Yhteismetsä

Yhteismetsä on metsänomistuksen muoto, jossa osakastilat yhteisesti hallitsevat yleensä isompaa metsäomaisuutta ja sitä hoidetaan suunnitelmallisesti ja tehokkaasti.

Yhteismetsän myötä omistajat saavat etuja, joita pienempien metsätilojen omistajilla ei ole.

Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jota hyödynnetään metsätalouden harjoittamisessa. Yhteismetsillä voidaan vähentää metsien pirstoutumista ja siten lisätä tehokkaampia ja kannattavampia laajoja metsäaluekokonaisuuksia. Vuoden 2023 alussa Suomessa oli 594 yhteismetsää. Pienin yhteismetsä on alle 20 hehtaarin suuruinen, kun taas pinta-alaltaan suurimman - Kuusamon yhteismetsän - koko on lähes 100 000 hehtaaria.

Vaikka useimmat etenkin isoimmat yhteismetsät sijaitsevatkin tietyllä alueella, voivat yhteismetsään kuuluvat alueet sijaita myös eri kunnissa.

Yhteismetsäomistus

Metsätilan liittäminen yhteismetsään on hyvä tapa järjestää metsänomistus. Yhteismetsän myötä omistajat saavat etuja, joita pienempien metsätilojen omistajilla ei ole. Yhteismetsän osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka puolestaan valitsee asioita hoitavaksi toimielimeksi hoitokunnan. Se valvoo osakkaiden etua ja vastaa tärkeimmistä yhteismetsää koskevista päätöksistä.

Kun isompia metsäalueita käsitellään yhtenä kokonaisuutena, saavutetaan kattavia skaalaetuja. Yhteismetsillä voidaan vähentää metsien pirstoutumista ja siten lisätä tehokkaampia ja kannattavampia laajoja metsäaluekokonaisuuksia, joilla alennetaan metsänhoidollisia kustannuksia. Kun voidaan tehdä isompia leimikoita kerralla, saadaan yleensä parempi hinta puulle. Yhteismetsillä tuotoista saadaan yleensä säännöllisempiä, riskit ovat maltillisempia ja metsänhoito ammattimaisempaa.

Passiiviselle metsänomistajalle yhteismetsään liittyminen on harkitsemisen arvoista.

Yhteismetsän materiaalipankki
Metsäkeskuksen materiaalipankki kokoaa yhteen yhteismetsiin liittyvää aineistoa sekä malliasiakirjoja.