuotot pyörivät samoin lähellä nollaa korkotason heiluessa kuukauden sisällä melko paljon.
Varainhoidon allokaatiomallissa tehtiin hieman muutoksia marraskuun puolivälissä. Näissä muutoksissa vahvistettiin jo aiemmin vallinneita painotuksia ja siten talouden normalisoitumisesta hyötyviä osa-alueita lisättiin. Näihin näkemyksiin kuuluvat mm. normaalia matalampi korkoriski salkuissa, osakkeiden normaalia suurempi määrä korkosijoitusten asemasta, Yhdysvaltain, Japanin ja kehittyvien maiden osakkeiden ja pienyhtiöiden osakkeiden painottaminen. Normaalia alemmalla painolla salkuissa ovat High Yield- ja valtionlainat sekä eurooppalaiset sekä suomalaiset osakkeet. Osakkeiden ylipainottaminen salkuissa elokuun puolivälistä asti on ollut varsin positiivista, kuten myös Yhdysvaltain osakemarkkinan, joka on ollut selvä voittaja maailman osakemarkkinoista ja jolle on vieläpä viime aikoina antanut lisää vauhtia selvästi vahvistunut dollari. Kehittyvien maiden osakkeiden painottaminen puolestaan ei ole toistaiseksi ollut erityisen suotuisaa lähinnä Kiinan hallinnon toimien ja kiinteistösektorin huolien johdosta, mutta globaalin talouden elpyessä tällä on hyvä mahdollisuus ottaa muita markkinoita kiinni ensi vuoteen tultaessa.
Harri Kojonen
salkunhoitaja