Henkivakuutuksen edunsaaja

Henkivakuutuksella voit turvata omaistesi ja muiden läheistesi taloudellista selviytymistä, jos menehdyt. Kuolemantapauksessa henkivakuutuksen vakuutuskorvaus maksetaan tekemäsi edunsaajamääräyksen mukaisesti. Voit itse valita edunsaajan henkivakuutusta hakiessasi ja muuttaa sitä milloin tahansa maksutta.

Henkivakuutuksen edunsaajamääräys

Henkivakuutukseen annetaan aina edunsaajamääräys, jossa voit nimetä yhden tai useampia edunsaajia, joille henkivakuutuksen korvaussumma kuolemantapauksessa maksetaan. Edunsaajamääräystä tehdessä on hyvä pohtia, mihin rahaa tarvittaisiin, jos sinä menehdyt.  

Sinun tulee antaa vakuutuksen edunsaajamääräys vakuutusyhtiölle aina kirjallisena. Edunsaajamääräyksen antaminen tai muuttaminen onnistuu op.fi-palvelussa Omat vakuutukset-osiossa. 

Vakuutuksenottajana sinä päätät edunsaajat, vaikka vakuutettu olisi joku muu kuin sinä. Näin varmistetaan, että korvaus maksetaan tarkoittamillesi henkilöille. Saatat myös miettiä, voiko olla kaksi henkivakuutusta ja useita edunsaajia. Jos samalla vakuutetulla on useita henkivakuutuksia, tulee jokaiseen määrätä edunsaajat vakuutuskohtaisesti. Halutessasi voit valita kuhunkin vakuutukseen eri edunsaajat.

Kuka voi olla henkivakuutuksen edunsaaja?

Yleensä henkivakuutuksen edunsaajiksi valitaan elämän tärkeimmät ihmiset, joiden tulevaisuudesta haluat huolehtia. Edunsaajaksi voi myös halutessaan valita jonkin säätiön tai yhdistyksen. Edunsaajana voi olla esimerkiksi: 

  • omaiset
  • aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen puoliso
  • lapsi tai lapset
  • äiti, isä tai molemmat vanhemmat
  • erikseen nimetyt edunsaajat, kuten avopuoliso
  • kuolinpesä.

Henkivakuutuksen edunsaajana omaiset

Omaiset edunsaajana kattaa sekä aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolen että lapset. Jos valitset henkivakuutuksen edunsaajaksi omaiset, vakuutuskorvaus maksetaan siten, että puoliso saa puolet korvauksesta ja rintaperilliset jakavat keskenään toisen puolen korvauksesta. Omaiset edunsaajana on yksi yleisimmistä edunsaajamääräyksistä, jolla turvaat perheesi toimeentuloa.

Henkivakuutuksen edunsaajana puoliso

Edunsaajaksi voi valita aviopuolison, avopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, jolle vakuutuskorvaus maksetaan kokonaan. Jos haluat edunsaajaksi avopuolison, kannattaa edunsaajamääräyksen asettamisessa olla tarkkana. 

Yleinen edunsaajamääräys ”puoliso” ei kata avopuolisoa, vaan vain aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen puolison. Kun tarkoitus on ohjata henkivakuutuskorvaus avopuolisolle, tulee hänet määrätä henkivakuutuksen edunsaajaksi nimeltä mainiten. 

Halutessasi voit määrätä vakuutuksen edunsaajamääräyksessä, että edunsaajan aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta edunsaajalle maksettavaan kuolinkorvaukseen, sen tuottoon eikä vakuutuskorvauksen sijaan tulleeseen omaisuuteen, kuten korvauksella mahdollisesti hankittuun omaisuuteen. 

Tilanteessa, jossa avio-oikeudella on merkitystä, esimerkiksi avioerossa, jää edunsaajan tehtäväksi vedota tehtyyn edunsaajamääräykseen. Tämän vuoksi suositellaan, että edunsaaja säilyttää korvauspäätöksen mahdollista tulevaisuuden tarvetta varten.

Henkivakuutuksen edunsaajana lapsi tai lapset

Jos edunsaajina ovat lapset eli rintaperilliset, vakuutuskorvaus jaetaan heidän kesken. Virallisesti adoptoitu ottolapsi kuuluu samaan edunsaajapiiriin kuin omaiset ja lapset. Kasvattilapsi on puolestaan aina mainittava edunsaajamääräyksessä nimeltä, koska hän ei ole vakuutussopimuslain tarkoittama lapsi. Alaikäiset lapset saavat vakuutuskorvauksen vapaaseen käyttöönsä täyttäessään 18 vuotta.  

Esimerkiksi uusperheissä voi olla tilanteita, joissa edunsaajiksi halutaan nimetä myös puolison lapset. Tällaisissa tilanteissa puolison lapset tulee nimetä erikseen edunsaajamääräykseen.

