Rahaston tuotto kulujen jälkeen oli marraskuussa -2,85%, viiteindeksin tuotto 0,92%. Marraskuu oli osakemarkkinoilla tapahtumarikas. Kurssiheilahtelut johtuivat ennen kaikkea muuttuvista käsityksistä keskuspankkien tulevasta korkolinjasta sekä lisääntyneestä keskustelusta mahdollisesti ylikuumentuneesta tekoälysektorista. Vesisektorilla spekuloitiin erityisesti USA:n infrastruktuuritukien jatkuvuudesta, jotka ovat viime vuosina nousseet merkittävästi yli pitkän ajan keskiarvon. Vaikka laajat osakeindeksit päätyivät kuukauden osalta hienoiseen plussaan (S&P 500 +0,2 %, Stoxx 600 +0,98 %), olivat teknologia- ja näihin läheisesti liittyvät infrastruktuuriosakkeet paineessa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Useat salkkumme teollisuusyhtiöt, joilla vesiratkaisujen lisäksi mm. energiatehokkuustuotteita, ja jotka alkuvuodesta tuottivat hyvin, korjaantuivat alaspäin. Parhaiten tuottivat kuukauden aikana monet sellaiset osakkeet, jotka olivat jääneet markkinanoususta tämän vuoden aikana. Suhteessa viiteindeksiin alituottoa tuli mm. rakennusmateriaali- ja vesi-yhdyskuntapalveluyhtiöiden osalta ja ylituottoa virtauksenhallintalaitteiden tuotannosta.

Kuukauden aikana suurimmat painojen lisäykset salkussa tehtiin mm. Mueller Industries, Linde, ja Valmont Industries yhtiöihin ja suurimmat vähennykset kohdistuivat Coway, Hawkins ja Arcadis yhtiöihin.

Kansainvälinen poliittinen epävarmuus jatkui marraskuussa, kun jännitteet Lähi-idässä, Aasiassa ja Euroopassa hillitsivät riskinottoa ja rauhanneuvottelut Ukrainassa rauhoittivat hetkeksi puolustus- ja vihreän liikenteen yhtiöiden kurssikehitystä. Yhdysvaltain keskuspankin joulukuulle odotetut koronlaskut menettivät uskottavuuttaan vahvojen talouslukujen myötä. Ilmastoteemat saivat huomiota COP30-kokouksen aikana, joka toi edistystä metsäkadon torjuntaan ja rahoitusratkaisuihin, ja samalla vesihuollon yhtiöiden merkitys korostui kuivuusjaksojen yleistyessä ja infrastruktuurin ikääntyessä. Tekoälysektorilla keskustelu pysyi vilkkaana: suuret investointitarpeet ja teknologioiden tuleva työnjako herättävät kysymyksiä, mutta toisaalta tuottavuus- ja kasvupotentiaali on edelleen vahva, ja emme näe sektorilla merkkejä kuplasta ensi vuoden kysyntänäkymien ollessa edelleen erittäin vahvat. Kokonaisuutena marraskuun markkinasentimentti oli kaksijakoinen — geopoliittinen epävarmuus ja investointisyklin huolet jarruttivat tunnelmaa, mutta talouskasvun ja tekoälyn pitkän aikavälin näkymiin suhtauduttiin silti varovaisen myönteisesti kohti vuodenvaihdetta.

Kommentti rahaston hiili-intensiteetistä: Rahastomme hiilidioksidipäästöt ovat vahvasti keskittyneet muutamiin yhtiöihin ja rahaston päästöluvut saattavat voimakkaasti vaihdella riippuen ko. yhtiöiden painojen muutoksista. Viiteindeksissä on hiili-intensiteetti tyypillisesti salkkuamme korkeampi, ja viiteindeksissä on suhteellisen paljon sellaisia kehittyvien maiden yhtiöitä, joihin salkku ei voi sijoittaa puuttuvien tai heikkojen kestävyystietojen vuoksi, tai sen takia, että ne yhtiöt pääsääntöisesti palvelevat vesiasioissa öljy- ja kaasuteollisuutta. Rahasto pitää kuitenkin myöskin suhteellisen ison painon kehittyvien maiden hyvälaatuisissa yhtiöissä ja näin mahdollistaa sijoituksia ilmastotransitiota uskottavasti tekeviin yhtiöihin. Salkun hiilidioksidipäästöt ovat keskittyneet seuraaviin yhtiöihin: Cia de Saneamento Basico de Estado do Sao Paolo (Sao Paolon vesiyhtiö), Manila Water (Manilan vesiyhtiö), Veolia Environnement (globaali vesi- ja jätevesiyhtiö), Linde (tuottaa teollisuuskaasuja, kuten happea, typpeä ja hiilidioksidia vedenkäsittelyyn, ml. jäteveden ja juomaveden puhdistaminen, pH-säätöön, suolanpoistoon ja energiatehokkaita ratkaisuja vesilaitoksille), ja jätevesipalveluja sekä vaarallisia jätteitä käsittelevä Clean Harbours. Seuraamme korkeapäästöisten salkkuyhtiöiden toimintaa läheisesti ja olemme tarvittaessa yhtiöiden kanssa vuorovaikutuksessa.

Kristiina Vares-Wartiovaara, Jukka Ukkonen
Salkunhoitaja