OP-Puhdas Vesi -sijoitusrahasto

Rahaston tuotto kulujen jälkeen oli tammikuussa 6,02%, viiteindeksin tuotto 2,34%. Ylituottoa indeksiin auttoivat tuottamaan mm. vahvasti kasvaneet japanilaiset vesiteknologiayhtiöt Organo ja Ebara, kuparituotteita vesi- ja sähkömarkkinoille valmistava Mueller Industries sekä mm. vesiinfrastruktuuria rakentava Sterling Infrastructure. Myös kehittyvien markkinoiden yhtiöt pärjäsivät hyvin, joista Sao Paolon vesiyhtiö SABESP tuki mukavasti rahaston tuottoa. Lisäksi suurella painolla salkussa olevat ympäristökonsultointi- ja insinööritoimintayhtiöt, joiden kurssit laskivat spekulatiivisesti loppuvuonna, alkoivat mukavasti elpymään. Heikosti menestyivät USAn vesituista hyötyvät yhtiöt, sillä merkittävien tukipakettien myöntämissyklit alkavat pikkuhiljaa lähestymään loppuaan, minkä pitäisi palauttaa muutaman vuoden horisontilla yhtiöiden investointitasot matalimmille normaalitasoille. Heikosti lisäksi menestyivät myös ohjelmistoyhtiöt, joiden spekuloidaan kärsivän tekoälyn kehityksestä. Kaiketi vuosi 2026 alkoi osakemarkkinoilla vaisusti, koska sijoittajat hinnoittelivat alkuvuonna poliittista epävarmuutta ja kauppapoliittisia riskejä, samalla kun korko- ja inflaatiokehityksen ajoitus herätti epävarmuutta. Vaikka talous- ja tulosnäkymät pysyivät pääosin kohtuullisina, olivat sijoittajat varovaisia ja se johti yleismarkkinaindeksien lievään laskuun. Vesimarkkina pärjäsi kokonaisuutena yleistä markkinaa hieman paremmin.

Tammikuun aikana emme tehneet merkittäviä salkkumuutoksia. Mueller Industries, Ebara, Organo ja Vertiv Holdings yhtiöiden painot nousivat eniten ja ServiceNow, Mahindra ja Coway painot laskivat eniten.

Vuoden alkua markkinoilla varjostivat poliittisen epävarmuuden ja kauppapoliittisten puheiden, erityisesti tullikysymysten, jatkuvat spekulaatiot. Samalla talous- ja tulosnäkymät säilyivät kokonaisuutena kohtuullisina. Kasvun ja inflaation kehityksellä on edelleen keskeinen merkitys, erityisesti säädellyille infrastruktuuriyhtiöille, joiden investointipäätökset ja sallittu tuotto ovat riippuvaisia rahoitusolosuhteista. Nykyinen talousympäristö tukee vesihuoltoinfrastruktuurin investointien jatkumista, vaikka markkinoiden volatiliteetti voi ajoittain lisääntyä ja USA:ssa tuet hiipua. Tätä kirjoitettaessa markkinat odottavat kevätkaudelle keskuspankeilta varovaista kevennyslinjaa, jossa mahdolliset koronlaskut etenevät asteittain ja ovat vahvasti riippuvaisia inflaation hidastumisesta ja talousdatan kehityksestä.

Kommentti rahaston hiili-intensiteetistä: Rahastomme hiilidioksidipäästöt ovat vahvasti keskittyneet muutamiin yhtiöihin ja rahaston päästöluvut saattavat voimakkaasti vaihdella riippuen ko. yhtiöiden painojen muutoksista. Viiteindeksissä on hiili-intensiteetti tyypillisesti salkkuamme korkeampi, ja viiteindeksissä on suhteellisen paljon sellaisia kehittyvien maiden yhtiöitä, joihin salkku ei voi sijoittaa puuttuvien tai heikkojen kestävyystietojen vuoksi, tai sen takia, että ne yhtiöt pääsääntöisesti palvelevat vesiasioissa öljy- ja kaasuteollisuutta. Rahasto pitää kuitenkin myöskin suhteellisen ison painon kehittyvien maiden hyvälaatuisissa yhtiöissä ja näin mahdollistaa sijoituksia ilmastotransitiota uskottavasti tekeviin yhtiöihin. Salkun hiilidioksidipäästöt ovat keskittyneet seuraaviin yhtiöihin: Cia de Saneamento Basico de Estado do Sao Paolo (Sao Paolon vesiyhtiö), Manila Water (Manilan vesiyhtiö), Veolia Environnement (globaali vesi- ja jätevesiyhtiö), Linde (tuottaa teollisuuskaasuja, kuten happea, typpeä ja hiilidioksidia vedenkäsittelyyn, ml. jäteveden ja juomaveden puhdistaminen, pH-säätöön, suolanpoistoon ja energiatehokkaita ratkaisuja vesilaitoksille), ja jätevesipalveluja sekä vaarallisia jätteitä käsittelevä Clean Harbours. Mm Linden asiakasyrityksille tuotetut vältetyt päästöt ovat moninkertaisesti sen omia päästöjä korkeammat. Seuraamme korkeapäästöisten salkkuyhtiöiden toimintaa läheisesti ja olemme tarvittaessa yhtiöiden kanssa vuorovaikutuksessa.

Kristiina Vares-Wartiovaara, Jukka Ukkonen
Salkunhoitaja