Pariturvan edunsaaja

Pariturva on kahden hengen yhteinen henkivakuutus, jossa molemmilla osapuolilla on omat edunsaajat. Usein pariturvavakuutuksessa puolisot ovat toistensa edunsaajina. Pariturvassa kuitenkin vain toinen vakuutetuista on vakuutuksenottaja, joka myös vastaa edunsaajamääräyksistä.  

Jos toinen kuolee, pariturvan vakuutuskorvaus maksetaan kokonaisuudessaan kuolleen henkilön edunsaajamääräyksen mukaisesti. Jos molemmat vakuutetut kuolevat yhtä aikaa, vakuutuskorvaus maksetaan puoliksi kummankin osapuolen edunsaajille.

Henkivakuutuksen edunsaajana kuolinpesä

Kun edunsaajaksi on määrätty kuolinpesä tai edunsaajamääräys on edunsaajien puuttumisen vuoksi rauennut, maksetaan vakuutuskorvaus vakuutetun kuolinpesälle. Tällöin korvaus tulee osaksi kuolinpesän varallisuutta. Kuolinpesästä korvaussumma jaetaan lakimääräisille perillisille tai perintökaaren mukaisesti. 

On hyvä huomioida, että kuolinpesän varoista vähennetään ensin kuolinpesän velat. Velkojen maksun jälkeen jäljelle mahdollisesti jäävä summa jaetaan perillisten tai testamentinsaajien kesken.

Henkivakuutuksen edunsaajamääräys vaikuttaa verotukseen  

Edunsaajamääräystä tehdessä kannattaa huomioida, että henkivakuutuksen korvaus on veronalaista tuloa ja verotetaan joko perintöverona tai pääomatulona riippuen siitä, onko edunsaaja lähiomainen vai ei. Korvaussumma on perintöverotettavaa, jos edunsaajana on lähiomainen tai kuolinpesä. Muille kuin lähiomaisille tai kuolinpesälle maksettava vakuutuskorvaus verotetaan pääomatulona. Vakuutuskorvauksen verotus perustuu aina kulloinkin voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Henkivakuutuksen edunsaajamääräys ohittaa testamentin 

Kun edunsaajamääräys on voimassa, henkivakuutuskorvaus maksetaan edunsaajille heti. He voivat käyttää rahat parhaaksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi asuntolainan maksuun, arjen juokseviin kuluihin tai perintöverojen maksuun. Edunsaajan ei tarvitse olla vakuutuksenottajan kuolinpesän osakkaana. Edunsaajamääräys ohittaa mahdollisen testamentin, eli testamentti ei vaikuta vakuutuskorvauksen jakamiseen.  

Esimerkiksi avopuolison oikeudet kuolemantapauksessa ovat erilaiset kuin aviopuolison oikeudet. Edunsaajamääräyksellä voit huomioida myös avopuolison taloudellisen pärjäämisen kuolemantapauksen jälkeen.

Edunsaajan muuttaminen

Edunsaajamääräystä voi muuttaa milloin tahansa henkivakuutuksen voimassaoloaikana ilmoittamalla siitä kirjallisesti. Muutosten tekeminen voi olla tarpeellista esimerkiksi, kun perheeseenne syntyy lisää lapsia tai eroat puolisostasi. Vuosittain tai vähintään aina elämäntilanteiden muuttuessa, on hyvä tarkistaa, että valitsemasi henkivakuutuksen edunsaaja on edelleen sinulle sopiva.  

Helpoiten teet ilmoituksen op.fi-palvelussa Omat vakuutukset-osiossa.

Mitä eroa on henkivakuutuksen ja säästöhenkivakuutuksen edunsaajilla? 

Henkivakuutus on vakuutus kuoleman varalta, kun taas säästöhenkivakuutus eli sijoitusvakuutus on säästämisen ja sijoittamisen muoto, johon kuuluu myös henkivakuutus. Henkivakuutuksessa edunsaaja saa vakuutuskorvauksen, jos vakuutettu menehtyy. Säästöhenkivakuutuksessa edunsaaja valitaan sekä säästöajan päättymisen että kuolemantapauksen varalle.

Tutustu henkivakuutustarjontaamme!
        
    
    
    
    
                                                Henkivakuutus on turva tulevaisuuden varalle ja erityisen tärkeä silloin, kun sinulla on perhettä tai lainaa.
50 % korotus 0 €
Henkivakuutus
NewLife-vakuutus
Äiti katsoo lastaan yrittäjän henkivakuutus turvanaan.
Henkivakuutus yrittäjälle ja henkilöstölle
Turvaa yritystoiminnan jatkuvuuden ja läheistesi taloudellisen tilanteen, jos pahin sattuu.
Vakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehinä osuuspankit ja Pohjola Vakuutus toimivat.